Kudostutkimuksen etiikka puntarissaIhmiskudosten käyttö tieteellisten tutkimusten tutkimusmateriaalina on lisääntymässä. Perusteilla on myös laajoja ihmiskudoksia sisältäviä biopankkeja. Mutta tietääkö kudoksensa tutkimustarkoitukseen luovuttava tutkittava, mihin oikein on suostumassa? - Kun äidit ovat synnyttämässä, niin ei heillä ole ensimmäisenä mielessä tieteellinen tutkimus, vaan oma vauva ja tuleva synnytys - eivät he miettineet tieteellistä tutkimusta. Näin toteaa istukan tutkimuskäyttöön luovuttaneiden synnyttäjien ajatuksia tutkimusetiikasta Itä-Suomen yliopistossa selvittänyt TtM Arja Halkoaho. Toimittajana Anne Heikkinen.
Jumppaa, kahvakuulaa, kuntosalia, mutta paino vaan junnaa paikoillaan. Miksi jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän? Vastaus löytyy geeneistä: geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa. Tähän tulokseen tultiin LL Antti Huuskosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio mahdollistaa aivojen rakenteiden tutkimuksen kallon läpi, aivoihin varsinaisesti kajoamatta. Näin aivokuorta manipuloimalla voidaan myös antaa hoitoja vaikkapa masennukseen. - Aivojen stimulaatiota on osattu tehdä parikymmentä vuotta, mutta tämä navigoitu magneettistimulaatio on suhteellisen uusi suomalainen keksintö, esittelee laitteistoa KYSin ylilääkäri, professori Esa Mervaala. Toimittajana Kimmo Salvén.
Syövän ehkäisemiseen, sen leviämisen estämiseen sekä syöpälääkkeiden vaikutusten tehostamiseen liittyvää tutkimusta tehdään laajalla rintamalla. - Meidän tutkimusryhmämme mielenkiintoisin aihe on syöpä ja syöpäsolut, tutkimme syöpäsolujen käyttäytymistä ja molekyylibiologiaa ja sitä, mitä syöpäsoluissa tapahtuu kun ne muuttuvat syöpäsoluiksi, kertoo dosentti Kirsi Rilla Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.
Miksi pienipainoisina syntyneillä vauvoilla on muita enemmän kroonisia sairauksia aikuisiässä? Tutkimusten mukaan pienipainoisilla vauvoilla on todettu olevan suurentunut riski sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. ? Voi olla hyvinkin niin, että jo sikiöaikana aineenvaihdunta muotoutuu osittain geneettisten tekijöiden ja osittain ympäristötekijöiden eli äidin elämäntapojen vaikutuksesta sillä tavalla, että pystytään jo hyvin varhaisessa vaiheessa jossakin määrin ennustamaan, minkälaisia sairauksia aikuisiässä syntyy. Tämä on hyvin mielenkiintoista, toteaa professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.
Tunteellinen ja välineellisen suhtautuminen lehmään eivät sulje toisiaan pois, vaan se ovat karjanhoidossa jatkuvasti läsnä. - Oli kertomuksia miten sen lisäksi, että lypsetään, niin painetaan otsa kiinni lehmän kylkeen ja aistitaan lämpöä ja saadaan tukea siltä lehmältä, kertoo lehmän ja ihmisen kulttuurisen suhteen rakentumista tutkinut FT Taija Kaarlenkaski. Toimittajana Anne Heikkinen.
Miksi vain meillä kukutaan öisin ja kiukutellaan kurahousujen kanssa? Jokainen lapsiperheen arkea pyörittänyt tietää, kuinka hyvältä tuntuu kuulla, että muissakin perheissä kamppaillaan - ja iloitaan samojen asioiden kanssa. Lapsiperheiden vertaisryhmätoiminta todettiin hyödylliseksi myös tuoreessa väitöstutkimuksessa. TtM Ari Haarasen tutkimuksessa kävi ilmi, että vanhempainryhmät vaikuttavat myönteisesti vanhempien kokemuksiin omasta vanhemmuudesta. Toimittajana Anne Heikkinen.
Musiikin kuuntelu on monelle meistä tehokas tapa rentoutua ja ladata akkuja. Nyt musiikin kuuntelun on todettu myös lievittävän kipua, nimittäin terveystieteiden maisteri Anne Vaajoki osoitti tutkimuksessaan, että musiikin kuuntelu lääkehoidon lisänä voi lievittää leikkauksen jälkeistä kipua. - Musiikin kuuntelu leikkauksesta toipumisvaiheessa on potilaalle myönteinen kokemus ja siitä voi olla apua leikkauksen jälkeisen kivun lievityksessä, Vaajoki toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Itä-Suomen yliopiston kemian laboratoriossa touhuaa toistakymmentä valkotakkista tiedemiestä. Tai oikeastaan tiedelasta, sillä meneillään on Lasten yliopiston luonnontiedekerho, jonka tämänkertaisessa tapaamisessa alakouluikäiset pääsevät tutustumaan kemiallisten reaktioiden saloihin. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Toimittajana Anne Heikkinen.
