Lintumies Lasse J. LaineLasse J. Laine on eräs tunnetuimmista suomalaista lintuharrastajista. Hän on harrastanut lintuja ja luontoa pikkupojasta asti. Toisaalta vasta viisikymppisenä hän aloitti uudella innolla perehtymisen hyönteisten ja kasvien maailmaan. Pitkin matkaa Lasse J. Laine on halunnut jakaa hienoja kokemuksiaan, ja koukuttaa uusia harrastajia mukaan. Ja yhtenä koukuttajana on toiminut Tornien taisto, jonka idean Lasse J. Laine kehitteli melkein 20 vuotta sitten.
Millaisia asioita selviää kyyn silmään katsomalla? Miten kyitä kannattaa valokuvata? Luontokuvaajat Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva ovat kuvanneet Suomen mateilijoita ja sammakkoeläimiä usean vuoden ajan ja ovat nyt tekemässä matelijoista kirjaa. Minna Pyykkö kävi heidän kanssaan keväisellä kyidenkuvausreissulla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Kuusankoskelainen luontokuvaaja Mika Honkalinna on kirjoittanut ja kuvannut useita luontokirjoja kotimaan luonnosta. Nyt hän on perehtynyt korppien elämään. Miten korpit alkoivat kiehtoa luontokuvaajaa ja millainen on hyvä korppikuva? Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Eläimillä on merkittävä rooli meidän länsimaisen kulttuurimme kehittymisessä. Vuosituhansia me olemme tarkkailleet eläimiä ja saaneet niiltä vaikutteita. Vaikka eläinten merkitys jokapäiväisessä elämässämme on vähentynyt, niiden merkitys välittyy meille edelleen myyteissä, taruissa, kansansaduissa- ja taiteessa! Eläintieteen professori Antero Järvinen on ollut pitkään kiinnostunut eläinten merkityksestä kulttuurissa. Ohjelmassa käytiin läpi erilaisia esimerkkejä historian hämärästä tähän päivään. Ohjelma on uusinta syksyltä 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Maailman luonnonsäätiön merikotkatyöryhmä aloitti 40 vuotta sitten työnsä merikotkan suojelemiseksi lukuisien lintuharrastajien avustuksella. Dosentti Torsten Stjernberg muisteli ohjelmassa aikoja 40 vuotta sitten, jolloin tunnelma oli vähän toivotonkin. Suoraan sanoen emme uskoneet että onnistuisimme, hän sanoo. Enkä olisi ikinä voinut uskoa että merikotkan suojelusta tulee tällainen menestystarina - kuin satu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Pitkään jatkunut kylmä talvi on jarruttanut lintujen muuttoa. Nyt kuluneella viikolla kevätmuutto on kuitenkin vilkastunut selvästi. Suomeen on saapunut mm. töyhtöhyyppiä, kiuruja, punarintoja, kurkia, meriharakoita. Ilmatieteen laitoksen säätutkakuvissa on näkynyt useana yönä runsaasti Suomeen lentäviä lintuparvia. Nyt on siis hyvä aika puhua linnuista ja tuulista. Minkälainen on hyvä muuttotuuli? Mitä lintujen siivet kertovat niiden muuttomatkoista? Jututettavana oli meteorologi ja lintuharrastaja Jarmo Koistinen. Ohjelma oli uusinta keväältä 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Ranskalainen hyönteistieteilijä J. H. Fabre seuraili hyönteisten merkillistä elämää Ranskassa 1800- luvulla ja 1900- luvun alussa. Näistä havainnoista on koottu teos Muistelmia hyönteismaailmasta. Minna Pyykkö kävi juttelemassa Professori Anto Leikolan kanssa Fabresta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle
Professori Pertti Saurola on puuhaillut viirupöllöjen parissa vuosikymmenien ajan. Kun niihin perehtyy tarkemmin alkaa havaita yksilöllisiä eroja- ja draamaakin. Välillä olen päässyt seuraamaan pöllöjen Kauniita ja rohkeita, Saurola toteaa. Minna Pyykkö kävi Pertti Saurolan kanssa öisellä pöllöretkellä Itäisellä Uudellamaalla tähtikirkkaana yönä. Toteutuivatko perinteiset pöllöretken kriteerit tällä kerralla. Siis ne, että mitään ei näy eikä kuulu ja on järkyttävän kylmä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Kari Saarvola ja Osmo Kivivuori kertoilivat lintumuistoja 50- ja 60 luvuilta, jolloin he olivat turkulaisia luonnosta kiinnostuneita koulupoikia. Usein retkikausi alkoi keväällä juuri pääsiäisen aikaan. Eräällä ikimuistoisimmista pääsiäisretkistä koulupojat jätettiin laivasta yöllä jäälle 15 kilometrin päähän Kökarista selviytymään yksin eteenpäin! Ja perillä majoitus oli sen verran viileää, että tukka jäätyi yön aikana kiinni seinään! Kuva: Minna Pyykkö / Yle
