Älyä silmälaseihin ja tuoleihinNokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit ? ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) ja kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.) väittelevät aiheesta Kaipaako suomalainen taide lisää poliittista ohjausta? Vesa-Matti Saarakkala toteaa, että kun julkisella rahoituksella tuetaan taidetta, niin siihen pitää pystyä myös poliittisesti vaikuttamaan. Lisäksi taide on makuasia. Taiteessa ei ole yhtä oikeaa totuutta, ja se tekee siitä poliittisesti arvioitavan kohteen. Paavo Arhinmäen mukaan taiteella ei pidä tehdä puoluepolitiikkaa. Yksi taiteen tehtävä on olla kriittinen yhteiskuntaa kohtaan. Taide on keino herättää keskustelua. Väittelyä isännöi Pekka Vahvanen ja kommentaattorina on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Saska Saarikoski. Helsingissä Apollo Live Club:ssa 8.2. järjestettyä väittelyä oli seuraamassa myös toimittaja Raimo Tyykiluoto.
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila omistaa sijoitusyhtiönsä kautta pikavippiyritys Ferratumia. (Kaleva 6.4.) Pikavipit ovat monelle luottotietonsa menettäneelle ja luottotilinsä jo ylittäneelle oikotie velkakierteeseen ja maksuongelmiin. Pikavippejä myönnetään aivan vastuuttomasti myös maksukyvyttömille henkilöille ja korkojen perimiseen pikavippifirmoilla on jopa omia perintätoimistoja. Kaukana ovat ne ajat jolloin patruunat pitivät huolta työntekijöistä ja heidän perheistään, rakensivat työntekijöilleen asuntoja, tarjosivat kouluja ja terveydenhuoltoa. Menestyvä suomalainen työelämä ei aikanaan syntynyt yksin vastuullisista työntekijöistä ja johtajista, vaan yhtälailla vastuullisista omistajista. Tämän viisauden tuntuu 2010 -luvulla liian moni pörssiyhtiön suuromistaja unohtaneen. Menestyvä suomalainen työelämä ei synny ahneudesta ja itsekkyydestä. Se syntyy motivoituneista työntekijöitä, sitoutuneista johtajista ja vastuullisuutta ahneutta korkeammassa arvossa pitävistä omistajista. Ilman vastuullisia omistajia ei ole sitoutuneita johtajia tai motivoituneita työntekijöitä, eikä menestyvää suomalaista työelämää. Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinosta haastattelee Raimo Tyykiluoto.
Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen väittelevät aiheesta Pitäisikö pörssiomistusten olla julkisia? Kaupin mukaan viranomaisten ja veroviranomaisten tulee saada aina tarvittaessa tietoa kaikista pörssiomistuksista, mutta koko kansan ei. Kansalle riittää Ruotsin mallin mukainen pörssiomistusten tiedottaminen kaksi kertaa vuodessa. Pietiläinen peräänkuuluttaa avoimuutta ja Suomen mallia, jonka mukaan kaikkien täytyy saada niin halutessaan joka päivä tietoa kaikista pörssiomistuksista. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja estää mm. sisäpiiririkoksia. Väittelyä isännöi Pekka Vahvanen ja kommentaattorina on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Saska Saarikoski. Helsingissä Apollo Live Club:ssa 8.2. järjestettyä väittelyä oli seuraamassa myös toimittaja Raimo Tyykiluoto.
Ukraina tunnetaan varsinkin maataloudestaan ja raskaasta teollisuudestaan, mutta maassa on myös vahvaa IT-osaamista. 45 miljoonan asukkaan Ukraina onkin parhaillaan kovassa muutoksessa. Millaisia mahdollisuuksia sen markkinat tarjoavat ulkomaalaisille yrityksille? Vastaajana on Jukka Laikari, joka toimii Finnish Business Association Ukraine -kauppayhdistyksessä. Mikko Jylhä haastattelee.
