Areena
  • TV
  • Radio
  • Viikon kirja

    Juhani Karila: Gorilla

    • Esitetty: Yle Radio 1
    • Kuunneltu: 313 kertaa ( Kuunneltavissa ulkomailla )

    Sarja Viikon kirja »


    Viikon kirja: Jaksot (101) fi:Program:rss

    Esa Mäkinen ja Totuuskuutio

    Ilmastonmuutos on ratkaisevasti karannut käsistä, ihmisten hiilijalanjäljen hinnoittelu on tärkeämpää kuin vuosittaiset verotiedot ja netissä firmat ansaitsevat maineenputsauksella rahaa. Tulevaisuuden maailmassa maineenhallintafirmat siivoavat netistä asiakkailleen maksusta haitallista tietoa. Tällaisen ansaintamallin on luonut esikoiskirjailija, toimittaja Esa Mäkinen romaanissaan Totuuskuutio. Hän keskustelee kirjastaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa. Kuva: Tommi Tuomi

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 38 min

    Kirjailija Tiina Laitila Kälvemark ja romaani Karkulahti

    Peräkammarin poika, maatalon isäntä Jaakko, menee naimisiin venäläisen Veran kanssa. Veran unelmat romahtavat, kun hän näkee uuden kotinsa, ränsistyneen talon. Bonuksena on kammarissa viruva häijy anoppi Elisabet. Tarina on tuttu, mutta Tiina Laitila Kälvemark kertoo hienosti elämästä, joka vuosisadasta toiseen on puskenut vihan, syyllisyyden ja katkeruuden voimalla. Näitä ihmisiä eivät erota toisistaan maiden rajat vaan he itse. Kärsämäeltä Ruotsiin muuttanut Tiina Laitila Kälvemark on aiemminkin kirjoittanut siirtolaisista. Karkulahden venäläinen Vera on Pohjois-Pohjanmaalle muuttanut nainen, jonka lapsuudessa Neuvostoliitto romahti eikä Venäjällä enää ollut mitään annettavaa. Tiina Laitila Kälvemark ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Karkulahti. Kuva: Mathias Kälvemark

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Juha-Pekka Koskinen ja romaani Kuinka sydän pysäytetään

    Talvisota päättyi 75 vuotta sitten 13.maaliskuuta. Kirjailija Juha-Pekka Koskinen kirjoitti talvisodasta oman tulkintansa, romaanin Kuinka sydän pysäytetään. Miten idealisti pystyy toimimaan poikkeusoloissa? Entä kannattaako itkeä yhtä ihmistä, jos sata hyötyy? Näistä keskustelevat Juha-Pekka Koskinen ja Nadja Nowak Kirjakerhon viikon kirjassa. Kuva: Pertti Nisonen

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 36 min

    Liisa Rinne ja romaani Odotus

    Murrosikäinen tyttö Emilia saa tietää olevansa oman äidin hylkäämä ja adoptoitu. Salailu on johtunut vain liian hyvää tahtovista adoptiovanhemmista Lassesta ja Ailasta, jotka eivät saaneet pienelle tytölle kerrotuksi totuutta. Esikoiskirjailija Liisa Rinne on itse adoptoitu ja kirjoittaa myös omista tunnoistaan. Hän kasvattaa romaanissaan Emiliasta ristiriitaisissa tunteissa elävän nuoren naisen, joka tuntee syyllisyyttä myös siitä, ettei osaa rakastaa adoptiovanhempiaan oikealla tavalla. Valokuva Laura Vesa.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 37 min

    Annamari Marttisen romaani Vapaa

    Irakissa kidutettu Mahdi pakenee Suomeen ja anoo turvapaikkaa. Sitä hän odottaa Joutsenon vastaanottokodissa, joka on entinen vankila. Mahdille opettaa suomea kaunis, vaaleatukkainen opettaja, johon mies rakastuu. Karmeat kokemukset tuovat Mahdin mieleen kuitenkin yhä uudestaan painajaisia. Kirjailija Annamari Marttinen kirjoittaa irakilaismiehen kokemusten rinnalle Joutsenon entisessä vankilassa olleen suomalaisen vangin kokemuksia. Näistä aineksista Marttinen luo uskottavan ja koskettavan tarinan niistä vaikeuksista, joihin Suomeen paennut joutuu. Marttinen toimii itsekin kielenopettajana maahanmuuttajille, ja hän tietää mistä kirjoittaa. Marttisen mukaan monet turvapaikanhakijoista tuntevat olevansa oman tilanteensa vankeja. He joutuvat odottamaan useita kuukausia turvapaikkahaastattelua. Kirjailija Annamari Marttinen keskustelee kirjastaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa.

