Homma toimii - After work alkoholi, kuuluuko se työnantajalle?Suomalainen työelämä on kuivunut muutamassa kymmenessä vuodessa, samaan aikaan vapaa-ajan alkoholinkäyttö on lisääntynyt huomattavasti. Ja ne vaikutukset näkyvät myös työelämässä. Missä vaiheessa työpäivän jälkeen nautittu alkoholi alkaa kuulua pomolle? Kuinka asian voi ottaa käsittelyyn työyhteisössä ilman, että loukkaa työkaveria? Haastateltavana on aikuistyön päällikkö Antti Hytti Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:stä. Toimittaja Salla Vuolteenaho.
"Suomalaiset tuotteet ovat sinänsä laadukkaita, mutta esimerkiksi yhteistyötä ja tuotteistamista tarvitaan lisää", sanoo Finpron toimialajohtaja Esa Wrang. Hän kertoo, mitä suomalainen elintarvikeala voisi oppia italialaisilta. Mikko Jylhä haastattelee.
Maailmassa riittää kaloja fongaajille eli kalabongareille. Suomessa eri kalalajeja on noin sata, niistä 70 uiskentelee vesissämme vakituisesti. Mutta kun vierailija saapuu vesille, fongari ottaa ja lähtee bongaamaan kalan. Tai sitten fongaaja ajaa kahdeksan tuntia ihailemaan puronieriää, kuten teki Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllyläkin. Salla Vuolteenaho kyseli, mitkä ovat kalabongarin pyydysvälineet.
Työelämän laatu on nostettu keskeiseksi asiaksi nykyisessä hallitusohjelmassa. Työelämän kansallinen yhteistyöhanke Työelämä 2020 pyrkii siihen, että Suomessa olisi Euroopan paras työelämä vuonna 2020, mutta mitä tämä edellyttää? Työterveyslaitoksen johtaja, professori Guy Ahosen mukaan se edellyttää, että ymmärrämme työpaikan kilpailevan tasaveroisesti vapaa-ajan kanssa, ymmärrämme minkä kokonaisuuden osia olemme ja palkitsemme jokaista kohtuullisesti sekä ymmärrämme aidosti, että ihmiset ovat työpaikan ehdottomasti tärkein tuotantotekijä. Tärkeämpi kuin koneet, laitteet ja järjestelmät. Ikäjohtaminen on päivän sana ja se on nyt johtamisen ytimessä. Ikäjohtamisella tarkoitetaan sitä, että suunnataan erityyppistä johtamista nuoriin, keski-ikäisiin ja ikääntyviin. Huomioidaan siis kaikenikäisten työntekijöiden elämäntilanteet. Tämä lisää työntekijöiden jaksamista ja motivaatiota ja tätä kautta taloudellista kasvua ja kansantalouden kestävyyttä. Suomen työelämästä voi tulla Euroopan paras vain, jos työpaikat joustavat henkilöstön elämäntilanteiden mukaan ja johto pystyy tekemään työstä mielekästä. Miksi muutokset ovat välttämättömiä työelämässä? Siksi, että työelämän laadun huononeminen heikentää taloudellista kasvua. Tällä hetkellä monet työntekijät lisäävät vapaa-ajalla tehdyn palkattoman työn määrää työpaikan menettämisen pelossa. Se pienentää bruttokansantuotetta ja näin taloudellista kasvua. Johdon tulisi toimia muistaen, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, kertoo Työterveyslaitoksen johtaja, professori Guy Ahonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.
Puheen Iltapäivässä suomalaisten musiikin kuuntelutottumuksista oli kertomassa aihetta tutkinut Aalto yliopiston Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:in tutkija Lassi A. Liikkanen. Häntä jututti Miia Krause, jonka mielenkiinnon herätti aluksi korvamadot, joita Liikkanen myös tutkii.
Perinnetalojen arvostus on nousussa. Vuosien asuminen betonilähiössä saa monen kaupunkilaisen haaveilemaan omasta puutarhasta, kauniista ristikkoikkunoista, tunnelmallisesta puulattiasta ja lämpimästä takasta. Perinnetalot vaativat kuitenkin korjausta ja vaalimista. ”Ihmisen ja rakennuksen suhde on kuin rakkaussuhde. Täytyy tuntea, että saan rakkautta talolta, niin silloin myös annan rakkautta. Tällaisessa suhteessa sen korjaus onnistuu. Silloin henki ja tunnelma säilyy parhaiten”, sanoo talotohtori Panu Kaila. Suvi Puukangas haastattelee.
"On tutkimustuloksia, että luonnossa liikkuminen ja oleilu lisää terveyttä ja hyvinvointia. Me kutsutaan sitä luontoiluksi, ei tarvi paljon olla tehoja, että tulee niitä hyvinvointivaikutuksia", sanoo Metsähallituksen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist.
"Tyyli ja rakenne on tärkeet: pitää olla itseironinen ja humoristinen, eihän se muuten ole chick litiä ollenkaan. Tällaisia kirjoja usein ryhdittää myös erilaiset listat: 'muista ostaa uudet kumisaappaat ja vessapaperia'", kertoo kirjallisuudentutkija Myry Voipio. Chick litistä keskustelemassa myös kirjailija Laura Paloheimo. Toimittajana Miia Krause.
