8-osaisessa ohjelmasarjassa käydään läpi Kiinan lähihistoriaa 1900-luvun alusta alkaen. Sarjan kuudennessa jaksossa aiheena on länsimaalaiset Kiinassa. Itäisen Aasian rannikolle saapuivat ensimmäisenä portugalilaiset ja perustivat 1500-luvulla sinne Macaon. Haastateltavana filosofian tohtori Tiina Airaksinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Maija Typpi.Ohjelmasarja on uusinta vuodelta 2008.
Pohjoismaista asuntopolitiikkaa ja asumista käsittelevän historiasarjan neljännessä osassa kerrotaan, että samalla kun asuntorakentamisen tuotantomäärä heittelee vuosittain kymmenillä prosenteilla, niin kaikkiin Pohjoismaihin on tuotettu halpatyövoimaa heikentämään ansiotasoa. Mutta näkyykö se hinnoissa? Ennen finanssikriisiä joka maassa valmistui noin 35000 asuntoa vuodessa, nyt alle 25000. Entä riittävätkö vuokra- ja osaomistusasunnot? Toimittajana Pentti Peltoniemi.
Yhdyskuntatyöntekijä Emmie Hult opastaa muun muassa kielitaidottomia maahanmuuttajia Tukholman eteläpuolella sijaitsevassa Fittjan lähiössä. Se ja kymmenet 1960- ja 1970-luvun pohjoismaiset asuntolähiöt ovat kuitenkin mainettaan parempia. Fittjaankin rakennettavat uudet asunnot myytiin saman tien. Pohjoismaista asuntopolitiikkaa ja asumista käsittelevän historiasarjan kolmannessa osassa kerrotaan, mitä muun muassa ketkä Ruotsin miljoonanohjelman aikana rakennetuissa lähiössä tänään asuvat ja kysytään, onko Kööpenhaminassa ghettoja. Toimittajana Pentti Peltoniemi.
Kaikissa Pohjoismaissa haluttiin poistaa asunnottomuus lisäämällä tuotantoa ja 1970-luvulla yhdeksi tavoitteeksi tuli asumisen laadun, muun muassa varustetason parantaminen. Asiantuntijoina Oslon yliopiston tutkija Laura Falender, Aalborgin yliopiston rakennustutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hans Skifter Andersen, asuntopoliitikko Ossi Paukku, kaupunkitutkija Kaarin Taipale, sosiaalipolitiikan emeritusdosentti Seppo Isotalo ja historiantutkija Heidi Haggrén. Toimittajana Pentti Peltoniemi.
1970-luvulla uskottiin tutkimukseen ja luotettiin siihen, että uudet keksinnöt tulevat ratkaisemaan monia ihmiskunnan ongelmia. Mutta kuinka oikeaan esimerkiksi tietokoneiden tulevaisuutta valottaneet ennusteet osuivat? Sitä pohtivat yhdessä toimittaja Marko Pulkkisen kanssa tutkimusprofessori Mika Panzar ja Kymmenen uutta ihmettä –kirjan kirjoittanut tiedetoimittaja Timo Paukku
Markkinatalous – oli se sitten kapitalistista, sosialistista tai jotakin muuta – toimii siten, että rikkaat tai parempiosaiset rakennuttavat itselleen uusia asuntoja ja köyhemmät siirtyvät entisiin, vapautuviin asuntoihin. Kuitenkaan asunto-ongelmia ei voida ratkaista rakentamalla enemmän ja enemmän, vaikka esimerkiksi Ruotsissa yritys tehdä tieteellistä asuntopolitiikkaa ja siihen liittyneen miljoonan asunnon uustuotannon avulla asuntojen markkinahinnat saatiin tasaantumaan ja vuokrataso laskemaan. Onnea kesti 20 vuotta. Asunnoista on pulaa myös Norjassa. Asuntoasia ei ole yksiulotteinen tai helppo missään Pohjoismaassa. Toimittaja Pentti Peltoniemi.
Radikaalivihreys ja kehitysmaa-aktivismi toivat 80-luvulla lisämausteita niihin keitoksiin, joita hämmenneltiin Christianian, Kreuzbergin, Södermalmin ja helsinkiläiskommuunien yhteisökeittiöissä. Kommuunien elämäntapakokeilut muuttivat muotoaan saaden yleisesti hyväksytyn muodon. Mutta kuolivatko utopiat itäblokin murtumisen jälkeen? Asiantuntijoina dosentti Jukka Jouhki, ekoyhteisöjä tutkinut Tuuli Hirvilammi, sekä Yhtä erilaiset - islam ja suomalainen kulttuuri -kirjan kirjoittanut juristi Husein Muhammed. Toimittajana Jenni Stammeier.
Toisen maailmansodan jälkeinen sukupolvi uskoi rauhaan ja "Uuteen Aikaan". Hippiliike ja New Age kulkivat käsi kädessä mustien vapautumisliikkeen, feminismin, homoliikkeen ja summerhilliläisyyden kanssa. Suomessa "järjestelmänvastaisuutta" toteutettiin underground-piireissä, Vanhalla ja Vapaaniemen kommuunissa. Visiot paremmasta maailmasta konkretisoituivat myös vapaiden kokeilukoulujen perustamisen myötä. Asiantuntijoina professori Marja Tuominen sekä dosentti Mikko Majander. Toimittajana Jenni Stammeier.
