Areena
  • TV
  • Radio
  • Reseptori

    Arkkiatri Risto Pelkonen ja onnellisen elämän resepti

    24 min
    • Esitetty: Yle Radio 1
    • Kuunneltu: 253 kertaa ( Kuunneltavissa ulkomailla )

    Sarja Reseptori »


    Reseptori: Jaksot (46) fi:Program:rss

    MMN-aivoaalloista selviää selviääkö koomapotilas

    MMN-ärsykevaste ennustaa koomapotilaan heräämisen sekä aivohalvauksesta toipumisen. Lisäksi tämä poikkeusärsykevaste kertoo skitsofreenikon aivotoiminnan muutoksista, ja sitä voidaan käyttää Asperger syndrooman, autismin ja Alzheimerin taudin tutkimisessa. MMN-aivoaaltoon perustuva tutkimus on levinnyt sekä ympäri maailmaa että uusiin sairauksiin ja potilassovellutuksiin. Emeritus akatemiaprofessori Risto Näätänen kertoo 70-luvun lopulla löytämästään MMN-aivoaallosta. Leena Mattila tapasi Risto Näätäsen Helsingin yliopiston psykologian laitoksella, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.

    • Kesto: 24 min

    Sairaalareissun riskit ja potilasturvallisuus syyynätään systemaattisesti

    Sairaaloissa voi sairastua ja niissä sattuu tapaturmia, ihan kuin muuallakin maailmassa. Diagnoosi voi myöhästyä ja lääkkeiden annostelussa voi tulla virheitä, kuinka siis selvitään terveenä ulos hoitopaikoista? Systemaattinen potilasturvallisuustyö pyrkii pienentämään potilaan riskejä, sanoo ohjelmajohtaja Anneli Milén. Ongelmatilanteet selvitetään perusteellisesti ja niistä otetaan opiksi. Kun riskitilanteet tiedetään, niitä voidaan välttää järjestelmällisesti. Leena Mattila vieraili Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella

    • Kesto: 24 min

    Arkkiatri Risto Pelkonen ja onnellisen elämän resepti

    Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Ja minkä on jopa tieteellisesti todistettu tekevän ihmiset tyytyväisemmiksi elämään ja itseensä? Oikea vastaus on: lähimmäisen auttaminen ja yhteisen hyvän eteen työskentely. Moni ravaa rahan, julkisuuden tai kauneuden perässä, mutta ei se onnellisuus niistä löydy. Välillä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mikä on tärkeysjärjestys ja mihin elämäni käytän. Itsenäisyyspäivänä pohditaan elämän suorittamista ja sen elämistä Arkkiatri Risto Pelkosen työhuoneen nahkasohvalla. Leena Mattila haki elämänviisautta lääkärikunnan vanhimmalta, Arkkiatrilta. Toimittajana

    • Kesto: 24 min

    Pornosta seonneet tavis-aikuiset ahdistelevat lapsia ostareilla

    Aikuiset ihmiset yrittävät ostaa pikkulikoilta ja -pojilta hetken hurmiota keskellä päivää kaduilla ja ostareissa ympäri Suomea. Ei ihme, jos nuorilla on elämä sekaisin, kun pornosta seonneet aikuiset tyrkyttävät itsensä myymistä teineille tienaamiskeinoksi. Kenenkään ei pidä unohtaa, että alaikäiset ovat laitonta riistaa myös nykyajan namusedille. Seksin vonkaaminen ja rahan tarjoaminen nuorille on lainvastaista. Lasten ahdistelu on rikos ja alaikäisiä himoitsevat aikuiset kuuluvat lukkojen taakse. Pari- ja seksuaaliterapeutti, gynekologi Pirkko Brusila ja toimittaja Leena Mattila puhuvat seksistä, pornosta ja alaikäisten ahistelusta

    • Kesto: 24 min

    Laihduta läskiä, älä lihasta

    Ylipainoinen ihminen voi syyttää painavaa luustoa, geenejä tai mikrobeja, mutta paljonko syytteissä on perää? Ihmisen painoon vaikuttaa tuhat ja yksi tekijää, joista osasta ei vielä paljoa tiedetä. Geenit eivät kuitenkaan määrää lihavuutta, ne vain altistavat lihomiselle. Kaiken takana on yleensä se, että nykyihminen ei käytä lihasvoimaa juuri missään. Lihakset voisivat polttaa kaloreita, jos niitä käytettäisiin. Professori Aila Rissanen ja toimittaja Leena Mattila jatkavat luiden, lihasten ja läskin parissa HYKS Lihavuustutkimusyksikössä.

