Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on YLE Radio 1:n hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta.
Jääkiekkovalmentaja Juhani "Tami" Tamminen raottaa omaleimaisen coachaus-kielensä syntyä. Samalla maistellaan Lauri Viidan Kukonorin hyräilyjä sekä mietitään onko kirveestä apua jääkiekossa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2006.
Voisivatko englantilaisiksi mielletyt purjehdustermit olla alun perin merimieskansa viikinkien vaikutusta englantiin – ja ehkä myös meille suomen kieleen? Pasi Heikuran vieraana tiedetoimittaja, historiantutkija Aaro Söderlund.
Miksi voikukan nimessä on voi? Entä kuka on se Timo timotein nimessä? Aristoteleen kantapäässä kysytään mistä kasvit saavat nimensä. Pasi Heikuran vieraana Kotuksen kielentutkija Kirsti Aapala. Ohjelman toimittavat Kaisa Pulakka ja Pasi Heikura.
Hyvää Vappua! Vasemmistokansanedustaja ja toimittaja Esko-Juhani Tennilä kertoo, miten työväestön vappu sai alkunsa ja mikä tärkeintä: millainen puhe on vappupuhe. Ohjelman toimittavat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
Mitä oikein ovat ne omituiset mustavalkoiset koodit, joista älypuhelimilla ja lukulaitteilla saa tietoa. Millaista vietsintää ne sisältävät? Tätä pohditaan Aristoteleen kantapäässä, jossa Pasi Heikuran vieraana on tietotekniikkaan erikoistunut tietokirjailija Petteri Järvinen.
Sanojen takana kirjainten keskellä kysytään, miksi erilaisia kirjainmalleja on niin paljon. Miten erilaiset kirjasimet vaikuttavat meihin ja teksteihin? Pasi Heikuran haastateltavana typograafikko Markus Itkonen. Aristoteleen kantapään toimittivat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
Onko suomessa paino aina ensimmäisellä tavulla ja painotetaanko muitakin kieliä ärsyttävästi väärin. Pasi Heikuran vieraana Tampereen yliopiston fonetiikan tutkija ja lehtori Michael O'Dell.
Aristoteleen kantapäässä pohditaan palindromien estetiikkaa. Saako murreilmauksia tai lyhenteitä käyttää? Onko pitkä palindromi paras palindromi? Ohjelmassa kohtaa kaksi palindromiharrastajaa, joille pelkkä "saippuakauppias" ei riitä. Pasi Heikura haastattelee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajaa Juhana Vartiaista. Ohjelman toimittivat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
Pasi Heikura ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski keskustelevat siitä, millainen sankarikertomuksen huipentuma evankeliumien pääsiäiskertomus on ja miten yhtenäisiä evankeliumien pääsiäistarinat ovat. Ohjeman toimittavat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
Ja Oolannin rannat ne raikuivat - sunfaraa! Aristoteleen kantapää kysyy, millainen on Oolannin sota -hittilaulun historia? Entä kuinka uskollinen tuo monille koululaisillekin tuttu laulu on Krimin sodan tapahtumille? Pasi Heikuran vieraana on Oolannin sodan tarinaa tutkinut toimittaja ja kansanperinteen tutkija Pirjo-Liisa Niinimäki.
Ameriikan siirtolaisilla on ollut tapana muuttaa nimensä uuteen elämään sopivammaksi, mutta viime vuosina tämä käytäntö on vähentynyt. Aristoteleen kantapäässä pohditaan miten nimenvaihtamisen eli yksittäisten ihmisten brändäämisen itsestäänselvyys on vaikuttanut kokonaisen kansakunnan mielenlaatuun? Haastateltavana siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling. Ohjelman toimittivat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
Sopiiko nenä päähän kuin nyrkki silmään. Miten sanonnat muuntuvat ja millaista vaihtelua niissä esiintyy? Pasi Heikuran vieraana on Kielentutkija Tarja Heinonen, joka on tutkinut väitöskirjassaan idiomien vaihtelua.
Aristoteleen kantapää jäljittää Kalevalan käännöshistoriaa. Miten monella kielellä eeposta voi lukea? Mikä Kalevalassa tenhoaa kääntäjiä ja millaisia käännökset ovat? Pasi Heikuran vieraana on kirjan Kalevala maailmalla toimittanut tietokirjailija Petja Aarnipuu.
Yleisön pyynnöstä Aristoteleen kantapäässä uusitaan jakso, jossa puhutaan Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstasta. Samalla Aristoteleen kantapää kunnioittaa vastikään edesmennyttä tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Hemanusta, joka avusti palstaa aktiivisesti liki kaksikymmentä vuotta ja kertoo tässä Pasi Heikuran haastattelussa miten Jyvissä ja akanoissa erotetaan jyvät akanoista. Uusinta on vuodelta 2006.
Onko maailman muuttuminen parisuhdeasioissa siis sittenkin vain harhaa? Akatemiatutkija Päivi Mehtonen on tutkinut antiikin ja keskiajan rakkausoppaita. Aristoteleen kantapää pohtii, miten paljon lemmenasiat ovat muuttuneet kahdentuhannen ja tuhannen vuoden aikana, kun vertailussa ovat antiikin roomalaisen Ovidiuksen Rakkauden taito ja Filip II:n ajan ranskalaisen Andreas Capellanuksen The Art of Courtly Love eli Hovirakkauden taito.
Miten vuosituhantinen naapuruussuhde saamelaisten kanssa näkyy suomen kielessä. Samalla selviää miksi elefanttia kustutaan Suomessa norsuksi. Pasi Heikuran vieraana Oulun yliopiston saamenkielen professori Ante Aikio.