Ylioppilaslehden päätoimittaja Vappu Kaarenoja ja toimittaja Tuomas Enbuske väittelevät aiheesta ?Onko tartu hetkeen hyvä ohjenuora elämälle?? Enbuske on sitä mieltä, että me emme pysty tarttumaan mihinkään muuhun hetkeen kuin tähän, ei ole mitään muuta hetkeä kuin tämä missä olemme. Kaarenojan mukaan hetkeen tarttuminen on täysin mahdotonta, koska maailma on täynnä hetkiä. Meidän täytyy valita mihin hetkeen me tartumme. Kyseessä on siis rationaalinen valinta. Väittelyä isännöi Pekka Vahvanen ja kommentaattorina on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Saska Saarikoski. Helsingissä Apollo Live Club:ssa 8.2. järjestettyä väittelyä oli seuraamassa myös toimittaja Raimo Tyykiluoto.
Helsinkiläinen yrittäjä Petri Viglione on käynnistänyt kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi mietojen alkoholijuomien myynnin vapauttamisesta. Kansanäänestyksessä ehdotetaan kysyttävän: Tuleeko mietojen alkoholijuomien vähittäismyynti vapauttaa kilpailulle? ja äänestäjille tarjotaan kaksi vastausvaihtoehtoa; kyllä ja ei. Petri Viglione perustelee kansalaisaloitettaan mm. seuraavasti. Tämän kansalaisaloitteen tarkoitus on paitsi edistää suomalaista alkoholikulttuuria myös lisätä keskustelua aiheen ympäriltä sekä lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Uskon lujasti siihen että suomalaiset ovat vihdoin kypsiä päättämään itse mistä ja kuinka ostavat viininsä tai oluensa, sanoo Viglione. Nimien keräys jatkuu verkossa Avoimen ministeriön sivuilla ja Kansalaisaloite.fi sivulla 15. huhtikuuta asti. Petri Viglionelle soitti Raimo Tyykiluoto.
Tiesitkö, että rahan luonti vaatii vain pankkiasiakkaan luottamuksen. On hämmästyttävää, että suurin osa ihmisistä luulee rahan tulevan valtion painokoneista. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vain kolme prosenttia esimerkiksi Ison-Britannian rahasta on valtion luomaa. Loppuosasta vastaavat pankit. Kuinka pankki sitten luo rahaa? Suoraan sanottuna tyhjästä. Rahaa syntyy aina, kun pankki myöntää lainaa. Ihmiset kuvittelevat, että ottaessaan lainaa he saavat pankista rahaa, jonka joku muu on sinne tallettanut. Näin asia ei ole. Pankki tekee lainaa myöntäessään eräänlaisen taikatempun: Laina luodaan avaamalla kaksi tiliä, käyttötili ja lainatili. Globaalin poliittisen taloustieteen tohtoriopiskelija ja Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Patrizio Lainaa haastattelee Raimo Tyykiluoto.
Demokratia edellyttää, että kansa osallistuu päätöksentekoon ja kansan pitää olla selvillä siitä mitä päätetään ja katsoa mitä kansanedustajat eduskunnassa tekevät. Olemmeko kuitenkin ulkoistaneet ajattelun 200 kansanedustajalle? Olemmeko liian laiskoja seurataksemme aikaamme ja pohtiaksemme totuutta? Vähättelemmekö totuuden merkitystä kun emme jaksa ajatella? Euroopan unionin epävakaus ja ihmisten epävarmuus tulevasta ahdistaa. Euroopassa kristinusko on menettänyt asemaansa. Onko se yksi tekijä, joka vaikuttaa henkisen ilmaston rappeutumiseen Euroopassa? Onko rehellisyys enää tie mihinkään? Mm. näitä asioita pohtivat Petri Kivikangas, joka opiskelee Aalto-yliopistossa tietotekniikkaa ja toimittaja Raimo Tyykiluoto.
