Hulluuden historia 5/6 Hulluuden historia 5/6 Aarno Harenko aloitti psykiatrin uransa jo 40-luvulla. Se, että hänestä tuli psykiatri, oli pitkälti sodan syy. U.G. Ahlforsin ura alkoi sattumasta, mutta miehen tie vei aina Hesperian ylilääkäriksi. Heillä molemmilla on kokemusta niin lobotomioiden määräämisestä, kuin isuliinisokkihoitojen antamisesta.
Toisen maailmansodan jälkeinen sukupolvi uskoi rauhaan ja "Uuteen Aikaan". Hippiliike ja New Age kulkivat käsi kädessä mustien vapautumisliikkeen, feminismin, homoliikkeen ja summerhilliläisyyden kanssa. Suomessa "järjestelmänvastaisuutta" toteutettiin underground-piireissä, Vanhalla ja Vapaaniemen kommuunissa. Visiot paremmasta maailmasta konkretisoituivat myös vapaiden kokeilukoulujen perustamisen myötä. Asiantuntijoina professori Marja Tuominen sekä dosentti Mikko Majander. Toimittajana Jenni Stammeier.
Neuvostoliiton talous oli 1930 -luvulla nousussa ja ulkomailta houkuteltiin työläisiä rakentamaan Neuvosto-Karjalaa. Samaan aikaan Pohjois-Amerikan suomalaiset painivat laman kourissa ja sosialisminvastaisessa ankarassa ilmapiirissä. Suomessakin kommunisminvastaisuus oli huipussaan. Neuvosto-Karjalaan lähti 30-luvun alussa kuusi tuhatta amerikansuomalaista, ja viisitoistatuhatta sosialistia loikkasi Suomen rajan yli. Olosuhteet parakeissa eivät vastanneet lupauksia, mutta pahempaa oli tulossa, kun jo parin vuoden päästä alkoivat Stalinin vainot. Asiantuntijoina emeritusprofessori Reino Kero sekä professori Auvo Kostiainen.
Tropiikkikuume. Paratiisillista elämää hedelmäpuiden alla. Harmonista yhteiseloa. Alasti käyskentelyä Aatamin ja Eevan lailla, luonnon parantavaan voimaan luottaen. Tällaisia unelmia Toivo Uuskallion sekä Oskari Jalkion johtamilla suomalaisilla oli 1920 -luvun lopulla, kun heihin iski tropiikkikuume ja halu "palata luontoon" Brasiliaan ja Karibianmerelle. Asiantuntijoina Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling sekä luonnonparannusmenetelmien historian tutkija Suvi Rytty sekä professori Marja Jalava. Toimittajana Jenni Stammeier.
Uuden Suomen perustajat suuntaavat Amerikkaan. Venäläistämispaineiden alla "Uudelle Suomelle" etsittiin 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa paikkaa ensin USAsta ja Kuubasta. Etenkin suomenruotsalaiset kokivat olonsa ahtaiksi, ja monet oli jo karkoitettu maasta. Lopulta boheemi intellektuelli Arthur Thesleff löysi eksoottisen Argentiinan, joka houkutteli yli sata suomalaista liikkeelle. Asiantuntijoina professori Marja Jalava sekä argentiinansuomalaisten tutkija Enrique Tessieri. Toimittajana Jenni Stammeier.
Sointulan kalevalainen harmonia. Matti Kurikka oli Kalevan kansa -nimisen seuran karismaattinen guru, joka rikkoi käsityksiä kirkosta, politiikasta, kasvatuksesta ja avioliitosta. Kanadaan 1901 perustetussa Sointulassa oli tarkoitus kasvattaa uudenlaisen tietoisuuden omaavia ihmisiä, joiden oli määrä levittää kurikkalaista ihanne-elämän aatetta "pimentolaisille". Asiantuntijoina professori Auvo Kostiainen sekä emeritusprofessori Reino Kero. Toimittajana Jenni Stammeier.
August Nordenskiöld halusi perustaa vapautetuille orjille ihanneyhteiskunnan, Uuden Jerusalemin, Länsi-Afrikkaan 1700-luvun lopulla. Tämä palavauskoinen alkemisti ja humanisti kuoli perille päästyään, eikä suunnitelma koskaan toteutunut. Ensimmäinen suomalainen ihannesiirtokunta perustettiinkin vasta vuonna 1869 Amurinmaalle. Silloin muotiaatteena oli sosialismi. Asiantuntijoina tietokirjailija Teuvo Peltoniemi sekä tietokirjailija sekä Suomen Pietarin instituutin johtajana toiminut Venäjän asiantuntija Jarmo Nironen. Toimittaja Jenni Stammeier.
Platonin Valtiosta hyvinvointivaltioon ja Sammon taonnasta sote-uudistukseen. Utopia tarkoittaa onnellista paikkaa, joka ei sijaitse missään. Vaikka utopia sanana on vasta 500 vuotta vanha, on utopioista haaveiltu toki ennenkin. Kuinka kauas voidaan utopioiden historia ulottaa? Mitä utopiat eri aikoina paljastavat kulloisenkin ajan yhteiskunnasta ja ihmiskäsityksestä? Asiantuntijoina politiikan tutkija ja filosofi Mikko Lahtinen, dosentti Keijo Rahkonen, tietokirjailija Jari Koponen sekä akatemiaprofessori Elina Vuola. Toimittaja Jenni Stammeier.
