Areena
  • TV
  • Radio
  • Aristoteleen kantapää

    Voi aikoja, voi tappoja!

    • Esitetty: Yle Radio 1
    • Kuunneltu: 830 kertaa ( Kuunneltavissa ulkomailla )

    Sarja Aristoteleen kantapää »


    Aristoteleen kantapää: Jaksot (275) fi:Program:rss

    Pasmat sekaisin ja muita käsityösanontoja

    Käytämme päivittäin sujuvasti kymmeniä sanontoja, jotka perustuvat vanhoihin käsityötermeihin. Mutta kuinka moni tietää, mikä on pasma, pirta tai äimä? Pasi Heikura haastattelee tekstiilitaiteilija Annukka Mikkolaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 24 min

    Almanakan uudet miesten nimet

    Vuoden 2015 nimikalenteriin lisättiin 39 nimeä. Uusia miesten nimiä ovat esim. Sisu, Milo ja Joose. Pasi Heikura haastattelee Almanakkatoimiston johtaja dosentti Minna Saarelma-Paukkalaa nimien taustoista. Ohjelma on uusinta elokuulta 2013. Toimittajina Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 23 min

    Semantiikkaa tiedon valtatietyömaalla

    Äly ei takaa viisautta. Sen tietää jokainen internetin selausohjelmia käyttävä. Hakuohjelmat tarjoavat sekalaista tietoa ymmärtämättä mitään sen merkityksestä. Käyttäjä joutuu itse päättelemään, onko tarjottu tieto sisällöltään sopivaa. Voiko tietokonetta opettaa viisaammaksi? Pasi Heikuran haastateltavana professori ja tutkimusjohtaja Eero Hyvönen. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 24 min

    Kiinalaisten kirjoitusmerkkien rakenne ja toiminta

    Kiinan kielessä ääntäminen vaikuttaa sanan merkitykseen. Sama äänne eri sävelkorolla voi merkitä joko äitiä, hamppua, hevosta tai kiroamista. Käytössä olevia kirjoitusmerkkejä on tuhansia. Onko kiina maailman vaikein kieli? Pasi Heikuran haastateltavana on sinologi ja Kiinan tuntija Pertti Seppälä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 24 min

    Kalenteritytöt

    Mistä tulevat sellaiset nimet kuin Nita tai Mimosa? Aristoteleen kantapäässä tutkitaan vuoden 2015 nimipäiväkalenteriin tulevia uusia naisten nimiä. Pasi Heikuran vieraana Helsingin yliopiston almanakkapäällikö Minna Saarelma-Paukkala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta elokuulta 2013. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 23 min

    Christfried Ganander - ensimmäinen suomalainen sanakirjailija

    1700-luvulla pappi ehti tehdä virkansa ohella myös muuta sivistystyötä. Rantsilan kappalainen Christfried Ganander tutki kieltä ja kulttuuria, kirjoitti mm. oppaita kansan- ja eläinlääkintään ja kokosi ensimmäisen suomenkielisen sanakirjan. Pasi Heikura haastattelee sanankirjantoimittaja ja erityisasiantuntija Elina Heikkilää. Toimittajana Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • Kesto: 24 min

    Hullu kuin pullosta tullut!

    Oletteko koskaan huomanneet, kuka Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä käyttää eniten sanaa hullu? Romaanin sivulla neljä Aapo sanoo: Voi meitä hulluja! Sivulla 12 hän sanoo: Te hullut, mitä aattelette? – Muuttaa metsään! Sivulla 45 jälleen Aapo huudahtaa: Te niskurit, te hullut miehet! Sivulla 48 Aapo taas huutaa: Miksi nyrkki pystyssä, sinä hullu? Vasta sivulla 83 joku muu kuin Aapo käyttää haukkumanimenä sanaa hullu, kun Mäkelä soimaa veljiä: Te hurjat ja hullut! särjitte lukkarin akkunan! Mutta sivulla 100 on taas Aapo asialla huudahtaessaan Juhanille: Oletko hullu? Romaanin alkupuoliskolla työnjako sanan hullu käytössä on selvä: Juhani puhuu hulluuksista silloin tällöin yleisesti, mutta vain Aapo haukkuu ketään hulluiksi. Loppupuolella romaania Aapo lakkaa haukkumasta ketään hulluksi kun taas muutkin alkavat käyttää sanaa sekä haukkumana että muuten. Sivulla 244 Tuomaskin äityy huutamaan: Kitas jo kiinni, sinä hurja hullu! Kiehtova kehityskulku. Mutta onko hullu ollut aina haukkumasana? Onko hulluihin aina suhtauduttu halveksuen? Miten hulluuden nimet ovat muuttuneet? Onko hulluus muuttunut? Oulun yliopiston aateoppihistorian professori Petteri Pietikäinen on kirjoittanut kirjan nimeltään Hulluuden historia, kysytään häneltä. Idiootti, debiili ja imbesilli ovat aikojen kuluessa muuttuneet lääketieteen termeistä yleiskielen haukkumasanoiksi. Myös mania-, depressio- ja hysteria- sanojen käyttö on arkipäiväistynyt. Oulun yliopiston aateoppihistorian professori Petteri Pietikäinen kertoo miten hulluuden nimitykset ovat muuttuneet kautta aikojen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura,Tina Cavén ja Tuula Viitaniemi. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, fraasirikos, yleisönosasto, sekä selfie-sanan suomentamiskilpailu.