Päihdeterapeutti Eija Nyman-Janatuinen ja kirjailija Anja Snellman pohtivat kuinka alkoholi, päihteet ja psyykenlääkkeet - nuo kätevät mutta petolliset nollaajat ja virittäjät - vaikuttavat työelämässämme? Tutkimusten mukaan ahkeruuden mennessä överiksi ihmiset käyttävät yhä enemmän paitsi alkoholia myös psyykelääkkeitä jaksaakseen töissä. Kun huomaat tämän, niin päihdeterapeutti Eija Nyman-Janatuinen neuvoo mm. että kerro työkaverillesi olevasi huolissaan hänen jaksamisesta ja kysy kuinka voit, koska näytät väsyneeltä. Puhu siis omasta tunteesta, että minä olen huolissani sinusta ja kysy tarvitsetko apua. Jos sanot voimakkaasti suoraan, sinulla taitaa olla alkoholiongelma, syntyy vastakkainasettelu ja vastareaktio, vältä tätä. Ohjelma on äänitetty Work goes happy tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa 25.4.2013. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.
Kaikkialla kaupungissa ei ole pyöräteitä. Vilkkaaseen aamuruuhkaan ja autojen sekaan meno saattaa silloin tuntua epämiellyttävältä. Kadut ovat kuitenkin turvallisempia ja sujuvampia kuin jalkakäytävät. "Katupyöräilyssä ei ole mitään pelottavaa", sanoo Otso Kivekäs Helsingin Polkupyöräilijöistä. Toimittaja Salla Vuolteenaho.
Äidit halutaan nopeammin takaisin työelämään, eläkeikiä halutaan nostaa, samaan aikaan vain vähän yli puolet työntekijöistä on sitä mieltä, että tekee töitä hyvässä työpaikassa. Suomen parhaita työpaikkoja tutkiva toimitusjohtaja Panu Luukka Great Place To Work Institute Finlandista sanoo, että kyse on huonosta johtajuudesta. Johtajuudesta on tehty liian vaikeaa, se on etäännytetty työntekijöistä. Toimittaja on Salla Vuolteenaho.
Makeutusaineet herättävät intohimoja. Milloin niitä pelätään, milloin laihduttajat ylistävät. Makeutusaineiden uusimmasta tulokkaasta steviasta höyrytään paljon, nollakalorinen makeutusaine kiinnostaa myös kuluttajia. Ovatko makeutusaineet turvallisia käyttää, tarvitseeko esimerkiksi diabeetikoiden välttää tiettyjä makeutusaineita? Haastateltavana ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.
"Täytyy niille nuorille kuitenkin löytyä joku paikka missä heitä hoidetaan, missä heille tarjotaan se turvallinen pysäytys ja mahdollisuus saada tulevaisuus kuntoon", sanoo sijaishuollon parissa työskentelevä Mira Jääskeläinen. Studiossa oli keskustelemassa myös Limingan koulutuskeskuksen apulaisjohtaja Teija Tuuliainen. Toimittajana Miia Krause.
Ilman hyvää johtamista ja esimiestyötä ei synny tuloksia, työstä häviää ilo, energia jää vapauttamatta, rohkeus ja toivo sammuvat, parhaat tekijät häviävät eikä kukaan kasva johtajana tai työntekijänä. Huono johtajuus on myrkynkylvöä. Tutkimukset osoittavat, että huonot johtajat tuhoavat alaistensa terveyden, onnellisuuden, uskollisuuden ja tuottavuuden. Mitä on hyvä johtaminen? Ainakin siihen kuuluvat sellaiset sanat kuin rohkeus, itsetuntemus, integriteetti, reiluus ja luottamus. Filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakka on henkilöstöjohtamisen pitkän linjan ammattilainen. Hän on työskennellyt muun muassa Siemensin, Koneen ja Nokian palveluksessa. Tällä hetkellä Pentti Sydänmaanlakka on Pertec Consulting Oy:n toimitusjohtaja, konsultti ja tutkija. Muun muassa kirjat Älykäs organisaatio, Älykäs johtajuus ja Älykäs johtaminen 7.0 ovat hänen käsialaa. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.
"Jokaisella perheellä on olemassa jo niitä vahvuuksia, jonka päälle voidaan lähteä rakentaa", toteaa Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeen projektipäällikkö Terhi Koivumäki. "Aika usein ihmiset asettaa itsekin aika hurjia tavotteita eli lähdetään tekemään kerralla valtavia muutoksia. Jotenkin mä ainakin lapsiperheille aina malttia sanoisin, että minkälainen se elämäntilanne on ja mikä on kohtuullista, että mikä on riittävän hyvä." Millä tavalla lapsiperheet voivat ylläpitää ja edistää hyviä ruokatottumuksia kiireestä huolimatta? Toimittajana on Miia Krause.
Suomessa on 20 koulurakennusta jossa toimivat tiloja jakaen sekä suomen- että ruotsinkielinen peruskoulu. Se että kaksikielinen koulu pystyy toimimaan yhteisen katon alla, riippuu tahtotilasta. Haluavatko rehtorit ja opettajat tehdä yhteistyötä, korostaa yksi kaksikielisiä kouluja tutkineen Språkmöten -tutkimusprojektin tutkijoista Fritjof Sahlström. Muureja rakentamalla ei kieltä suojata, toteaa Sakarimäen koulun kanssa yhteisen katon alla toimivan Östersundom skolanin rehtori Clara Lindqvist. Hän ja Sahlström eivät usko kaksikielisyyden johtavan yksikielisyyteen. Toimittajana Miia Krause.
Tulevat jaksot
Jakso
Julkaisuaika
Poistumisaika
Kesto
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