    • Kesto: 30 min

    Kilot kuriin hitaasti ja pysyvästi

    Vaikka millä laihdutuskuureilla saa painonsa pudotettua, mutta lähes kaikki saavat kilonsa takaisin korkojen kanssa. Laihdutuskuurit eivät pidä painoa kurissa. Nopeassa laihtumisessa ihmisruumis polttaa myös lihasta ja luuta, mikä varmistaa taas seuraavan lihomisen. Pitkäaikaiset tulokset vaativat pitkäaikaisen prosessin ja elämäntapojen muutoksen, toteaa professori Aila Rissanen. Pysyvä painonhallinta ei ole hätähousujen hommaa, se vaatii aikaa ja hidasta painon pudotusta. Leena Mattila haki painonhallintakonsteja HYKS Lihavuustutkimusyksoköstä.

    • Kesto: 24 min

    Uusituista kasvukäyristä irtoaa enemmän tietoa

    Reseptori - uudistetut kasvukäyrät kertovat enemmän. Lasten kasvukäyrät eivät kyttää pelkkää pituutta ja painoa, niillä haetaan ja seulotaan ongelmia kasvupoikkeamien takana. Kasvukäyrien ja niistä poikkeamien avulla monet pitkäaikaissairaudet löytyvät hyvin varhain. Nykyään lasten kasvu on kuitenkin rivakampaa kuin edellisten taulukoiden tekoaikaan, joten mitat pistettiin ajan tasalle. Kasvukäyrien ja -seulojen tarkistus parantaa myös niiden seulontatarkkuutta. Reseptorissa selvitetään, mitä varten kasvukäyrät on kehitetty, ja mitä tietoja niistä irtoaa. Lastenlääkäri Jarmo Salo ja Leena Mattila tutkivat kasvukäyriä ja -seuloja Neuvolapäivillä.

    • Kesto: 24 min

    Aivohalvausriski pienenee hyytymisenestolääkkeillä

    Eteisvärinä nostaa verihyytymien syntyriskiä. Hyytymät sydämen eteisessä lisäävät aivohalvausriskiä, joten jotain tarttis taas tehdä. Yksi keino aivohalvausriskin pienentämiseksi on veren hyytymisenestolääkitys eli verenohennuslääkkeet. Vanha tuttu varfariini eli Marevan on saanut rinnalleen vaihtoehdon dabigatraanin. Professori Lauri Toivonen HYKS:in sydäntautien klinikalta ja Leena Mattila Ylen tiedetoimituksesta keskustelevat eteisvärinän tuomista riskeistä ja verenohennuksesta.

    • Kesto: 23 min

    Flimmeri kannattaa hoitaa, se pienentää aivohalvausriskiä

    Värisevä sydän ei ole romanttinen vaan riskaabeli juttu. Sydämen värisevästä eteisestä saattaa paukahtaa verihyytymä aivovaltimoon ja siitä aivosuonia tukkimaan. Flimmeripotilaan vakavan aivohalvauksen riski voi nousta seitsenkertaiseksi muihin verrattuna. Eteisvärinää voi kuitenkin hoitaa ja pienentää riskiään. Aivohalvauksen iskiessä pitää aina viipymättä soittaa hätänumeroo 112, sanoo ylilääkäri Mikko Syvänne Suomen Sydänliitosta. Aivoveritulpan hoidolla on aina kiire, oireiden alusta aikaa on kolme tuntia. Leena Mattila on flimmerin eli eteisvärinän kimpussa.

    • Kesto: 24 min

    Edes tusina migreenigeeniä ei riitä tuottamaan migreeniä

    Suomen Molekyylilääketieteen Instituutissa etsitään ja löydetään perinnöllisiä sairauksia. Migreeni kulkee suvuissa, mutta edes tusina löydettyjä migreenigeenejä ei riitä aiheuttamaan migreeniä ihmiselle. Monitekijäisten tautien puhkemiseen tarvitaan aina myös liuta ympäristötekijöita ja muita toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä. Monitekijäisten neurologisten sairauksien perinnöllisyyttä ja laukaisevia ympäristötekijöita tutkii myös professori Aarno Palotie ryhmineen Sanger Instituutissa Englannissa ja Helsingin yliopistossa. Leena Mattila poikkesi Biomedicum kakkosessa.