    • Kesto: 24 min

    Metallin synty

    Tänä vuonna helmikuussa on perjantai 13. päivä, mikä on kalenterinlaatijoilta kaunis kunnianosoitus sille, että tasan 40 vuotta sitten kyseisen kuun kyseisenä päivänä julkaistiin niinkin merkittävä levy kuin Black Sabbathin esikoisalbumi Black Sabbath. Black Sabbathin Black Sabbath-levyn aloitusraita on kiehtovasti nimeltään Black Sabbath. Hidas ja jylhä kappale alkaa vapaasti suomennettuna sanoilla: Mikä on tämä hahmo edessäni/ joka osoittaa mua sormellaan/ Käänny pois, lähde juoksemaan/ Saat selville, olen valittu/ Voi ei! Myöhemmin kappaleessa käy ilmi, että hahmo on saatana. Ei ihme, että yhtyettä alettiin pitää okkultistisena. Nykyään kyseisen levyn ilmestymistä pidetään aivan oman musiikkityylin, heavy metal -musiikin lähtölaukauksena. Ilman heavy metalia meillä ei olisi kotoisia menestysyhtyeitämme Nightwishiä, HIM:iä tai Lordia. Emmekä voisi nauttia sellaisista heavyn alalajeista kuin speed metal, doom metal, glam metal, black metal, nu metal, grindcore, gothic meta, death metal ja niin edelleen – erilaisten raskaan musiikin lajien määrä on lähes loputon. Black Sabbath ei tietenkään ollut ainoa raskaan musiikin synnyttäjä. Oman tärkeän panoksensa antoivat sellaiset niin ikään brittiläiset yhtyeet kuin Led Zeppelin ja Deep Purple. Led Zeppelinin nimi on aikansa sisäpiirinvitsi, joka yhdistää lyijyn ja ilmalaivat: ”mikään ei menesty niin varmasti kuin lyijystä tehty ilmalaiva”. Deep Purple – syvä purppura – taas sai saman nimensä Peter De Rosen säveltämästä 30-luvun iskelmästandardista, koska se oli yhtyeen kitaristi Ritchie Blackmoren isoäidin suosikkikappale. Mutta miksi Black Sabbathin sapatti on musta? Mistä he keksivät perustaa uuden musiikkityylin? Onko saatananpalvonta olennainen osa heavy metal -musiikkia? Pasi Heikura haastattelee musiikin tutkija Esa Liljaa. Toimittajana myös Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • Kesto: 24 min

    Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan

    Noin yhdeksänkymmentä vuotta sitten Suomessa elettiin poliittisten vaikeuksien keskellä. Yksi keskeisistä hankaluuksista oli lakien säätämiseen käytetty suomen kieli. Lakitekstejä ei saatu selkeiksi ja yksiselitteisiksi, koska suomen sanojen kirjoitusasu ei ollut vakiintunut eikä yksimielisiä oltu edes sanojen merkityksistä. Eduskunta joutui jatkuvasti kysymään tutkijoilta täsmennystä kieliongelmiin. Joensuulaisen maalaisliiton kansanedustajan Antti Kukkosen johdolla laadittiinkin aloite ”suomen kirja- ja sivistyskielen kantasanakirjan aikaansaamiseksi”. Aloite hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1927. Tähtäimessä oli ”virallinen sanakirja”, jossa määriteltäisiin kunkin suomen kielen sanan tarkka merkitys ja oikea kirjoitusasu. Vuonna 1951 julkaistiin vihdoin ensimmäinen sanakirjan kuudesta osasta. Sanakirjan nimeksi oli annettu Nykysuomen sanakirja ja sen loput osat ilmestyivät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Viimeinen osa ilmestyi siis 34 vuotta hankkeen alullepanon jälkeen. Kyseessä ei ollut mikä tahansa sanoja selittävä kirjanen, sillä, ”se on ensimmäinen kokonaan suomenkielinen sanakirja, jossa sekä sanat että niiden selitykset ovat suomeksi, ja samalla ensimmäinen kattava esitys suomen yleiskielen keskeisestä sanastosta”. Melkoinen merkkipaalu. Tuon jälkeen sanakirjasta on otettu monia painoksia. Vuonna 2002 oli vuorossa jo 15. muuttamaton painos. Kyllä, ”muuttamaton”. Nykysuomen sanakirjan lukijat siis kurkistavat sanastoon, jota on pidetty yleiskieleen kuuluvina vuodesta 1927 vuoteen 1961. Ei enää ihan nykysuomea! Marraskuussa päivänvalon näki Kotimaisten kielten keskuksen kokoama verkossa toimiva sanakirja nimeltään Kielitoimiston sanakirja. Mikä sanakirja se on? Miten se toimii? Miten sitä tehdään? Mikä on verkkosanakirjan alkutaipaleen haetuin sana? Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönrosia haastattelee Pasi Heikura, toimittajana myös Tina Cavén. Ohjelmassa myös Aristoteleen kantapään viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • Kesto: 24 min

    Puolivuotiskatsaus

    Aristoteleen kantapään puolivuotiskatsaus sisältää haastattelumateriaalia, mikä on kiinnostavuudestaan huolimatta jäänyt ohjelmissa käyttämättä. Ohjelma sisältää otteita professori Heikki Lyytisen, oikeusasiamies Petri Jääskeläisen, kalligrafian tuntija Pertti Seppälän, kielentutkija Anni Jääskeläisen ja teatteriohjaaja Juha Hurmeen haastatteluista.

    • Kesto: 24 min

    Vuoden 2014 sato ja Jenni Haukio

    Aristoteleen kantapään juhlalähetyksessä laitetaan vanha vuosi nippuun. Kunniavieraana ohjelmassa on runoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Joutuuko maan ensimmäinen nainen painimaan suomen kielen kanssa? Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén Ohjelmassa myös vuoden 2014 viikon sitaatti, fraasirikos ja sitaattivinkki.

