Presidenttien uuden vuoden puheet

Suomen presidentit ovat pitäneet uuden vuoden puheita vuodesta 1935 lähtien. Niistä on muodostunut merkittävä perinne, jossa on arvioitu mennyttä vuotta ja toisaalta kukin presidentti on voinut nostaa esiin tärkeäksi katsomiaan kehityskohteita. Historian äänissä kuullaan kuuden edesmenneen presidenttimme puheita ja niitä on kommentoimassa presidentti Tarja Halonen. Toimittaja on Elina Saksala

Se oikea joulu

Kannamme sisällämme mielikuvia siitä, millainen on oikea, aito, suomalainen joulu. Sen eteen ollaan valmiita satsaamaan aikaa ja rahaa: viikkokausia siivotaan, leivotaan, kääritään lahjoja paketteihin ja aaton kiireen keskellä käydään vielä lähisukulaisten haudoilla. Mahdollisimman paljon pitäisi olla itse tehtyä. Jos joudumme viettämään joulun töissä kaukana kotoa, mietimme miten saamme luotua oikean tunnelman. - Tosin ajat ovat muuttuneet eivätkä kaikki enää kaipaa kinkkua ja lanttulaatikkoa jos karkaavat joulu

Kuusijuhla

Jyväskylän seminaari eli maamme ensimmäinen kansakoulunopettajalaitos aloitti toimintansa vuonna 1863. Opiskelijat tutustuivat lehtorien kotona uusiin joulunviettotapoihin kuten siihen, että kuusi tuotiin sisään ja koristeltiin. Pian tämä tapa levisi uusien opettajien mukana eri puolille Suomea. Myös monet tutuimmista joululauluistamme ovat syntyneet seminaarissa. Jyväskylän yliopiston museon intendentti Pirjo Vuorinen kertoo ohjelmassa siitä, miten meidän kuusijuhlamme on vähitellen vuosikymmenien saatossa muokkautunut nykymuotoonsa. Toimittaja on Elina Saksala.

Kuunnelma

Tekniikka on radiotoiminnan alusta saakka muokannut kuunnelmia. Alussa teattereiden näytelmät lähetettiin suorana radiovastaanottimiin. Sitten ryhdyttiin kirjoittamaan ?kuulonäytelmiä? erikseen radiota varten ja ne näyteltiin studiossa suorina lähetyksinä. Mutta jo 1930-luvulla kuunnelmia taltioitiin vahalevyille. Magnetofoni mullisti tuotantoja sikäli, että tallennetta eli nauhaa voitiin muokata leikkaamalla. Miten kuunnelmat ovat aikojen saatossa muuttuneet ja ketkä ovat olleet niitä tekemässä ? siitä kertoo tämän viikon Historian ääniä. Elina Saksala haastattelee Ylen Radioteatterin entistä päällikkö Pekka Kyröä.

Maan äidit

Ensimmäiset Suomen tasavallan presidentin puolisot Ester Ståhlberg ja Signe Relander saivat vaativan tehtävän luoda itsenäistyneelle maalle omat edustustraditionsa, jotka poikkesivat kuninkaallisten hovien protokollasta. Tehtävä ei aina ole ollut helppo nuoren kansakunnan sisäisissä myrskyissä, sodan vuosina ja jälleenrakentamisen aikoina. Kaikkia kymmentä maan äitiä ja yhtä ?maan isää? on yhdistänyt se, että he ovat ottaneet tämän vaativan tehtävän vastaan lähes valmistautumattomina ja ilman varsinaista koulutusta. Miten he ovat selvinneet, millaiseksi rooli on muodostunut, siitä kertoo historian tutkija ja Euroopan historian professori Laura K

Suomenhevonen

Ennen vanhaan hevosta arvostettiin Suomessa niin paljon, että talvipakkasilla hevonen sai yöpyä pirtissä ihmisten kanssa. Viime sotiin saakka hevonen oli maataloudessa tärkein voimanlähde ja metsätöissä hevosella oli tärkeä rooli aina 1960-lvulle saakka. Historian äänissä kuullaan hevostarinoita parin vuosisadan ajalta ja pohditaan myös suomenhevosen merkitystä eri aikakausina. Elina Saksalan vieraana on erikoistutkija Markku Saastamoinen.

Miten puoliso valitaan?

Miten puoliso valitaan? Sarjassa kuunnellaan Radioarkiston aarteita yhdessä aikamme tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Toimittajana Elina Saksala.