    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Riina Katajavuori ja romaani Wenla Männistö

    Sosiaalitoimen silmätikkuja ja kotona lojuvia laiskoja luuseita. Sellaisia ovat Riina Katajavuoren seitsemän veljestä hänen romaanissaan Wenla Männistö. Katajavuori päivitti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä nykyaikaan, ja siitä syntyikin naisten kirja. Wenla, Seunalan Ansku ja Rajamäen Kaisa ovat topakoita toimijoita ja pitävät seksistä. Tällainen on myös veljesten äiti Alli, joka pivenreunalla huolehtii pojistaan. Kirjailija Riina Katajavuori ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Wenla Männistö. Kuva Pertti Nisonen.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 36 min

    Historioitsija Mirkka Lappalaisen ja Pohjolan leijona - Kustaa II Aadolf ja Suomi

    Kustaa II Aadolf oli vain 17-vuotias punatukkainen teini, kun hänestä tuli vuonna 1611 Ruotsin kuningas. Hän sai työparikseen 28-vuotiaan kansleri Axel Oxentiernan.Yhdessä nämä nuoret miehet tekivät köyhästä Ruotsista mahtavan suurvallan. Sen itäinen osa oli Suomi, jossa valllitsi havumetsän laki. Siellä kuningaskin eksyi ja joutui rämpimään sohjossa, sillä teitä ei maassa juurikaan ollut. Historioitsija Mirkka Lappalainen voitti Tieto-Finlandian teoksellaan Pohjolan leijona - Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611-1632. Mirkka Lappalainen ja Nadja Nowak keskustelevat legendaarisesta kuninkaasta ja hänen ajastaan. Kuva: Laura Malmivaara

    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Eppu Nuotio ja romaani Mutta minä rakastan sinua

    Rakkaus tuntuu olevan ihme viisikymppisille Karinille ja Laurille. He törmäävät sattumalta samaan asuntonäyttöön, ja siitä alkaa lämmin kypsien ihmisten suhde. Kirjailija Eppu Nuotiota vaivasi tämä aihe 11 vuotta, ja se oli hänen mielestään pakko kirjoittaa. Nuotio halusi kertoa rakkaustarinan aikuisista, joiden suhteeseen ei liittyisi seksi oikeastaan millään tavalla. Hän sanoo kyllästyneensä seksiä tihkuvaan nykyaikaan. Nuotion mielestä rakkaus voi olla kaunista muutenkin. Ajatuskokeilu synnytti romaanin Mutta minä rakastan sinua. Kirjailija Eppu Nuotio keskustelee kirjastaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa. Näytteitä lukee Erja Manto. Kuva Katja Tähjä

    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Marisha Rasi-Koskinen ja novellikokoelma Vaaleanpunainen meri

    Isät ikävöivät lapsiaan, joita eivät voi enää tavata kuin salaa, sillä äiti on ottanut lapset erossa itselleen. Hyvää tarkoittava äiti suojelee lastaan niin, että tämän elämästä tulee vankila. Perheenisä hurahtaa maanisesti mehiläisiin, ja perhe menee rikki. Kirjailija ja psykologi Marisha Rasi-Koskisen kolmas teos on novellikokoelma Vaaleanpunainen meri. Tässäkin kirjassa Rasi-Koskinen sekoittaa tuttua ja outoa, ja näin luo uusia näkökulmia aivan tavalliseen arkeen. Kirjakerhon viikon kirjassa Marisha Rasi-Koskinen ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Vaaleanpunainen meri. Kuva: Harri Hinkka

    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Hannu Salama ja romaani Hakemisen riemu

    Kirjailija Hannu Salama (s.1936) on edelleen pessimisti ja radikaali. Uusimmassa romaanissaan Hakemisen riemu Salama on laittanut alter egonsa Harri Salmisen haukkumaan EU:ta eikä tämä löydä nyky-Suomestakaan juuri mitään hyvää. Demokratiakin on roistokapitalismin suojaverkko. Hannu Salama ja Nadja Nowak puhuvat Hakemisen riemusta. Kuva: Irmeli Jung