    • Kesto: 24 min

    Ilotulituksia ja kiinalaisia kukkasia

    Olemme tottuneet siihen, että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita ja myyvät niitä maailmalle halvemmalla. Ei niin kaukana menneisyydessämme oli kuitenkin aika, jolloin länsimaat kopioivat kaikkea kiinalaista ja omaksuivat kilvan kiinalaisia tapoja. Tuolle ajanjaksolle on annettu nimikin, kineseria. 1600-luvun eurooppalaiset lähetyssaarnaajat toivat tullessaan uutisia ja vaikutteita Kiinasta. Erityisen suurta huomiota herätti jesuiitta ja yleisnero Athanasius Kircherin teos Kuvitettu Kiina, jonka kuvaukset kaukaisen maan elämästä innoittivat pian eurooppalaisia taiteilijoita, huonekalujen sekä astioiden suunnittelijoita ja arkkitehteja mukailemaan sikäläistä estetiikkaa. Yksi itäisen maan uutuus oli ilotulitus, eli kiinalaiset kukkaset. Ruutia oli käytetty Euroopassa sodankäyntiin jo 1200-luvulta alkaen ja ilotulituksiakin nähtiin siellä täällä, mutta vasta kineserian aikana ne alkoivat levitä todenteolla. 1758 Pekingissä asunut jesuiitta Pierre Nicolas d’Incarville kirjoitti Pariisin Akatemialle perinpohjaisen selvityksen kiinalaisten ilotulitteiden toiminnasta, mikä helpotti eurooppalaisten oman ilotulitusharrastuksen aloittamista. Suuria muistettavia ilotulituksia ovat rauhansopimusten kunniaksi järjestetyt ilotulitukset, joissa ruudin tuhlaamisen lopettamista on siis juhlittu ruudin viihdekäytöllä. Kuningatar Kristiina järjesti ikimuistoisen näytöksen kolmekymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 Narvassa. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin Lontoossa Aachenin rauhansopimusta ilotulituksella, johon Friedrich Händel teki musiikin. Näytös tosin keskeytyi, kun kulissit syttyivät tuleen. Suomen ensimmäisestä ilotulituksesta ei ole tietoa, mutta jo pitkään rakettien ampuminen on ollut meillä uudenvuoden juhlintaan kuuluva eräänlainen jokamiehenoikeus. Rakettien ampumista rajoitetaan etenkin kaupungeissa monin tavoin, mutta silti uudenvuoden aattoillan pauke tuo monessa taajamassa mieleen sotatilan. Raketit ovat silmän ja mielikuvituksen iloja talvisella yötaivaalla, mutta myös vuodenvaihteen myyntisesongin aikana. Ilotulitteiden nimet kun ovat mitä mielikuvituksellisimpia luomuksia. Niin kuin nyt: 16 Paukkuvaa Buddhaa, Kontulan Gangsta, Lotta Laatikko, Auerwaara II, Strobo Pommi, Ufo af Grafam, Iso Paha Tanskalainen, Thunder Veivi, Leijonan Laukaus 3.0, Sumotykki, Mauri Myrsky ja niin edelleen. Ällistyttäviä ja riemastuttavia nimiä! Tänään kysymme Pohjoismaiden ainoalta ilotulitustehtaanjohtajalta, Harri Carlsonilta, miten raketit ja muut ilotulitteet saavat kuplivat nimensä. Carlson on toiminut ilotulitusalalla 15 vuotta ja ennen ilotulitustehtaanjohtajuuttaan hän työskenteli tuotepäällikkönä. Carlsonin mukaan Suomessa on kuusi firmaa, jotka myyvät ilotulitteita ja järjestävät näytöksiä. Ala keskittyi uuteen vuoteen etenkin ennen vuonna 1998 alkaneita ilotulituksen Suomenmestaruuskisoja. Ne lisäsivät yleisön kiinnostusta ammattitaitoisiin ilotulitusnäytöksiin ja nykyään ilotulituksia harrastetaankin paljon yleisemmin kuin vain vuodenvaihteessa. Carlson oikaisee, että monen valittajan harhaluulo siitä, että ”nyt siellä ilotulitusnäytöksessä taas ammutaan kymppitonneja taivaalle, vaikka niilläkin rahoilla voitaisiin palkata sairaanhoitajia” ei perustu totuuteen, vaan oikeampi hintahaarukka on 2000-3000 e. Mutta asiaan: millaiset ruudinkeksijät kehittelevät ilotulitteiden nimiä? Pasi Heikuran haastateltavana pohjoismaiden ainoa ilotulitustehtaan johtaja Harri Carlson. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, sitaattivinkki ja fraasirikos, sekä yleisönosasto.

    • Kesto: 24 min

    Eduskunnan kuttupuhe

    Joulun tullen myös eduskunnassa on saatu budjettipuheet pidettyä ja seuraavan vuoden talousarvio valmiiksi ja luultavasti eduskunnassa on pidetty myös perinteinen kuttupuhe. Aristoteleen kantapää selvittää, mistä tässä kuttupuheen perinteessä on kyse. Haastateltavana ensimmäinen kuttupuhuja Timo Roos. Toimittajina Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka Ohjelmassa myös Aristoteleen kantapään viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

    • Kesto: 24 min

    Ovatko mainokset pöllöjä?

    Onko kännykkäoperaattorin televisiomainoksen ”elämä on” –hokema jo tullut tiensä päähän? Miten noin valtaisan suosion saanut lausahdus ylipäänsä keksitään? Miten ajan henki kiteytetään kahteen sanaa? Sitä kysymme lauseen keksijältä, copywriter Markku Rönköltä. Helmikuu 2006.

    • Kesto: 25 min

    Aristoteleen kantapää: Muut audiot (26) fi:Program:rss

    Viikon fraasirikos: Purevaa puhetta

    Hammaslääkärin kannattaa harkita tarkkaan millaisin termein toimintaansa mainostaa.Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén

    • Kesto: 1 min

    Viikon fraasirikos: Voi veitsi!

    Sula voi ja veitsi eivät muodosta käyttökelpoista kielikuvaa. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

    • Kesto: 1 min

    Viikon sitaatti: Saku Silakka

    Tuleeko poliitikon suusta sammakoita vai silakoita? Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

    Tulevat jaksot

    JaksoJulkaisuaikaPoistumisaikaKesto
    - Aristoteleen kantapää: 04.04.2015 25 min
    - Aristoteleen kantapää: 11.04.2015 25 min
    - Aristoteleen kantapää: 18.04.2015 25 min
    - Aristoteleen kantapää: 25.04.2015 25 min
    - Aristoteleen kantapää: 01.05.2015 25 min
    - Aristoteleen kantapää: 08.05.2015 25 min
    - Aristoteleen kantapää: 15.05.2015 25 min
    - Aristoteleen kantapää: 20.05.2015 25 min

    Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.

    Muualla Yle.fi:ssä