Miltä kotijoki tuoksuu? Juttelevatko kalat toisilleen? Ja minkälaisia kuulumisia ne vaihtavat? Näkyykö kevät jään alle? Kalojen vesielämästä ja erikoisista aisteista kertoilee kalatutkija Ari Saura. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Siitä on kulunut nyt tasan sata vuotta, kun Suomessa merkittiin ensimmäisen kerran lintu yksilöllisellä renkaalla. Sen jälkeen lintuja on rengastettu yli 10 miljoonaa ja joka vuosi 200 000 lintua lisää saa renkaan jalkaansa! Renkaiden avulla on opittu valtavasti siitä, mihin Suomessa pesivät linnut menevät talveksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tekniikan kehittyminen on tuonut aivan uusiakin mahdollisuuksia selvittää lintujen muuton salaisuuksia. Minna Pyykkö kävi jututtamassa Rengastustoimiston johtajaa Jari Valkamaa lintujen muutosta ja siitä, mitä kaikkea ei vieläkään tiedetä. Ohjelma oli uusinta viime keväältä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Porilainen lintuharrastaja Esa- Pekka Avela ja Noormarkkulainen Ari- Pekka Palmu tekivät muutama vuosi sitten kirjan yhdestä kaikkein tavallisimmasta linnusta- sinitiaisesta. Minna Pyykkö kävi jututtamassa heitä siitä, miksi sinitiainen on heidän mielestään kirjan arvoinen lintu.
Eläimet nukkuvat mitä merkillisimmissä asennoissa ja paikoissa: istuen tai roikkuen, yhdellä jalalla seisoskellen, selällään köllötellen, puussa, maassa, vedessä, jopa ilmassa! Jotkut eläimet nukkuvat suurimman osan vuorokaudesta, toiset vain muutaman tunnin. Miksi ihmeessä? Itse asiassa eläinten nukkumisesta tiedetään vieläkin hyvin vähän! Minna Pyykkö kävi Oulussa juttelemassa prof. Matti Järvilehdon kanssa eläinten nukkumisesta, ja siitä, näkevätkö ne unia. Ohjelma oli uusinta keväältä 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Itkuvirsiperinne on nykyään kovaa vauhtia häviämässä. Aleksandra Stepanova on tutkinut itkuvirsiä jo 1960- luvulta lähtien. Hän on koonnut nyt tietämyksensä maailman ensimmäiseen Karjalaisen itkuvirsikielen sanakirjaan, joka ilmestyi suomeksi viime marraskuussa! Minna Pyykkö kävi lähestyvän Kalevalan päivän kunniaksi juttelemassa Aleksandra Stepanovan kanssa linnuista itkuvirsissä. Mitä ihmettä ovat esimerkiksi tsiutsoi, kesälintu, kuburinta, satasulkalintuset, vahalintuset, ilmalintuset ja kummalintuset, millaista oli ajaa pimeässä porolla itkuvirsien keruureissulla, ja miten Aleksandra Stepanova päätti kerran pettää erästä mummoa. Kuva: Minna Pyykkö
Jää avaa uusia kulkureittejä, yhdistää ja erottaa. Jään päälle on joskus voitu rakentaa vaikka ravintola, tai raitiovaunukiskot! Toisaalta jää voi olla myös arvaamaton. Se voi halkeilla ja pettää alta. Voiko jäätutkija vielä lumoutua jäisistä maisemista? Hakeutuvatko ihmiset jäätutkijoiksi, koska tykkäävät arktisista maisemista? Saako tämän päivän jäätutkija kiinni muinaisten arktisten löytöretkeilijöiden tunnelmista? Minna Pyykkö kävi meren jäällä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapalan kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle
Lumisena retkipäivänä voikin antaa jälkijonon määrätä retkireitin. Tutun metsän voi nähdä aivan uudella tavalla, kun seuraa jäniksen jälkiä metsän halki, tai lähtee seuraamaan ketun elämää jälkijonoa pitkin. Minna Pyykkö kävi suomalaisen lumitutkimuksen pioneerin professori Seppo Sulkavan kanssa lumijälkiretkellä Espoossa Villa Elfvikin pihalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Keravan vankilan puutarha on yli sata vuotta vanha. Voivatko vanhat lehmukset ja omenapuut, heinänteko tai emon hylkäämän karitsan ruokkiminen auttaa elämässä eteenpäin. Minna Pyykkö kävi Keravan vankilan puutarhassa juttelemassa puutarhuri Hannu Roosin kanssa siitä, miten puutarha voi auttaa vankien hoidossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
