Areena
  • TV
  • Radio
  • Viikon kirja

    Juhani Karila: Gorilla

    • Esitetty: Yle Radio 1
    • Kuunneltu: 313 kertaa ( Kuunneltavissa ulkomailla )

    Sarja Viikon kirja »


    Viikon kirja: Jaksot (92) fi:Program:rss

    Kirjailija Hannu Salama ja romaani Hakemisen riemu

    Kirjailija Hannu Salama (s.1936) on edelleen pessimisti ja radikaali. Uusimmassa romaanissaan Hakemisen riemu Salama on laittanut alter egonsa Harri Salmisen haukkumaan EU:ta eikä tämä löydä nyky-Suomestakaan juuri mitään hyvää. Demokratiakin on roistokapitalismin suojaverkko. Hannu Salama ja Nadja Nowak puhuvat Hakemisen riemusta. Kuva: Irmeli Jung

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 37 min

    Kirjakerhon Viikon kirja Heli-Maija Heikkinen ja Viestikyyhkyupseeri

    Esikoiskirjailija Heli-Maija Heikkinen on löytänyt oivan aiheen kirjalleen Viestikyyhkyupseeri. Hän törmäsi kyyhkyjen käyttöön tutkiessaan sotahistoriaa ja erityisesti sotakoirien käyttöä. Vaikka hänen kuvittelemansa henkilöt ovat keksittyjä, silti niissä on joitain yhtymäkohtia historian tapahtumiin ja hahmoihin. Suomessa käytettiin toisen maailmansodan aikana kyyhkysiä viestinviejinä. Tanskasta Leo Ekberg oli tuonut Suomeen 200 kyyhkystä jo vuonna 1926. Merivoimilla oli koulutettuja kyyhkyjä ja kyyhkylakka vielä 1940-luvun puolivälissä Helsingin rannikolla.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 36 min

    Kirjailija Anni Polva 100 vuotta

    Kun Anni Polvan ensimmäinen Tiina-kirja ilmestyi 1956, ei hän voinut aavistaa, miten tärkeitä niistä tulisi monille tyttösukupolville. Haastattelin Polvaa 14 vuotta sitten, ja edelleen tytöt soittelivat hänelle ja vaativat sarjalle jatkoa. Mutta Polva ei suostunut. Tiinat oli kirjoitettu. Vuonna 1914 syntynyt Anni Polva oli poikatyttö aivan kuin Tiina. Polvan isä sanoikin, ettei Anni pääse ikinä naimisiin, kun oli sellainen villi poikatyttö. Naimisiin hän kuitenkin pääsi mielestään poikkeuksellisen hyvän miehen kanssa ja sai viisi lasta. Harvoin tapaa niin onnellista ihmistä kuin Anni Polva oli. Elämä oli lapsena, nuorena, aikuisena ja vanhana hyvin vaatimatonta, mutta hän kertoi olleensa aina hyvin onnellinen. Turussa perheen ensimmäinen koti oli huone ja keittiö. Kun Polvan äiti tuli käymään, tämä nukkui keittiön pöydän alla. Ja jos vielä veli tuli samaan aikaan kylään, hän nukkui eteisessä pää vessan lattialla. Lapsuutensa Polva eli Tampereen Tammelassa, aivan kuten Tiina. – Jos joku haluaa nähdä Tiinan talon, niin siellä se on Kullervonkadulla. Muutenkin Tiina on aivan kuin Anni oli. Kumpikaan ei osannut valehdella, eikä pyytää anteeksi. Molemmat inhosivat käsitöitä ja rankaisivat itseään istumalla komerossa virkkaamassa. Tiina-kirjoja on kaksikymmentäyhdeksän, ja kaikkiaan Polvalta ilmestyi satakuusi kirjaa. Ensimmäinen romaani oli rakkausromaani, joka julkaistiin 1947. – Olin hyvä ainekirjoituksessa ja ajattelin, että jos kirjoittaisin kirjan, niin sillä voisin ehkä elättää perhettäni. Rakkausromaaneillaan Polva halusi rohkaista naisia jaksamaan arkea. Hän kirjoitti missä vain, vaikka vahtiessa pihalla lapsiaan. – Ihmiset sanoivat, että tuo on se nainen, joka aina kirjoittaa selkä seinää vasten. Kirjoitin kaikki romaanini ruutuvihkoihin vaikka tiskipöytään nojaten. Siinä arjen keskellä ne syntyivät lasten juoksennella ympärilläni. Kyllä olin onnellinen! Ohjelma on uusinta vuodelta 2000, jolloin Nadja Nowak tapasi Polvan. Tämä 86-vuotias oli omien sanojensa mukaan elänyt hyvin onnellisen elämän. Kuva: Kalevi Rytkölä