Taimi palaa Amerikasta Suomeen vuonna 1951. Viiden Amerikassa vietetyn vuoden aikana vanhempi tytär on mennyt naimisiin, voittanut miehensä kanssa arpajaisissa "amerikanraudan" ja synnyttää juuri toista lastaan. Nuorempi tytär Anneli on 15-vuotias omapäinen nuori ja Eino edelleenkin työkyvytön ja vaimoaan kaipaava aviomies. Historiasarjan on toimittanut Seija Aunila.
Sarjan viidennessä osassa matkataan vesireittien ja rautatien varrelle Pöljän kylälle. Juuri hyvät liikenneyhteydet mahdollistivat sen, että Pöljän kylältä on aina lähdetty maailmalle. Paikallishistoriaa tutkinut historianopettaja Aira Roivainen on selvittänyt kyläläisten kohtaloita ja kirjoittanut niistä tarinoita. Historiasarjan on toimittanut Seija Aunila.
Amerikkaan lähteneen Taimin yksi päähuolista on vanhemman tyttären Kaijan ruumiillinen ja moraalinen puhtaus. Taimi lähettää deodorantteja ja saippuoita sekä kehottaa Kaijaa pysymään siveydentiellä. Äidin varoitukset eivät kuitenkaan tehoa, vaan tapahtuu se mitä viimeiseksi toivotaan. Kaija tulee raskaaksi ennen naimisiinmenoa. Asiantuntijana on synnytyksistä ja äitiydestä väitöskirjan tehnyt Hilkka Helsti. Historiasarjan on toimittanut Seija Aunila.
Vuonna 1947 Amerikkaan töihin lähtenyt Taimi yrittää kovasti luoda kotia valtameren takaa. Hän lähettää vimmatusti paketteja ja ohjeistaa kahta tytärtään, mutta se ei estä äidin ikävää. Nuorempi tytär Anneli itkee ja huutaa usein unissaan äitiä. Kodin muodostumista tutkinut Saara Jäntti pohtii ohjelmassa Taimin toimintatapoja. Sarjan toimittaja on Seija Aunila.
Amerikankirjeitä Pöljän kylälle -historiasarjassa on edetty toiseen jaksoon. Perheen äiti Taimi on saapunut Amerikkaan ja alkaa lähettää paketteja kotiin perheelleen. Paketteja myymällä perheen toimeentulo on turvattu. Paras myyntiartikkeli jälleenrakennuksen aikana oli tietysti kahvi. Asiantuntija ohjelmassa on historiantutkija ja tietokirjailija Mikko Laakso. Ohjelmasarjan toimittaja on Seija Aunila.
Eletään vuotta 1947. Rissasten perhe on taloudellisissa vaikeuksissa.Perheen äiti Taimi päättää lähteä Amerikkaan piikomaan. Kotiin jää kaksi tytärtä ja osittain halvaantunut mies Eino. Sarjan ensimmäisessä osassa emeritusprofessori Reino Kero kertoo viimeisen paatin Amerikkaan lähtijöistä ja väitöstutkija Kirsi-Maria Hytönen valottaa suhtautumista naisten työssäkäyntiin jälleenrakennuksen aikana.
Ketä ryssitellään ja ketä haukutaan neekeriksi tulevaisuuden Suomessa? Kuka oikeastaan on suomalainen kahdenkymmenen tai viidenkymmenen vuoden kuluttua? Demos Helsingin entinen tutkija ja Helsingin kaupungin nuorisotoimen johtaja Tommi Laitio ja Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija Maryan Abdulkarim luovat tulevaisuuden skenaarioita mihin rasistinen puhe ja asenteet mahdollisesti kehittyvät.
Rasistinen puhe on kuulunut myös Yleisradion ohjelmissa. Ensimmäisen kerran 'rotukysymys' nousi esille 1930-luvulla. Kohteena olivat tuolloin juutalaiset. 1950-luvun lopulla suomalaiset kohtasivat ensimmäiset 'mustat miehet' ja 'juutalaiskysymys' vaihtui 'neekerikysymykseksi'. Seija Aunila käy Ylen Elävän arkiston toimittajan Jukka Lindforsin kanssa läpi sitä, kuinka Yleisradion ohjelmissa on suhtauduttu ?erirotuisiin? ja maahanmuuttajiin. Ohjelmassa kuultavat näytteet löytyvät koosteena Ylen Elävästä arkistosta
Suomessa rasismia on tutkittu 1990-luvulta lähtien, kun ensimmäiset somalit tulivat Suomeen. Rasistinen ajattelu pohjaa kuitenkin jo 1930-luvulle ja natsi-Saksan juutalaisvastaisuuteen. Mitä tässä välillä tapahtui? Kuinka rasistiset asenteet ja rasistinen puhe on muuttunut Suomessa 1930-luvulta tähän päivään? Suomalaisen rasismin historiaan kurkistaa toimittaja Seija Aunila yhdessä tutkijoiden Vesa Puurosen ja Sini Perhon kanssa.
| Jakso | Julkaisuaika | Poistumisaika | Kesto | |
| - | Historiasarjoja: Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, 8/8: Ituhippejä ja maailmanlopun odottajia | 45 min | ||
| - | Historiasarjoja: Asuntopolitiikka Pohjolassa. Osa 1/4: Takaisin markkinoiden armolle | 45 min |
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