    • Kesto: 37 min

    Kirjakerhon Viikon kirja Heli-Maija Heikkinen ja Viestikyyhkyupseeri

    Esikoiskirjailija Heli-Maija Heikkinen on löytänyt oivan aiheen kirjalleen Viestikyyhkyupseeri. Hän törmäsi kyyhkyjen käyttöön tutkiessaan sotahistoriaa ja erityisesti sotakoirien käyttöä. Vaikka hänen kuvittelemansa henkilöt ovat keksittyjä, silti niissä on joitain yhtymäkohtia historian tapahtumiin ja hahmoihin. Suomessa käytettiin toisen maailmansodan aikana kyyhkysiä viestinviejinä. Tanskasta Leo Ekberg oli tuonut Suomeen 200 kyyhkystä jo vuonna 1926. Merivoimilla oli koulutettuja kyyhkyjä ja kyyhkylakka vielä 1940-luvun puolivälissä Helsingin rannikolla.

    • Kesto: 36 min

    Kirjailija Anni Polva 100 vuotta

    Kun Anni Polvan ensimmäinen Tiina-kirja ilmestyi 1956, ei hän voinut aavistaa, miten tärkeitä niistä tulisi monille tyttösukupolville. Haastattelin Polvaa 14 vuotta sitten, ja edelleen tytöt soittelivat hänelle ja vaativat sarjalle jatkoa. Mutta Polva ei suostunut. Tiinat oli kirjoitettu. Vuonna 1914 syntynyt Anni Polva oli poikatyttö aivan kuin Tiina. Polvan isä sanoikin, ettei Anni pääse ikinä naimisiin, kun oli sellainen villi poikatyttö. Naimisiin hän kuitenkin pääsi mielestään poikkeuksellisen hyvän miehen kanssa ja sai viisi lasta. Harvoin tapaa niin onnellista ihmistä kuin Anni Polva oli. Elämä oli lapsena, nuorena, aikuisena ja vanhana hyvin vaatimatonta, mutta hän kertoi olleensa aina hyvin onnellinen. Turussa perheen ensimmäinen koti oli huone ja keittiö. Kun Polvan äiti tuli käymään, tämä nukkui keittiön pöydän alla. Ja jos vielä veli tuli samaan aikaan kylään, hän nukkui eteisessä pää vessan lattialla. Lapsuutensa Polva eli Tampereen Tammelassa, aivan kuten Tiina. – Jos joku haluaa nähdä Tiinan talon, niin siellä se on Kullervonkadulla. Muutenkin Tiina on aivan kuin Anni oli. Kumpikaan ei osannut valehdella, eikä pyytää anteeksi. Molemmat inhosivat käsitöitä ja rankaisivat itseään istumalla komerossa virkkaamassa. Tiina-kirjoja on kaksikymmentäyhdeksän, ja kaikkiaan Polvalta ilmestyi satakuusi kirjaa. Ensimmäinen romaani oli rakkausromaani, joka julkaistiin 1947. – Olin hyvä ainekirjoituksessa ja ajattelin, että jos kirjoittaisin kirjan, niin sillä voisin ehkä elättää perhettäni. Rakkausromaaneillaan Polva halusi rohkaista naisia jaksamaan arkea. Hän kirjoitti missä vain, vaikka vahtiessa pihalla lapsiaan. – Ihmiset sanoivat, että tuo on se nainen, joka aina kirjoittaa selkä seinää vasten. Kirjoitin kaikki romaanini ruutuvihkoihin vaikka tiskipöytään nojaten. Siinä arjen keskellä ne syntyivät lasten juoksennella ympärilläni. Kyllä olin onnellinen! Ohjelma on uusinta vuodelta 2000, jolloin Nadja Nowak tapasi Polvan. Tämä 86-vuotias oli omien sanojensa mukaan elänyt hyvin onnellisen elämän. Kuva: Kalevi Rytkölä