Savupirttien elämää

Suolasilakkaa, ruisleipää ja piimää - siinä on tyypillinen ateria 1800-luvun suomalaisessa pirtissä. Maaseudulla elettiin tyystin erilaista elämää kuin nykyaikana. Pienissä savupirteissä oli isäntäperheen lisäksi runsaasti väkeä. Naisten ja miesten työnjako oli selvä ja lapset oppivat jo pienestä pitäen ansaitsemaan ruokansa kovalla työllä. Mutta lystiäkin pidettiin ja tarinoita kertoiltiin. Suomen historian ja etnologian professori Kustaa Vilkuna kertoo elämästä savupirttien aikaan.

Kansanlääkintä

Suomessa oli 1800-luvun loppupuolella joitakin satoja lääkäreitä. Nykyaikana tuttu lääkäripula siis vaivasi suurta osaa maatamme. Mutta ei heitä aina osattu kaivatakaan: kansanparantajat tiesivät mistä yrteistä tehty salva tehosi mihinkin vaivaan. Käytettiin mustajuurta, tervaa, iilimatoja, muurahaishappoa ja monenlaisia hoitoja. Koululääketieteen nousun myötä suuri osa kansanlääkinnästä unohtui. Lääketieteen tohtori Antti Hernesniemi on kerännyt 30 vuoden aikana merkittävän aineiston Pohjanmaan väestön kansanlääkintätavoista. Hän on tänään toimittaja Elina Saksalan vieraana.

Siirtolaisia

Kun suomalaiset lähtivät aikoinaan joukolla Amerikkaan tai Ruotsiin ei puhuttu vielä maahanmuuttajista vaan siirtolaisista. Tänään Historian äänissä kuullaan siirtolaistarinoita eri vuosikymmeniltä. Olivatko suomalaiset siirtolaiset elintasopakolaisia vai seikkailijoita? Elina Saksalan vieraana on Helsingin yliopiston kansatieteen professori Hanna Snellman, jolla on sekä tutkimuksellista että henkilökohtaista tietoa siirtolaisuudesta.

Suomalainen design

Suomalaisesta muotoilusta tuli 1960-luvulla maailmankuulua. Millaisesta esteettisestä ajattelusta suomalainen design ponnisti maailmanmaineeseen ja millainen oli muotoilijoiden asema tuon ajan Suomessa? Historian äänissä kuullaan tänään tunnettujen suomalaisten muotoilijoiden ajatuksia. Niitä arvioivat toimittaja Elina Saksala ja Helsingin yliopiston taidehistorian amanuennssi Susanna Aaltonen

Karjalan kieli

Karjalan kieli on nykyään yksi monista uhanalaisista suomalais-ugrilaisista kielistä. Kielen puhujista valtaosa niin Suomessa kuin Venäjällä on ikäihmisiä, joilla yhä harvemmin on mahdollisuus pagista omalla kielellään. Millaisena suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi näkee karjalan kielen tulevaisuuden? Kuullaan katkelmia vanhoista arkisto-ohjelmista:suojärveläinen Feudosia Savinainen kertoo karjalaisista hääperinteistä (1976), etnomusikologi Erkki Ala-Könni haastattelee suistamolaista itkuvirsien taitajaa Aleksandra Lisitziniä (1960) sekä Unto Miettisen selostusta Tverin karjalaisesta kylästä vuonna 1959. Toim. Elina Saksala.

Huutolaiset

Huutolaiset. Sarjassa kuunnellaan Radioarkiston aarteita yhdessä aikamme tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Toimittajana Elina Saksala.

Elokuvan pioneerit

Käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Teuvo Puro ja lavastaja Karl Fager olivat suomalaisen elokuvan varhaisia uranuurtajia. Ketkä muut olivat mukana tekemässä elokuvia, hankkimassa niitä ulkomailta, rakentamassa elokuvateattereita ja säestämässä mykän ajan elokuvissa? Suomalaisen elokuvan pioneereista kertoo tutkija Outi Hupaniittu. Toimittaja on Elina Saksala.

Helsingin köyhät ja rikkaat

Muusikko Kullervo Linna kasvoi 1900-luvun alkuvuosikymmenien Hermannissa ja Vallilassa, tanssija ja koreografi Maggie Gripenberg toisella puolella Pitkääsiltaa Kaivopuiston liepeillä. Miten heidän maailmansa kohtasivat? Elina Saksalan vieraana on Historian tutkija Samu Nyström.

Savotta

Tukkijätkän työ entisaikojen savotoilla oli raskasta ja useimmiten huonosti palkattua. Yleisradion arkistossa on paljon kuvauksia entisaikojen metsätyömailta. Historian äänissä kuullaan tänään tunnelmia ja tosiasioita vanhan ajan savotoilta. Miten savotoilla elettiin? Millaista oli työ, ruokahuolto ja vapaa-ajan vietto? Elina Saksalan vieraana on Helsingin yliopiston kansatieteen professori Hanna Snellman, joka on tutkinut Kemijoen metsätyömiesten elämää.