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 37 min

    Kirjakerhon Viikon kirja. Antti Holma Järjestäjä

    Teatteri on ihmeellinen paikka, katsojat tulevat sinne katsomaan keinotodellisuutta, johon he hetkeksi uskovat, kunnes verho vedetään heidän silmiensä eteen ja he huomaavat, että lavallahan oli ollut vain näyteltyä todellisuutta. Tämän jälkeen he joutuvat palaamaan sadetta tihkuvaan omaan todellisuuteensa. Näyttelijä Antti Holma kirjoitti esikoisromaaninsa teatterimaailmasta, koska halusi tarkastella erilaisia roolimalleja. Näyttelijät joutuvat ottamaan toisenlaisia rooleja kuin itse ovat. Minkälaiseksi muodostuu näyttelijän minuus? Näitä asioita Antti Holma pohtii romaanissaan. Päähenkilö Tarmo palkkautuu teatteriin järjestäjäksi. Näin hän pääsee lähelle ihastuksensa kohdetta Danielia. Rakkaudesta muodostuu vähitellen pakkomielle. Tarmo onkin ihastunut tavallaan omaan haaveeseensa tulla itse Danielin kaltaiseksi mieheksi. Vaikka Järjestäjä on raju romaani, se on myös kuvaus herkän miehen vaikeasta kasvusta erilaiseen miehuuteen. Kuva: Pekka Holmstrom / Otava

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Raija Oranen ja romaani Aurora

    Diakonissalaitos ja Hakasalmen huvila Helsingissä ovat muistoja Aurora Karamzinista (1808-1902). Kun Aurora syntyi, Helsinki oli pieni kylä, jossa sai käsikopelolla haroa pimeässä. Kun hän kuoli, kaupungista oli tullut oikea kaupunki kaasulyhtyineen. Aurora Karamzin oli helsinkiläinen seurapiirikaunotar, josta tuli nuorena tsaarittaren hovineito ja joka avioitui satumaisen rikkaan Pavel Demidovin kanssa. Näin Aurora sai naiseksi poikkeuksellisen paljon valtaa. Vanhana Aurora Karamzin kuitenkin luopui omaisuudestaan ja ryhtyi hyväntekijäksi. Kirjailija Raija Oranen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Aurora. Kuva: Stefan Bremer

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 37 min

    Mikko-Pekka Heikkinen ja romaani Jääräpää

    Long Hill Ski, eli alamäkihiihto voisi olla etelän turisteille uusi ja helppo matkailuhoukutus. Esteenä ovat kuitenkin jääräpäiset vanhat poromiehet, jotka epäilevät hankkeen tuhoavan porojen laidunmaita. Kajaanissa syntynyt ja Helsingissä asuva toimittaja Heikkinen kirjoittaa kolmannessakin teoksessaan Lapista. Hän törmäyttää etelän ja pohjoisen ihmisten elämäntavat rajusti toisiinsa. Autioituvat syrjäseudut joutuvat riipimään elinkeinonsa mitä älyttömimmistä asioista. Jääräpäässä Asla keksii Long Hill Skin turistipyydykseksi. Se on maastohiihtoa alamäkeen, yhdeksän kilometriä Muoniosta Enontekiölle.

    • Kesto: 37 min

    Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

    Uusi iAm-laite manipuloi suoraan anturoilla aivoja ja koululaiset ovat markkina-alustoina kansainvälisille suurfirmoille. Jussi Valtonen on kirjoittanut kuvitelman sellaisesta lähitulevaisuudesta, jossa totuutta on vaikea hahmottaa. Aivoja manipuloimaan kykenevä tietotekniikka ja lääkitys tunkeutuvat ydinperheeseen nuorten kautta. Vanhemmat seuraavat kauhistuneina sivusta, kuinka heidän lapsensa vietellään lääke-, muoti- ja teknologiafirmojen koekaniineiksi jo koulussa. Valtonen keskustelee Finlandia-ehdokasteoksestaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa.