    • Kesto: 37 min

    Kirjakerhon Viikon kirja. Antti Holma Järjestäjä

    Teatteri on ihmeellinen paikka, katsojat tulevat sinne katsomaan keinotodellisuutta, johon he hetkeksi uskovat, kunnes verho vedetään heidän silmiensä eteen ja he huomaavat, että lavallahan oli ollut vain näyteltyä todellisuutta. Tämän jälkeen he joutuvat palaamaan sadetta tihkuvaan omaan todellisuuteensa. Näyttelijä Antti Holma kirjoitti esikoisromaaninsa teatterimaailmasta, koska halusi tarkastella erilaisia roolimalleja. Näyttelijät joutuvat ottamaan toisenlaisia rooleja kuin itse ovat. Minkälaiseksi muodostuu näyttelijän minuus? Näitä asioita Antti Holma pohtii romaanissaan. Päähenkilö Tarmo palkkautuu teatteriin järjestäjäksi. Näin hän pääsee lähelle ihastuksensa kohdetta Danielia. Rakkaudesta muodostuu vähitellen pakkomielle. Tarmo onkin ihastunut tavallaan omaan haaveeseensa tulla itse Danielin kaltaiseksi mieheksi. Vaikka Järjestäjä on raju romaani, se on myös kuvaus herkän miehen vaikeasta kasvusta erilaiseen miehuuteen. Kuva: Pekka Holmstrom / Otava

    • Kesto: 37 min

    Kirjailija Raija Oranen ja romaani Aurora

    Diakonissalaitos ja Hakasalmen huvila Helsingissä ovat muistoja Aurora Karamzinista (1808-1902). Kun Aurora syntyi, Helsinki oli pieni kylä, jossa sai käsikopelolla haroa pimeässä. Kun hän kuoli, kaupungista oli tullut oikea kaupunki kaasulyhtyineen. Aurora Karamzin oli helsinkiläinen seurapiirikaunotar, josta tuli nuorena tsaarittaren hovineito ja joka avioitui satumaisen rikkaan Pavel Demidovin kanssa. Näin Aurora sai naiseksi poikkeuksellisen paljon valtaa. Vanhana Aurora Karamzin kuitenkin luopui omaisuudestaan ja ryhtyi hyväntekijäksi. Kirjailija Raija Oranen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Aurora. Kuva: Stefan Bremer

    • Kesto: 37 min

    Mikko-Pekka Heikkinen ja romaani Jääräpää

    Long Hill Ski, eli alamäkihiihto voisi olla etelän turisteille uusi ja helppo matkailuhoukutus. Esteenä ovat kuitenkin jääräpäiset vanhat poromiehet, jotka epäilevät hankkeen tuhoavan porojen laidunmaita. Kajaanissa syntynyt ja Helsingissä asuva toimittaja Heikkinen kirjoittaa kolmannessakin teoksessaan Lapista. Hän törmäyttää etelän ja pohjoisen ihmisten elämäntavat rajusti toisiinsa. Autioituvat syrjäseudut joutuvat riipimään elinkeinonsa mitä älyttömimmistä asioista. Jääräpäässä Asla keksii Long Hill Skin turistipyydykseksi. Se on maastohiihtoa alamäkeen, yhdeksän kilometriä Muoniosta Enontekiölle.

    • Kesto: 37 min

    Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

    Uusi iAm-laite manipuloi suoraan anturoilla aivoja ja koululaiset ovat markkina-alustoina kansainvälisille suurfirmoille. Jussi Valtonen on kirjoittanut kuvitelman sellaisesta lähitulevaisuudesta, jossa totuutta on vaikea hahmottaa. Aivoja manipuloimaan kykenevä tietotekniikka ja lääkitys tunkeutuvat ydinperheeseen nuorten kautta. Vanhemmat seuraavat kauhistuneina sivusta, kuinka heidän lapsensa vietellään lääke-, muoti- ja teknologiafirmojen koekaniineiksi jo koulussa. Valtonen keskustelee Finlandia-ehdokasteoksestaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa.

    Viikon kirja: Muut audiot (1) fi:Program:rss

    Söikö Johannes Kastaja liikaa selleriä?

    Selleriä suositeltiin aikoinaan tiettyyn käyttötarkoitukseen, kertoo kirjailija Asko Sahlberg. Olisiko tässä syy Johannes Kastajan vaikeuksiin, kysyy Seppo Puttonen Viikon kirja -ohjelmassa.

    Tulevat jaksot

    JaksoJulkaisuaikaPoistumisaikaKesto
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja. Kirjailija Petri Tamminen ja Meriromaani 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min
    - Viikon kirja: Kirjakerhon Viikon kirja 40 min

    Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.

    Muualla Yle.fi:ssä