Neuvostoliiton talous oli 1930 -luvulla nousussa ja ulkomailta houkuteltiin työläisiä rakentamaan Neuvosto-Karjalaa. Samaan aikaan Pohjois-Amerikan suomalaiset painivat laman kourissa ja sosialisminvastaisessa ankarassa ilmapiirissä. Suomessakin kommunisminvastaisuus oli huipussaan. Neuvosto-Karjalaan lähti 30-luvun alussa kuusi tuhatta amerikansuomalaista, ja viisitoistatuhatta sosialistia loikkasi Suomen rajan yli. Olosuhteet parakeissa eivät vastanneet lupauksia, mutta pahempaa oli tulossa, kun jo parin vuoden päästä alkoivat Stalinin vainot. Asiantuntijoina emeritusprofessori Reino Kero sekä professori Auvo Kostiainen.
Tropiikkikuume. Paratiisillista elämää hedelmäpuiden alla. Harmonista yhteiseloa. Alasti käyskentelyä Aatamin ja Eevan lailla, luonnon parantavaan voimaan luottaen. Tällaisia unelmia Toivo Uuskallion sekä Oskari Jalkion johtamilla suomalaisilla oli 1920 -luvun lopulla, kun heihin iski tropiikkikuume ja halu "palata luontoon" Brasiliaan ja Karibianmerelle. Asiantuntijoina Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling sekä luonnonparannusmenetelmien historian tutkija Suvi Rytty sekä professori Marja Jalava. Toimittajana Jenni Stammeier.
Uuden Suomen perustajat suuntaavat Amerikkaan. Venäläistämispaineiden alla "Uudelle Suomelle" etsittiin 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa paikkaa ensin USAsta ja Kuubasta. Etenkin suomenruotsalaiset kokivat olonsa ahtaiksi, ja monet oli jo karkoitettu maasta. Lopulta boheemi intellektuelli Arthur Thesleff löysi eksoottisen Argentiinan, joka houkutteli yli sata suomalaista liikkeelle. Asiantuntijoina professori Marja Jalava sekä argentiinansuomalaisten tutkija Enrique Tessieri. Toimittajana Jenni Stammeier.
Sointulan kalevalainen harmonia. Matti Kurikka oli Kalevan kansa -nimisen seuran karismaattinen guru, joka rikkoi käsityksiä kirkosta, politiikasta, kasvatuksesta ja avioliitosta. Kanadaan 1901 perustetussa Sointulassa oli tarkoitus kasvattaa uudenlaisen tietoisuuden omaavia ihmisiä, joiden oli määrä levittää kurikkalaista ihanne-elämän aatetta "pimentolaisille". Asiantuntijoina professori Auvo Kostiainen sekä emeritusprofessori Reino Kero. Toimittajana Jenni Stammeier.
August Nordenskiöld halusi perustaa vapautetuille orjille ihanneyhteiskunnan, Uuden Jerusalemin, Länsi-Afrikkaan 1700-luvun lopulla. Tämä palavauskoinen alkemisti ja humanisti kuoli perille päästyään, eikä suunnitelma koskaan toteutunut. Ensimmäinen suomalainen ihannesiirtokunta perustettiinkin vasta vuonna 1869 Amurinmaalle. Silloin muotiaatteena oli sosialismi. Asiantuntijoina tietokirjailija Teuvo Peltoniemi sekä tietokirjailija sekä Suomen Pietarin instituutin johtajana toiminut Venäjän asiantuntija Jarmo Nironen. Toimittaja Jenni Stammeier.
Platonin Valtiosta hyvinvointivaltioon ja Sammon taonnasta sote-uudistukseen. Utopia tarkoittaa onnellista paikkaa, joka ei sijaitse missään. Vaikka utopia sanana on vasta 500 vuotta vanha, on utopioista haaveiltu toki ennenkin. Kuinka kauas voidaan utopioiden historia ulottaa? Mitä utopiat eri aikoina paljastavat kulloisenkin ajan yhteiskunnasta ja ihmiskäsityksestä? Asiantuntijoina politiikan tutkija ja filosofi Mikko Lahtinen, dosentti Keijo Rahkonen, tietokirjailija Jari Koponen sekä akatemiaprofessori Elina Vuola. Toimittaja Jenni Stammeier.
Taimi palaa Amerikasta Suomeen vuonna 1951. Viiden Amerikassa vietetyn vuoden aikana vanhempi tytär on mennyt naimisiin, voittanut miehensä kanssa arpajaisissa "amerikanraudan" ja synnyttää juuri toista lastaan. Nuorempi tytär Anneli on 15-vuotias omapäinen nuori ja Eino edelleenkin työkyvytön ja vaimoaan kaipaava aviomies. Historiasarjan on toimittanut Seija Aunila.
Sarjan viidennessä osassa matkataan vesireittien ja rautatien varrelle Pöljän kylälle. Juuri hyvät liikenneyhteydet mahdollistivat sen, että Pöljän kylältä on aina lähdetty maailmalle. Paikallishistoriaa tutkinut historianopettaja Aira Roivainen on selvittänyt kyläläisten kohtaloita ja kirjoittanut niistä tarinoita. Historiasarjan on toimittanut Seija Aunila.
Amerikkaan lähteneen Taimin yksi päähuolista on vanhemman tyttären Kaijan ruumiillinen ja moraalinen puhtaus. Taimi lähettää deodorantteja ja saippuoita sekä kehottaa Kaijaa pysymään siveydentiellä. Äidin varoitukset eivät kuitenkaan tehoa, vaan tapahtuu se mitä viimeiseksi toivotaan. Kaija tulee raskaaksi ennen naimisiinmenoa. Asiantuntijana on synnytyksistä ja äitiydestä väitöskirjan tehnyt Hilkka Helsti. Historiasarjan on toimittanut Seija Aunila.
| Jakso | Julkaisuaika | Poistumisaika | Kesto | |
| - | Historiasarjoja: Aikamatkoja 70-luvulle 1/3, 70-luvun lomamatkailua | 45 min | ||
| - | Historiasarjoja: Aikamatkoja 70-luvulle 2/3: Reporadio esittää | 45 min |
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
