Munamuseossa

Tiesitkö, että linnunpoikanen ja emo voivat jutella jo kuoren läpi toisilleen? Entä miten värit tulevat munaan, mikä määrää munan muodon? Teollisuusneuvos Ragnar Kreuger perusti aikanaan Helsinkiin munamuseon, jossa on hämmästyttävät 60 000 munaa, kolmasosa maailman lintulajeista! Minna Pyykkö kävi dosentti Torsten Stjernbergin kanssa vierailulla munamuseossa ihmettelemässä linnunmunien maailmaa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

On vaikea ajatella kuin kasvi!

Vaikkei siltä näyttäisikään, niin kasvit seuraavat ympäristöä tarkasti. Ne tietävät milloin on kevät ja milloin ollaan jo siirtymässä syksyn puolelle. Ne seuraavat yön ja päivän vaihtelua, ja voivat levittää tuoksuaan, avata kukkiaan, kohotella lehtiään sen mukaan. Ja kasvit voivat myös varoittaa toisiaan uhkaavista tuholaisista! Kasvifysiologian professori Kurt Fagerstedt kertoili kasvien liikkeistä ja rytmeistä Suomen kesässä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Hannes Tiira yölaulajien lumoissa

Lintuharrastaja Hannes Tiira viettää touko- kesäkuun yöt ulkona kuunnellen ja laskien Porin yölaulajia. Minna Pyykkö kävi Hannes Tiiran kanssa kuuntelemassa yön ääniä, ja puhelemassa siitä, minkälaista on harrastaa lintuja sokeana- äänten perusteella. Ohjelmassa selviää, mikä on Hannes Tiiran suosikkilaulaja, ja minkä linnun ääni muistuttaa sitä, kun paloruiskusta syöksyy vettä kovalla paineella mutta pulputtaen? Ohjelma oli uusinta toukokuulta 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Linnut ympäristötiedon lähteenä

Voivatko lintututkimukset autta selvittää vaivihkaisia muutoksia ympäristössä? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin? Miksi kirjosieppokoiraiden väritys on muuttunut viime vuosina? Entä miksi kirjosiepot käyvät vakoilemassa toistensa pesillä? Ohjelmassa seurattiin Turussa lintujen rengastusta, ja dosentit Esa Lehikoinen ja Toni Laaksonen kertoivat tutkimuksistaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kyiden kevät

Millaisia asioita selviää kyyn silmään katsomalla? Miten kyitä kannattaa valokuvata? Luontokuvaajat Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva ovat kuvanneet Suomen mateilijoita ja sammakkoeläimiä usean vuoden ajan ja ovat nyt tekemässä matelijoista kirjaa. Minna Pyykkö kävi heidän kanssaan keväisellä kyidenkuvausreissulla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mika Honkalinnan matka korppien maailmaan

Kuusankoskelainen luontokuvaaja Mika Honkalinna on kirjoittanut ja kuvannut useita luontokirjoja kotimaan luonnosta. Nyt hän on perehtynyt korppien elämään. Miten korpit alkoivat kiehtoa luontokuvaajaa ja millainen on hyvä korppikuva? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ihmiset ja eläimet

Eläimillä on merkittävä rooli meidän länsimaisen kulttuurimme kehittymisessä. Vuosituhansia me olemme tarkkailleet eläimiä ja saaneet niiltä vaikutteita. Vaikka eläinten merkitys jokapäiväisessä elämässämme on vähentynyt, niiden merkitys välittyy meille edelleen myyteissä, taruissa, kansansaduissa- ja taiteessa! Eläintieteen professori Antero Järvinen on ollut pitkään kiinnostunut eläinten merkityksestä kulttuurissa. Ohjelmassa käytiin läpi erilaisia esimerkkejä historian hämärästä tähän päivään. Ohjelma on uusinta syksyltä 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Merikotkan menestystarina

Maailman luonnonsäätiön merikotkatyöryhmä aloitti 40 vuotta sitten työnsä merikotkan suojelemiseksi lukuisien lintuharrastajien avustuksella. Dosentti Torsten Stjernberg muisteli ohjelmassa aikoja 40 vuotta sitten, jolloin tunnelma oli vähän toivotonkin. Suoraan sanoen emme uskoneet että onnistuisimme, hän sanoo. Enkä olisi ikinä voinut uskoa että merikotkan suojelusta tulee tällainen menestystarina - kuin satu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Linnut ja tuulet