1994 Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Enemmistö 57% äänestykseen osallistuneista kannatti tuolloin liittymistä ja eduskunta noudatti tulosta. Suomen EU-jäsenyys astui voimaan 1. tammikuuta 1995. Nyt oikeusministeriön kansalaisaloitepalveluun on jätetty kansalaisaloite kansanäänestyksestä, jossa esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: Tuleeko Suomen erota Euroopan unionin jäsenyydestä? Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko KYLLÄ tai EI. Hankkeen eräänä puuhamiehenä on Jarmo Nevalainen. Hänelle soitti Raimo Tyykiluoto.
Mayojen maailmankatsomuksessa elämän, kuoleman ja ajan käsitteet kietoutuvat toisiinsa. Ajan kulun ja taivaankappaleiden liikkeiden seuraaminen sekä tapahtuneen muistiin merkitseminen olivat tapa järjestää elämää ja yhteiskuntaa. Mayakulttuurin voidaan katsoa syntyneen noin 1500 e.Kr. Katastrofi mayoille käynnistyi espanjalaisten maihinnoususta 1500-luvun kolmannella vuosikymmenellä, mutta katosiko mayakulttuuri koskaan kokonaan? Yksi mayakulttuurin tänä vuonna esille nostanut ilmiö on mayojen kalenterissaan ennustama maailmanloppu 21.12.2012 tai jokin muu suuri muutos joka on alkamassa. Mistä oikein on kysymys ja olisiko mayojen ennustuksissa sittenkin jotain perää? Tätä kysyy Raimo Tyykiluoto Maailman kulttuurien laitoksen dosentti Harri Kettuselta. Maya III -näyttely jatkuu Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseossa Helsingin Kuusisaaressa 28.4.2013 saakka.
Kansanedustaja Anni Sinnemäki ja kokoomuspoliitikko Wille Rydman vääntävät aiheesta Onko ihminen oman onnensa seppä? Sinnemäen mielestä kaikkia asiat jotka ovat jonkun arvoisia ovat yhdessä tehtyjä. Rydman puolestaan toteaa että keskeistä menestyvänkin ryhmän työssä ovat yksilöiden yksittäiset valinnat ja teot, jotka parhaassa tapauksessa satavat yhteiseen laariin. Väittelyä isännöi Pekka Vahvanen ja kommentaattorina on Ruben Stiller. Väittelyä Apollo Live Clubissa Helsingissä oli seuraamassa myös toimittaja Raimo Tyykiluoto.
Tasa-arvobarometri 2012 kertoo, että perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti. Vanhempain- ja hoitovapaalle jäämisen arvellaan olevan miehille vaikeampaa kuin naisille. Viime vuonna 16 000 isää vietti isäkuukauden. Määrä on kasvanut viime vuosina selvästi, mutta harva isä jää pitkälle hoitovapaalle. Ruotsissa käytössä oleva 6+6+6 -malli saa Suomessakin laajaa kannatusta, mutta asenteissa ja käytännöissä on vielä rukattavaa. Miten isät saataisiin hoitamaan enemmän lapsiaan? Heidi Laaksonen kyseli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkijalta Johanna Lammi-Taskulalta ja tutkimuspäällikkö Minna Salmelta.
Vanha yksisuuntainen maailma on rajojemme ulkopuolella avautunut kaksisuuntaiseksi. Sosiaalisen median avulla kansalaiset kaappaavat vallan taloudessa, politiikassa, mediassa, aivan joka paikassa. Eliitti on heittänyt unihiekkaa silmiimme niin kauan, että Suomi on nukahtanut omaan erinomaisuuteensa. Jos mitään ei tehdä, todellista avoimuutta kaihtava Suomi taantuu digi- ja teknologiavastaisuuden ulkoilmamuseoksi ? Pohjolan Seurasaareksi. Mutta jos uskallamme muuttua, edessämme siintää talouden ja kulttuurin uusi kultakausi. Se edellyttää meiltä rohkeutta voimaantua tulevaisuuden työkalujen käyttäjiksi. Näiden sanojen takana on Taneli Heikka Avaja Openin toimitusjohtaja. Yritys tunnetaan mm. Joukoenkeli joukkoistamispalvelusta. Toimittajana on Raimo Tyykiluoto.