    • Kesto: 38 min

    Tietokirjailija Jouni Tilli ja Suomen pyhä sota. Papit jatkosodan julistajina

    Mannerheim oli mielestään Jeesus. Jatkosota oli pyhä sota ja marttyyreina kuolleet valittua etujoukkoa. Väkivallan käyttö oli kristillinen hyve. Noin 500 sotilaspappia eli hurmoksessa jatkosodan ajan. Kaatuneitten omaiset saivat olla onnellisia uhristaan ja sankarihauta oli iloinen asia. Sotilaspapit eivät ymmärtäneet sotilaitten elämää, vaikka itsekin olivat rintamalla. Tietokirjailija Jouni Tilli ja Nadja Nowak keskustelevat kirjasta Suomen pyhä sota - papit jatkosodan julistajina. Kuvassa piispa von Bonsdorf Porvoossa 1941. SA-kuva.

    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Pirjo Hassinen ja romaani Sauna Paradis

    Monella meistä on muistoja yleisestä saunasta. Niin myös kirjailija Pirjo Hassisella ja Nadja Nowakilla, jotka keskustelevat muistamisesta, ja mitä se saa meissä aikaan. Yleinen sauna on Hassiselle kuin hänen romaaninsa Sauna Paradis. Kuva: Katja Lösönen

    • Kesto: 37 min

    Maria Peura Ja taivaan tähdet putoavat

    Lestadiolaisseudulta kotoisin olevan Annin tytär Mirka on mieleltään järkkynyt, ja hän hakeutuu terapeutin hoitoon. Terapeutti Dmitri onkin enemmän puoskari kuin ihmismielen eheyttäjä. Tarina osoittaa kuinka mieleltään järkkynyt ihminen on altis ulkopuoliselle manipuloinnille. Kirjailija Maria Peura kirjoittaa romaanissaan myös henkilökohtaisista kokemuksistaan. Peura kuvaa uskonlahkoja ja kultteja vaarallisiksi yhteisöiksi herkkämielisille ihmisille. Hän keskustelee kirjastaan toimittaja Seppo Puttosen kanss

    • Kesto: 38 min

    Kirjailija Olli Jalonen ja romaani Miehiä ja ihmisiä

    Kesä 1972 on ihmeellinen. Muskan Häämuistojen valssi soi kaikkialla, ja eräästä pojasta tulee mies. Myös kirjailija Olli Jaloselle tuo kesä on tärkeä, vaikkei olekaan romaaninsa 17-vuotias päähenkilö. Koska on 70-luku, niin melkein jokaisella on kiihkeä mielipide Kekkosesta, Vennamosta ja kepulaisista. Kekkosta ollaan valitsemassa poikkeuslailla presidentiksi. Kukaan ei sitä halua, mutta jossain se on päätetty. Kirjakerhon viikon kirjassa kirjailija Olli Jalonen ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Miehiä ja ihmisiä. Kuva: Katja Lösönen

    • Kesto: 37 min

    Anna-Leena Härkönen Kaikki oikein

    Vanha sanonta, kun köyhyys tulee ovesta, rakkaus lentää ikkunasta, voi pitää paikkansa myös päinvastaisena. Kun pariskunta saa lottovoiton, rakkaus joutuu koetukselle ja saattaa jopa kariutua. Kirjailija Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut ajatusleikin siitä miten tolkuton määrä rahaa vaikuttaa pari- ja ystävyyssuhteisiin. Eevi ja Kari ovat suhteellisen onnellisia, kunnes Eevi laittaa hetken mielijohteesta lottokupongin vetämään. Seitsemän miljoonaa päävoittona on sellainen asia, ettei rahaan tottumaton pariskunta oikein tajuakaan mikä onni ja onnettomuus heihin saman aikaisesti iski. Kirjailija Anna-Leena Härkönen keskustelee romaanistaan toimittaja Seppo