FM Virve Kärkkäisen väitöstutkimuksessa selvitettiin mm. sitä, voisiko kantasoluterapia olla yksi Alzheimerin taudin hoitomuoto. ? Tulevaisuudessa hermoston kantasolut voivat tarjota mahdollisuuden hoitaa vaikeita aivojen rappeumasairauksia, joissa hermosoluja on tuhoutunut (ns. kantasoluterapia). Laboratoriossa kasvatettuja kantasoluja voitaisiin siirtää suoraan potilaan päähän. Toinen terapiavaihtoehto voisi olla potilaan omien kantasolujen uudistumiskyvyn aktivoiminen, Kärkkäinen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.
Pitkäkestoisen liikunnan merkityksestä sydänsairauksien etenemisen ehkäisyssä on saatu jälleen uutta näyttöä. FM Jenni Huuskon väitöstutkimuksessa osoitettiin, että sekä liikunnalla että geeniterapialla voidaan ehkäistä sydämen vajaatoimintaa. - Tutkimus osoitti, että verisuonen kasvutekijöiden ilmeneminen muuttuu olennaisesti hypertrofian edetessä. Kasvutekijä VEGF-B:n geeninsiirto ja liikunta olivat tehokkaita vajaatoiminnan ehkäisyssä, Huusko kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Alzheimerin taudista tärkeää saada vihiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. LL Toni Seppälän väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin Alzheimerin taudin kehittymistä voidaan seurata selkäydinnesteestä. ? Ajateltiin, että koska selkäydinneste kiertää aivoissa, se on välittömässä kosketuksessa aivokudoksen kanssa ja se voisi heijastella hyvin niitä muutoksia, joita aivokudoksessa tapahtuu. Tämä on verrattain uusia asia sekä kliinisessä että tutkimuskäytössä, Seppälä kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Aivokasvainten hoitaminen on usein hyvin hankalaa. Hoitojen tehoa rajoittaa se, että sinänsä syöpään tehoavien hoitomuotojen haittavaikutukset ovat usein suuria. Glioomien hoitoa pyritäänkin tutkimuksen avulla kohdentamaan yhä paremmin. - Kun puhutaan lääkeaineen kohdentamisesta, lääkeaine joko pyritään saamaan kertymään kasvaimeen, tai sen pääsyä kaikkialle muualle kudoksiin pyritään vähentämään - tai sitten näitä yhdistellään, kertoo aiheesta väitellyt FM Jere Pikkarainen. Toimittajana Kimmo Salvén.
Kaskeaminen on ollut perisuomalainen tapa raivata metsämaasta viljeltävää peltoa. Hieman samaa henkeä on Etelä-Amerikassa käytetyssä terra preta -viljelyssä, jossa viljeltävän maan ominaisuuksia pyritään parantamaan lisäämällä siihen hiillytettyä puuainesta. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu biohiilen vaikutusta timotein kasvatukseen. - Maanparannukseen käytettävää biohiiltä tehdään pyrolyysimenetelmällä eli kuivatislauksella. Puu hiillestetään nopeasti korkeassa lämpötilassa, jotta siitä saadaan pois haihtuvat aineet ja jäljelle jää biohiili. Haihtuvista aineista saadaan bioöljyä, kertoo tutkija Riitta Kettunen. Toimittajana Anne Heikkinen.
Ihmiskudosten käyttö tieteellisten tutkimusten tutkimusmateriaalina on lisääntymässä. Perusteilla on myös laajoja ihmiskudoksia sisältäviä biopankkeja. Mutta tietääkö kudoksensa tutkimustarkoitukseen luovuttava tutkittava, mihin oikein on suostumassa? - Kun äidit ovat synnyttämässä, niin ei heillä ole ensimmäisenä mielessä tieteellinen tutkimus, vaan oma vauva ja tuleva synnytys - eivät he miettineet tieteellistä tutkimusta. Näin toteaa istukan tutkimuskäyttöön luovuttaneiden synnyttäjien ajatuksia tutkimusetiikasta Itä-Suomen yliopistossa selvittänyt TtM Arja Halkoaho. Toimittajana Anne Heikkinen.
Geenitutkimuksella on suuri merkitys selvitettäessä Alzheimerin taudin sairastumismekanismeja. Riskigeenien tunnistamisen kautta päästään myös varhaisempaan sairauden diagnosointiin. - Me voimme kohdentaa analyysit riskigeeneihin ja tietyn riskigeenin omaanavan henkilön profiiliin. Tällä tavalla voidaan identifioida tarkemmin, paremmin ja aikaisemmin näitä henkilöitä, kuvailee dosentti Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta. Hiltusen tutkimusryhmässä löydettiin keväällä uusi Alzheimerin taudin riskigeeni, FRMD4A, joka on keskeisimpiä Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Toimittajana Kimmo Salvén.
Ilmasto lämpenee, se on tosiasia. Mutta entäpä jos maapallon lämpötila alkaisikin nousta todella nopeasti kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä huolimatta? Tällöin voitaisiin käyttää apuna ilmastonmuokkausta ja pyrkiä estämään auringon säteilyn pääsyä alailmakehään ja maan pinnalle. ? Stratosfäärin rikkihiukkaset ovat yksi ehdotetuista ilmastonmuokkausmenetelmistä. Malli on peräisin tulivuoren purkauksesta. Kun Pinatubon tulivuori purkautui Filippiineillä vuonna 199, se viilensi ilmastoa noin puoli astetta seuraavan vuoden aikana, kertoo dosentti Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta. Toimittajana Anne Heikkinen.
