Tällä ohjelmalla ei ole nettikuunteluoikeuksia.
Njuoska bittut govvemat Bivnnut tv-ráiddu, Njuoska bittuid, o??a prográmmaid leat govven geasi áigge. Nubbi prográmma láidesteaddjiin, Suvi West, muitala dás dovdduidis govvemiin ja dan leatgo prográmmaráiddus vuordimis rievdádusat o??a bajis. Sáhka boahtá maiddái vuosttas baji máhcahagas. O??a prográmmaid ?ájehisgohtet o??ajagimánus. Doaimmaheaddjin Oula Guttorm
Odne bearjadaga ságastallojuvvo viidát Sámi duoji riektesuoji birra Sajosis Anáris. Sámi Duodji -searvi ovttas Duojáriid ealáhusservviin lea bovden duodje- ja riekteáššedovdiid olles beaivvi seminárii, diibmu 10.00 - 18.30. Sámi Duodji -searvvi ovdaolmmoš Jouni S. Laiti bovde seminárii. Doaimmaheaddji: Veikko Aikio
Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllat leat juo ovttasbargagoahtán sámegielat oahpahusas 1990-logu álggus. Ovttasbargu lea dál organiserejuvvon Interreg-prošeavttas mas Sirbmá 1.-7. luohkát ja Ohcejotnjálmmi ovdaskuvla ja 1.-6. luohkát leat fárus. Sis lea oktasaš oahpahus guokte beaivvi vahkus. Interreg-prošeavtta áigodat nohká dán jagi. Makkár jurdagat Norgga bealde ovttasbarggu joatkašuvvamii leat? Ášši bođii ovdan go Deanu gieldda bajásšaddan ja kultuvrra váldolávdegotti čoahkkanii. Jurdagiin muitala jođiheaddji Solbjørg Ravna. Doaimmaheaddji Sámmol Ánde Lukkari.
Ohcejogagielddas leamašan guhkkesáigge doaibmabáikkit rádjegohcinstašuvnnas muhto dál jagi molsašumis hiehtihuvvo aidna rádjegohcin stasuvnna Ohcejogas. Gohcin ortnejuvvo boahtevuođas Ávvilil rádjegohčinbáikkis. Rádjegohcin lea nubbastuvvan go shengensuohpamuš valdui geavahussii ja dat lea oidnot maid Ohcejoga goaibmabáikkiin. Boahtevuođasge rádjegohcit oidnojit ja barget davvin. Na muitala dal doaibmi Ohcejoga radjegohčin stašuvnnaovtaolmmoš Esa Huhtamella mii leamašan siin doaibmaguovlun: Doaimmaheaddji Nils Pajuranta
Ohcejohkii leat dahkan turismaguovllu dorvvolasvuodaplana, ja dal dat lea addojuvvon olggos. Gullat das manlagan buorit aššit leat ja mat leat dan dorvvolašvuođa áššiin rašešvuođat. Na dan plana birra muitala Lappigadjun lagadusa Ohcejoga doaimmahaga dikšu Jorma Haapala: Doaimmaheaddji Nils Pajuranta
Dán vahku ságaid Sámedikkis muitala ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi. Son lea behtton Arktalaš Rádi ministerkonferensii, mii lea mannan vahkus Gironis. Mudui lea sáhka áigeguovdil láhkaválmmaštallanbargguin maidda Sámediggi oassálasta, nugomat ovttaveardásašvuohtaláhka ja vuovdeláhka. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
Stipeandda juoludeamis almmuhii Sámi Allaskuvla 21.5. Israel Ruong vuoddudustivrra lea dahkan mearrádusa fágalaš árvvoštallama vuodul, deattuha Sámi allaskuvla Guovdageainnus. Sámi allaskuvla mielas lea hástaleaddji dat, ahte Sámis leat máŋggalágan oainnut das gii lea sápmelaš. Allaskuvla diediha maŋŋá, goas stipeanda geigejuvvo Sarivaarai.Stipeanda lea 20 000 Norgga kruvnnu. Guldal Sámi állaskuvlla rektor Jelena Porsanger jearahallama. Doaimmaheaddji: Kaisa Aikio
Ima Aikio- Arianaick ja Miro Mantere johtiba miessemánus diktakonseartamátkkis Roavvenjárggas Ohcejohkii. Ima lohká ođđa ja boares divttaidis sámegillii ja Miro lávlu oasi teavsttain suomagillii. Son čuojaha ja duddjo divttaide jietnamáilmmi, mii doalvu geasis giđđii. Álgui Miro muitala mas jurdda dain konsearttain vulggii. Mielde jearahallamis leat maiddái Laura Niittyvuopio ja Luobbal-Sámmol-Sámmol, Samuli Aikio. Ima muitala vehá vel su boahtteáiggi plánain. Doaimmaheaddji Sámmol Ánde Lukkari.