    • Kesto: 38 min

    Kirjailija Satu Taskinen ja romaani Katedraali

    Kirjailija Satu Taskinen voitti esikoisromaanillaan Täydellinen paisti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja oli teoksellaan European Book Prize -ehdokkaana. Taskinen asuu Wienissä ja hänen uusinkin romaaninsa, Katedraali, sijoittuu Wieniin. Sekä Täydellisessä paistissa että Katedraalissa perhe kokoontuu juhlimaan. On hirveää, kamalaa ja lukijalla oudosti hauskaa. Perheitten kautta Taskinen tutkii ihmisten monimutkaisia suhteita, joita erityisesti juhlien ahdistus paljastaa. Kuva: Heini Lehväslaiho

    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Tuomas Kyrö ja romaani Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

    Reilut 80-vuotias jäärä Mielensäpahoittaja on jostain syystä hyvin suosittu, sillä marisevaan ukkoon törmää teatterissa, elokuvassa ja nyt Tuomas Kyrö on kirjoittanut hänestä romaanin Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Joskus murrosikäisenä Kyrö kuuli kaverinsa papan valittavan joka asiasta, kuinka hän siitäkin niin mielensä pahoitti. Tämä jäi pyörimään mieleen vuosikausiksi ja nyt, taas kerran, kirjailija saa selitellä luomuksensa ajatuksia esimerkiksi presidentti Kekkosesta tai siitä, miksei arkkuun voisi mennä verkkareissa. Varsinainen Havukka-ahon ajattelija, tuo Mielensäpahoittaja. Toimittaja Nadja Nowak. Kuva: Laura Malmivaara

    • Kesto: 37 min

    Rosa Liksom Väliaikainen

    Finlandia palkittu kirjailija Rosa Liksom kirjoitti yhteensä 67 lyhyttä tarinaa kokoelmaansa Väliaikainen. Osa tarinoista sijoittuu eteläiseen ja kaupunkimaiseenkin maisemaan mutta suurin osa pohjoiseen. Kielellisesti ne erottuvat myös niin, että pohjoisen tarinat Liksom kirjoitti meänkielellä. Novellikokoelma Väliaikainen on railakasta tekstiä rosoisista ihmisistä, joilla on paljon voimaa ja tuhoavaakin vimmaa sisällään. Rosa Liksom keskustelee tarinoidensa teemoista toimittaja Seppo Puttosen kanssa.

    • Kesto: 38 min

    Romaanit Jhumpa Lahirin Tulvaniitty ja NoViolet Bulawayon Me tarvitaan uudet nimet

    Jhumpa Lahirin Tulvaniitty kertoo kahdesta kalkuttalaisesta veljeksestä, Udayanista ja Subhashista, jotka kommunistinen aate erotti. Subhash lähti 70-luvun kiihkeinä vuosina opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Sinne päätyi myös NoViolet Bulawayon tyttöpäähenkilö Kulta, joka 18-vuotiaana pääsi samaan maahan konkurssin partaalla kiikkuvasta Zimbabwesta. Hänestä tuli paperiton siirtolainen. Sari Karhulahti on suomentanut molemmat teokset ja keskustelee niistä Nadja Nowakin kanssa. Jhumpa Lahiri on syntynyt Lontoossa ja NoViolet Bulawayo Zimbabwessa. Molemmat asuvat Yhdysvalloissa. Jhumpa Lahiri (kuva Marco Delogu) ja NoViolet Bulawayo (kuva Krystal Griffiths)

    Viikon kirja: Muut audiot (1) fi:Program:rss

    Söikö Johannes Kastaja liikaa selleriä?

    Selleriä suositeltiin aikoinaan tiettyyn käyttötarkoitukseen, kertoo kirjailija Asko Sahlberg. Olisiko tässä syy Johannes Kastajan vaikeuksiin, kysyy Seppo Puttonen Viikon kirja -ohjelmassa.

    Tulevat jaksot

    JaksoJulkaisuaikaPoistumisaikaKesto
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja. Kirjailija Marisha Rasi-Koskinen ja novellikokoelma Vaaleanpunainen meri 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja. Historioitsija Mirkka Lappalaisen teos Pohjolan leijona - Kustaa II Aadolf ja Suomi 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min

    Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.

    Muualla Yle.fi:ssä