Takahuhdin eränkävijöistä Pispalan uusperheisiinKäsikirjoittaja Pauli Kallio, sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo ja projektipäällikkö Kimmo Antila Tampere-aiheisen albumin äärellä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen. Rautakauden eränkävijä, 1850-luvun tehtaantyttö, 1910-luvun työläisvaimo tai 1960-luvun teiniradikaali ovat sarjakuvahahmoja, jotka olisivat voineet elää myös todellisuudessa. Hahmot kokevat kristinuskon tulon, raatavat Tampereen tehtaissa, kiivailevat naissivistyksestä tai lähtevät mielenosoitukseen 1960-luvulla. Ottopoikia ja työläistyttöjä -albumi kertoo Tampereen historiasta ja syntyi yhteistyössä museokeskus Vapriikin kanssa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.
Saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin (1813–1883) syntymästä tulee 22. toukokuuta kuluneeksi 200 vuotta. Tänään Epookissa puhutaan Parsifalista. Elokuva- ja televisiotutkimuksen professori Henry Bacon ja saksankielisen kirjallisuuden tutkija Leena Eilittä ritarieepoksen, oopperan ja elokuvaklassikon maailmassa. Kolme Parsifalia –ohjelman toimittajana Maritta Alander-Valtonen. Ohjelma on uusinta vuodelta 2005.
Valokuvaaja, tutkija Taneli Eskola ja kansatieteilijä Leena Vaahtera keskustelevat William Lomaxin historiallisista valokuvista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen. Otteita Lomaxin kirjeestä vuodelta 1889 lukee Juhani Rajalin; suomentaja on Anu Planting. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.
Suomen suuriruhtinaskunta oli 1900-luvun alun virolaisille vapauden maa, jossa taiteen ja mielipiteen vapaus oli suurempi kuin Virossa. Alkuvuosina tänne veti Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto, mutta Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen tulijat olivat poliittisia pakolaisia. Joukossa oli kolme tulevaa valtionpäämiestä ja monia kulttuurihenkilöitä. Helsingissä myös painettiin poliittista pilalehteä viroksi. Mitä aika merkitsi Suomen ja Viron myöhempien suhteiden kannalta, ja millainen lehti oli Kaak? - Seppo Zetterberg teos Kulttuuria- ja kumouspuuhia rakentaa kokonaiskuvan ilmiöstä. Aikalaislähteitä lukevat Erja Manto ja Pekka Savolainen.
1830- luvun Tampereella eli nuori nainen, joka kuului aikansa kulttuuriälymystöön ja julkaisi runonsa sen lehdissä. Mitä uudet suomennokset kertovat Lundahlista, jota J.L. Runeberg rohkaisi kirjoittamaan? Lundalit olivat varakkaita ja kulttuurikoti Tampereen merkittävin. Kielitaitoinen tytär oli ranskankielisessä kirjeenvaihdossa Fredrika Runebergin kanssa. Lundahl koki traagisen nuoruudenrakkauden - siksikö hän vaikeni runoilijana? Professorit Mari Hatavara ja Harry Lönnroth Maritta Alander-Valtosen vieraina. Kari Aronpuron, Risto Ahdin ja Elias Lönnrotin suomennokset lukee Ella Pyhältö. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.
Käsikirjoittaja Pauli Kallio, sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo ja projektipäällikkö Kimmo Antila Tampere-aiheisen albumin äärellä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen. Rautakauden eränkävijä, 1850-luvun tehtaantyttö, 1910-luvun työläisvaimo tai 1960-luvun teiniradikaali ovat sarjakuvahahmoja, jotka olisivat voineet elää myös todellisuudessa. Hahmot kokevat kristinuskon tulon, raatavat Tampereen tehtaissa, kiivailevat naissivistyksestä tai lähtevät mielenosoitukseen 1960-luvulla. Ottopoikia ja työläistyttöjä -albumi kertoo Tampereen historiasta ja syntyi yhteistyössä museokeskus Vapriikin kanssa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.
Historioitsija Tiina Päivärinne ja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat kansanvalistajien Suomi-kuvasta. Otteet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teksteistä lukee Jarmo Heikkinen. Ohjelma on uusinta vuodelta 2010.
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