    • Kesto: 24 min

    Onko pakko haluta, jos ei halua

    Kukä keksi väittää, että nainen antaa ja mies saa? Moinen tekopyhä kuvitelma joutaa museoon Freudin oidipuskompleksien seuraan. Ihmisen elämä selkiytyy suuresti siinä vaiheessa, kun hoksaa, että antaessaan saa ja saadessaan voi myös antaa. Entä onko pakko haluta, jos ei halua. Ennen naisten ongelmana pidetty pihtailu onkin monimutkainen syiden vyyhti eikä pelkästään naistenjuttu. Eikä välttämättä lainkaan pihtailua vaan esim väsymystä, sairauksia ja/tai stressiä. Leena Mattila perehtyi haluihin ja haluttomuuksiin aihetta käsittelevässä seminaarissa gynekologi Merja Metsä-Heikkilän opastuksella.

    • Kesto: 30 min

    Katajaisen kansan terveys tutkitaan, 10.000 valittua edustajaa mitataan ja tutkitaan

    Terveys 2011-tutkimus selvittää suomalaisten nykyistä terveydentilaa ja toimintakykyä. Edellisen kerran suomalaiset on syynätty kymmenen vuotta sitten Terveys 2000-tutkimuksessa. Kenttäpäällikkö Tomi Mäkinen esittelee kattavaa kansanterveystutkimusta, joka on juuri käynnistymässä. Ensimmäiset valitut ovat jo saaneet kutsun tutkimuksiin, ja loputkin kymmenestä tuhannesta (10.000) tutkitaan tämän syksyn aikana. Leena Mattila perehtyy kansan terveyteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

    • Kesto: 21 min

    Rokotus suojaa vähemmällä vaivalla kuin taudin sairastaminen

    Rokottaminen on satoja vuosia vanha keksintö, joka toimii edelleen. Antibiooteista menee liikakäytön vuoksi teho, mutta rokotteet herättävät immuunipuolustuksen edelleen. Rokottaminen on kuin sohaisu kepillä muurahaispesään. Immuunipuolustus herää ja on valmiina seuraavaa hyökkäystä vastaan. Rokottamalla ihmiskunnasta on saatu täysin hävitettyä tappava isorokko.Poliokin oli jo melkein voitettu, mutta köyhyys, sodat ja rauhattomat olot ovat estäneet rokotuskampajat joillakin alueilla mm. Afrikassa ja Aasiassa. Rokotuksista, tartuntataudeista ja jälkitaudeista kertoo erikoistutkija, lääketieteen tohtori Hanna Nohynek.Leena Mattila sai lääkäriltä ilta-ajan.

    • Kesto: 24 min

    Hammasperäinen tulehdus vie vaikka keinonivelen polvesta

    Hammasperäinen tulehdus voi irrottaa polviproteesin tai hampaan. Hoitamaton infektio hampaissa tai ikenissä, luikahtaa verenkierron kautta minne sattuu. Tulehdus voi iskeä sydämen tekoläppään tai lonkkaproteesiin ja aiheuttaa muutakin riesaa. Suomalaisten hampaiden ja suuvärkkien kunto vaihtelee äärestä laitaan. Osa hoitaa virheettömät hampaansa huolelle ja osa muhittaa suussaan leikkaushoitoa vaativia mätäpesäkkeitä. Muiden ihmisten hampaita kaivelevat Leena Mattila ja suu- ja leukakirurgian erik.hammaslääkäri, dos Tero Soukka Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

    • Kesto: 24 min

    Tenojoen eri lohikantojen kotipaikka näkyy DNA:sta

    Reseptorissa perataan Tenojoen lohi ihan geenejä myöten. DNA kertoo lajien menneisyydestä, sillä perimän antamilla avuilla laji on selvinnyt näihin päiviin. Turussa tutkitaan ihmisen ja mikrobien DNA:n lisäksi muiden muassa myös Tenojoen lohta ja sen perimää. Tenolle on pitkä matka ja varsinkin Australiasta sinne on matkaa, mutta akatemiatutkija Craig Primmer ei matkasta hätkähdä. Tiedettä Suomen Turusta kaivelee nyt Tenojoen lohen elämää. Turun yliopiston biologian laitoksella geenien ja suomujen äärellä juttelevat akatemiaprofessori Craig Primmer ja Leena Mattila.

    Muualla Yle.fi:ssä