Tiedeykkönen pureutuu kahdesti viikossa ajankohtaisiin tapahtumiin ja etsii niille selityksiä ja ratkaisuja tieteen näkökulmasta.
Mitä on mennyt vikaan, kun osa Ruotsin pääkaupungista viettää arkea rauhallisessa idyllissä, kun toisaalla poltetaan autoja? Entä miten maahanmuuttajien keskittäminen vaikuttaa eriytymiskehitykseen Suomessa? Studiovieraana aiheesta väitellyt kaupunkimaantieteen tutkija, FT Katja Vilkama.
Miksi ihmiset jättävät Facebookin, muun muassa tätä kysyy Uutta tieteessä. Selvitämme myös, millaisia riskejä ruokapöydän kasvisten kansainvälistyminen on tuonut tullessaan. Kasvikemiaa-sarjassa analyysin alla on kataja. Voisiko tämä hitaasti marjansa kypsyttävä kasvi nujertaa syövän? Perehdymme myös sinilevän perimmäiseen olemukseen. Toimittaja on Jari Vaara.
Saudi-Arabiassa havaittu koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen. Haastattelussa tutkimusprofessori Ilkka Julkunen THL:sta. Kasvikemiaa -sarjassa selviää, mikä tärkeä lääke syntyy väinönputkesta. Mitä liikkuu koiran mielessä? Juontaja Joonas Turunen.
Näkymiä taivaalta ja menneisyydestä - luvassa tuoreita päivityksiä kevään lintutilanteen edistymisestä. Pitkässä jutussa selvitetään Indus-kirjoituksen saloja, jonka lähteet löytyvät nykyisen Pakistanin alueelta. Minkälaista tietoa tämä tuhansia vuosia ennen ajanlaskua syntynyt kieli kätkee sisälleen?
Tuoreesta murrekirjasta ja suomenkielen erikoisuuksista kertoo studiovieras Erkki Lyytikäinen. Kevään lehtiä odotellessa tutustutaan kasvien kemiaan, tällä kertaa maitohorsmaan. Entä minkälaisia innovaatioita kehitellään tällä hetkellä Aalto-yliopistossa? Juontaja Joonas Turunen.
Elokuvantekijät toteuttivat yhdessä aivotutkijoiden kanssa puolituntisen elokuvan. Mitä aiheuttaa esimerkiksi väkivaltakohtaus koehenkilön aivoissa? Studiovieraana elokuvantekijä, FT Pia Tikka. Muissa aiheissa biopankit ja tammien tanniinit. Juontaja Joonas Turunen.
Tästä ja muista Marsiin liittyvistä kysymyksistä keskustelevat studiossa toimittaja Joonas Turunen ja tietokirjailja Markus Hotakainen, jonka tuore Mars-kirja julkaistaan tuokokuussa. Lähetyksessä tähdet ovat muutenkin aiheena, kun professori Markku Poutanen kertoo ajankohtaiset vinkit taivaankappaleiden tarkasteluun.
Ilmakehätutkijoiden zeppeliini Pegasoksen voi nähdä Pohjois-Hämeessä toukokuussa. Haastattelussa dosentti Tuukka Petäjä. Hygienian kulttuurihistoriassa pyyhitään pölyjä. Ympäristö ja talous eivät ole ristiriidassa, sanoo professori Per Mickwitz. Juontaja Joonas Turunen.
Tulvat ja happamat sulfaattimaat sekä aivojen musikaalisuus (koko ohjelma). Onko tulvilla vaikutusta pohjanmaan happamiin sulfaattimaihin? Kysymykseen vastaa erikoistutkija Peter Endén GTK Länsi-Suomen yksiköstä. Miten syntyvät musiikilliset mieltymykset ja miksi jotkut ihmiset ovat epämusikaalisia? Elvira Brattico on tutkinut asiaa Aalto-yliopistossa. Tuoreissa tutkimustuloksissa asiaa lapsista. Hygienian kulttuurihistoriaa luodataan ihokarvojen kautta. Juontaja on Teija Peltoniemi.
Watsonin ja Crickin Nature-artikkeli DNA:n kaksoiskierrerakenteesta julkaistiin 25.4.1953. Professori Harri Savilahti kertoo löydöstä ja sen merkityksestä. Dosentti Mikko Frilander taas selvittää, mikä on geeni nykykäsityksen mukaan. Hygienian kulttuurihistoria-sarjassa käsitellään hajua ja puhtautta. Emilia Cronvallin toimittamassa sarjassa haastateltavana on nyt historioitsija, dosentti Heikki S. Vuorinen.
Kiinassa uuden tyyppinen lintuinfluenssavirus, H7N9, on jo vaatinut kuolonuhreja. Minkälainen tämä virus on ja miten se poikkeaa edeltäjistään? Haastattelussa tutkimusprofessori Ilkka Julkunen THL:sta. Perjantaina matkustamme myös syvälle maan uumeniin ja selvitämme, minkälainen neutronifysiikan tutkimusohjelma on tekeillä Pyhäsalmen kaivoksella. Uudessa juttusarjassamme toimittaja Emilia Cronvall käsittelee hygienian kulttuurihistoriaa - vuorossa vielä nykyajaltakin tuttu kammotus: päätäi!
Parrakas mies ei miellytä naisia. Syyt löytyvät pitkälti evoluutiobiologiasta, sanoo dosentti Markus J. Rantala. Keskiajalla sika oli usein syytetyn penkissä. Haastattelussa kulttuurihistorioitsija Hannele Klemettilä. Pöllöpuheita -sarja päättää suo- ja sarvipöllöjen etsintään.
Lentoturbulenssin arvioidaan lisääntyvän jopa 40 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. Mitä tämä tarkoittaa lentotekniikan kannalta? Haastattelussa prof. Olli Saarela. Makea vesi taas vähenee, ja selvitämme lähetyksessä, miten voi laskea oman vesijalanjälkensä. Lopuksi suunnataan kohti Nepalin vuoria sekä huhuillaan helmipöllöä Suomen metsissä. Toimittajana Joonas Turunen.
Arvosteluun on sovellettu Gaussin käyrää, joka on johtanut epäoikeudenmukaiseen arvosteluun sellaisissa oppiaineissa, joiden kirjoittajat ovat valikoituneita ja hyvin osaavia. Haastateltavina ovat YTL:n uusi puheenjohtaja Patrik Scheinin, ranskan jaoksen puheenjohtaja Päivi Sihvonen ja opetusneuvos Kalevi Pohjala. Toimittajana Sisko Loikkanen.
Pohjois-Korean uhittelu on jälleen tuonut studioihin Maapuolustuskorkeakoulun kommentoijat. Millaisesta korkeakoulusta on kyse ja miten sotilaan tutkimusote eroaa siviilin otteesta? MPKK:n strategian laitoksen johtaja Torsti Siréniä haastattelee Jari Vaara.
Petojen hylkimä vai naaraiden suosima? Siinäpä vasta kysymys koiraalle, kun kyse on perhosista. Tuore väitös puolestaan kertoo, miten rikkovat luottamusta tahattomasti passiivisuudellaan tai välinpitämättömyydellään. Uutta tieteessä toimittaa Teija Peltoniemi.
| Jakso | Julkaisuaika | Poistumisaika | Kesto |
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