Maailmalla islamilainen pankkitoiminta kasvaa vauhdilla. Islamilainen järjestelmä on levinnyt esimerkiksi Lontooseen. Islamilaiset finanssiasiantuntijat uskovat, että heidän tapansa toimia on suojannut heitä globaalilta talouskriisiltä. Islamilaisen pankkitoiminnan harjoittaminen länsimaissa edellyttää kuitenkin sekä islamilaisen oikeuden että länsimaisen oikeustieteen osaamista sekä taloustieteen osaamista. Tällaista osaamista ei välttämättä ole vielä tarjolla suuressa määrin, mutta lainsäädännölliset esteet tuskin ovat suurimpia mitkä tämän toiminnan kasvua rajoittavat. Myös sekä naiset että miehet ovat yhdenvertaisessa asemassa asioidessaan islamilaisissa pankeissa. Helsingin yliopistossa islamilaisesta pankkitoiminnasta väitöskirjaa tekevää Ilja Kokkosta ja Suomen islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja ja tiedottaja Pia Jardia haastattelee Raimo Tyykiluoto.
Mitä ihmiset pelkäävät hyvinvointiyhteiskunnassa? Terrorismia? Vieraiden kulttuurien edustajia? Yksinäisyyttä? "Muukalaisuuden käsite esimerkiksi on suhteellinen. Helsingistä Turkuun on pidempi matka kuin Helsingistä ulkoavaruuteen." Näin pohtii äänitaiteilija/esitysdramaturgi Timo Heinonen. Heinosen sekä kuvataiteilija/elokuvaohjaaja Anna Nykyrin "Pimeän suoja" video- ja ääni-installaatio pohtii pelkoja ja niiden kytkeytymistä politiikkaan. Heidi Laaksonen kävi katsomassa installaation pystyttämistä Helsingin Kalliossa näyteikkunagalleriassa ja jututti taiteilijoita. Ohessa kuullaan otteita teoksen äänimaisemasta. Anna Nykyrin ja Timo Heinosen Pimeän suoja on osa Lens Politica -tapahtumaa, ja se on esillä 28.12. - 2.12.2012 Galleria Alkovissa, osoitteessa Helsinginkatu 19. Teosta voi katsella kadulta eli pääsymaksua ei ole.
Kansainväliset korruptiovertailut antavat väärän kuvan Suomen korruptiotilanteesta, sillä esim. kuntien julkisissa hankinnoissa piilee paljon väärinkäytöksiä. Kyseessä on merkittävä asia, sillä Suomessa julkisia hankintoja tehdään karkeasti arvioiden n. 22 miljardilla eurolla vuosittain. Keskusrikospoliisin korruptioon erikoistunut komisario Juuso Oilinki toteaa, että korruptiokyselyt mittaavat lähinnä näkyvää katukorruptiota mutta politiikan kulissien taakse jäävät väärinkäytökset eivät kyselyissä näy. Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen kertoo, että Ruotsin verohallinto vuosikertomuksissaan selkeästi tuo esiin rikoksentorjunnan yhtenä avaintehtävistään. Suomessa ei näin ainakaan vielä ole. Korruptiotutkija Pasi Laineen mukaan korruptiivinen johtaminen on yleistä menestyvissäkin organisaatioissa. Tuloksentekotarve, kyky toimia ja saada päätöksiä aikaan nopeammin kuin joissakin tilanteissa on laillisin keinoin mahdollista, on eräs korruption keskeinen peruste. Laine toteaakin, että korruptio on demokratian ohituskaista. Tarvitaan enemmän poliittista tahtotilaa ja resursseja tilanteen korjaamiseksi. Raimo Tyykiluoto kävi Transparency Suomi ry:n järjestämässä Korruptio kunnallisissa hankinnoissa tilaisuudessa ja tapasi korruptiotutkija Pasi Laineen, harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvosen ja Krp:n komisario Juuso Oilingin, joka on poliisin kahdesta korruptioon erikoistuneesta komisariosta toinen.
Tulevat jaksot
Jakso
Julkaisuaika
Poistumisaika
Kesto
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