Boahtte čavčča Birit ja Katja Haarla Dálvadasis vuolgiba gazzat baleahttaoahppu Helssegii. Dat skuvlla ii leat mii beare, muhto Suoma álbmotopera baleahttaskuvlla. Dán skuvllii ii leat álgi njuikestit. Soai hárjehallaba sullii 4-5 geardde vahkkus. Sudno mielas lea somá ja gelddolaš vuolgit. Dáiddáriid bearáš lea hárjánan orrut guovtti báikkis, muitala eadni Outi Pieski. Miessemánu loahppas soai oassálastiba riikkaviidosaš skuvllalaččaid dáiddadáhpáhussii Helssegis. Doaimmaheaddji: Anneli Lappalainen
Báikkálaš olbmuid luossabivdu Deanus álgá 20.5. Vuolle-Jalvvis buoremus báikkiide ii beasa vel oaggut, muitala Antti Niiles Länsman. Vuorrut lea jogas nu ollu, ahte ii loga muitit goassige oaidnán nu ollu. Doaimmaheaddji: Veikko Aikio
Árktalaš ráđi luonddusuodjaleapmibargojoavkku almmustahttii viiddes árvalusa árktalaš luonddu maŋgabealálašvuođas ráđi lahttoriikkaid olgoministtariid čoahkkimis gaskavahku 15.5. Gironis. Joensuu universitehtta servodatdiehtagiid doavttir Tero Mustonen válljejuvvui 2008:s Árktalaš ráđi árbedieđus vástideaddji dutkin Euraasia beallái. Sus lea juo guhkes ovttasbargu badjealbmáin Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Guoládatnjárggas. Ná son muitala mo sápmelaččaid árbediehtu ja máhttu oidno Árktalaš ráđi luonddusuodjaleapmibargojoavkku rapohttas. Doaimmaheaddji Sámmol Ánde Lukkari.
Ulla-Máret Magga lea vuosttas áigodaga dál Sámedikki lahttun. Guldal su dearvvuodaid Sámedikkis.
Vel ledje etniidbeaivahkuloahpas dan veardde jieŋat ahte Njižžejávrris Bárttehis ledje oaggungilvvut. Sihkkarit maŋimuš gilvvut goit Anára bealde. Mielde ledje maiddái Gánddaš-Ovllá-Jovnna, Jouni Saijets ja Gánddaš-Sámmol-Sulo, Sulo Saijets. Gilvvu vuoiti Mauri Sydänmetsä muitala man guhká son lea juo gilvalan ja mo lea birgen dán dálvve gilvvuin. Álgui vuos Jovnna ságat. Doaimmaheaddji Sámmol Ánde Lukkari.
Gielladutki Marja-Liisa Olthuis dovdá giellaáššiid viiidát. Son oassálastá servodatságastallamii ja muhtimin hárbmaluvvá das maid gullá. Lea son iešge gearggus oavilastit jus dasa lea dárbu. Dá su jurdagat dan ságastallamis mii lea cahkiidan bajásgeassindiehtaga doavttir Erika Sarivaarai mieđihuvvon Israel Ruong -bálkkašumi birra. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
Roavvenjárgga sámesearvi bargá sámegielat mánáidgárddi ja sámegiela oahpahusa ovdii dán jagi, muitala searvvi ságajođiheaddji Mirka Halonen. Doaimmaheaddji: Nils Pajuranta
Ruoŧŧelaš álbmotbellodat galledii ja čoahkkimastii Sámis. Sii deaivvadedje Ohčejoga gielddaolbmuiguin ja finadedje maiddái Ohcejotnjálmmi skuvllain ja beaiveruovttus. Deaivvademiin ja reaissus muitala Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga ságadoalli Carl Haglund. Doaimmaheaddji Sámmol Ánde Lukkari.
Guolástan bearráigeahččiin gáibiduvvo guolastanlága dovdan go dan vuođul sii buoremusat sáhtet bargat dán gohcinbarggu, dál ortnejuvvo Ohcejogas guolástanbearráidgeahččiid skuvlen ja sii bohtet diehtit gohci vuogatvuođaid, muhto maid lahka siis geatnegahtta. Guolástanbearráigeahččis gáibiduvvo danlagan skuvllejupmi ja dutkus ovdalgo sáhta bargat guolásteami gohcin. Ohcejoga guolastanguovllu sagadoalli Márjjásofe Aikio Doaimmaheaddji Nils Pajuranta
| Jakso | Julkaisuaika | Poistumisaika | Kesto |
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