Pitkään jatkunut kylmä talvi on jarruttanut lintujen muuttoa. Nyt kuluneella viikolla kevätmuutto on kuitenkin vilkastunut selvästi. Suomeen on saapunut mm. töyhtöhyyppiä, kiuruja, punarintoja, kurkia, meriharakoita. Ilmatieteen laitoksen säätutkakuvissa on näkynyt useana yönä runsaasti Suomeen lentäviä lintuparvia. Nyt on siis hyvä aika puhua linnuista ja tuulista. Minkälainen on hyvä muuttotuuli? Mitä lintujen siivet kertovat niiden muuttomatkoista? Jututettavana oli meteorologi ja lintuharrastaja Jarmo Koistinen. Ohjelma oli uusinta keväältä 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Muistelmia hyönteismaailmasta

Ranskalainen hyönteistieteilijä J. H. Fabre seuraili hyönteisten merkillistä elämää Ranskassa 1800- luvulla ja 1900- luvun alussa. Näistä havainnoista on koottu teos Muistelmia hyönteismaailmasta. Minna Pyykkö kävi juttelemassa Professori Anto Leikolan kanssa Fabresta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Viirupöllöjen yö

Professori Pertti Saurola on puuhaillut viirupöllöjen parissa vuosikymmenien ajan. Kun niihin perehtyy tarkemmin alkaa havaita yksilöllisiä eroja- ja draamaakin. Välillä olen päässyt seuraamaan pöllöjen Kauniita ja rohkeita, Saurola toteaa. Minna Pyykkö kävi Pertti Saurolan kanssa öisellä pöllöretkellä Itäisellä Uudellamaalla tähtikirkkaana yönä. Toteutuivatko perinteiset pöllöretken kriteerit tällä kerralla. Siis ne, että mitään ei näy eikä kuulu ja on järkyttävän kylmä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Turkulaispoikien lintumuistoja

Kari Saarvola ja Osmo Kivivuori kertoilivat lintumuistoja 50- ja 60 luvuilta, jolloin he olivat turkulaisia luonnosta kiinnostuneita koulupoikia. Usein retkikausi alkoi keväällä juuri pääsiäisen aikaan. Eräällä ikimuistoisimmista pääsiäisretkistä koulupojat jätettiin laivasta yöllä jäälle 15 kilometrin päähän Kökarista selviytymään yksin eteenpäin! Ja perillä majoitus oli sen verran viileää, että tukka jäätyi yön aikana kiinni seinään! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kalojen aistien maailmaa

Miltä kotijoki tuoksuu? Juttelevatko kalat toisilleen? Ja minkälaisia kuulumisia ne vaihtavat? Näkyykö kevät jään alle? Kalojen vesielämästä ja erikoisista aisteista kertoilee kalatutkija Ari Saura. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Muuttolintujen rengastustietoja

Siitä on kulunut nyt tasan sata vuotta, kun Suomessa merkittiin ensimmäisen kerran lintu yksilöllisellä renkaalla. Sen jälkeen lintuja on rengastettu yli 10 miljoonaa ja joka vuosi 200 000 lintua lisää saa renkaan jalkaansa! Renkaiden avulla on opittu valtavasti siitä, mihin Suomessa pesivät linnut menevät talveksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tekniikan kehittyminen on tuonut aivan uusiakin mahdollisuuksia selvittää lintujen muuton salaisuuksia. Minna Pyykkö kävi jututtamassa Rengastustoimiston johtajaa Jari Valkamaa lintujen muutosta ja siitä, mitä kaikkea ei vieläkään tiedetä. Ohjelma oli uusinta viime keväältä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sinitiainen - suuri lintu pienen linnun hahmossa

Porilainen lintuharrastaja Esa- Pekka Avela ja Noormarkkulainen Ari- Pekka Palmu tekivät muutama vuosi sitten kirjan yhdestä kaikkein tavallisimmasta linnusta- sinitiaisesta. Minna Pyykkö kävi jututtamassa heitä siitä, miksi sinitiainen on heidän mielestään kirjan arvoinen lintu.

Eläinten unet

Eläimet nukkuvat mitä merkillisimmissä asennoissa ja paikoissa: istuen tai roikkuen, yhdellä jalalla seisoskellen, selällään köllötellen, puussa, maassa, vedessä, jopa ilmassa! Jotkut eläimet nukkuvat suurimman osan vuorokaudesta, toiset vain muutaman tunnin. Miksi ihmeessä? Itse asiassa eläinten nukkumisesta tiedetään vieläkin hyvin vähän! Minna Pyykkö kävi Oulussa juttelemassa prof. Matti Järvilehdon kanssa eläinten nukkumisesta, ja siitä, näkevätkö ne unia. Ohjelma oli uusinta keväältä 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle