YLE KainuuSarja
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kertoi Kajaanissa, että tilanne on nyt kunnille vaikea, sillä kiireellisellä aikataululla tapahtuu paljon - tai ainakin pitäisi tapahtua. Kietäväinen julistaakin ympäri Suomen aktiivisuuden sanomaa, ja kehottaa kuntia yhteistyöhön. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kaatumista hän harmitteli edelleen, mutta luottaa Kainuussakin yhteisen sävelen löytyvän. Kietäväinen myös vaati Kajaanissa uutta kuntien kuulemiskierrosta kuntauudistuksesta. Toimittaja on Katja Oittinen.
Toimitusjohtaja Tuomo Pikkarainen kertoo uudesta kaivosvesien vedenpuhdistusmenetelmästä ja Paltamoon rakennettavasta tehtaasta. Haastattelijana Heikki Rönty.
Nykyään auton omistaja turvautuu pakkastalvena lämmitysjohtoon tai lämpimään autotalliin. Toista oli silloin, kun ensimmäiset diesel-käyttöiset raskaammat ajoneuvot tulivat Kainuuseen ja Kuhmoon. Moottorin käynnistäminen edellytti säännöllisiä käyntejä apteekkiin. Kuhmolaisten linja-automatkustajien muistoissa on vahvasti yksi mies, Kuivalan Otto, josta tarinoita riittää. Eniten niitä on tietysti Oton tyttärellä, Ritva Laatikaisella, joka on itsekin viihtynyt ratin takana.
Vuokkiniemi on pieni noin 500 asukkaan karjalaiskylä 60 km Kostamuksesta pohjoiseen. Vuokkiniemellä on pitkä historia ja monelle paikka on tuttu siitä, että Elias Lönnrot keräsi pääosan Kalevalan runoaineksesta juuri Vuokkiniemen pitäjän alueelta. Viimeiset vuosikymmenet eivät ole olleet Vuokkiniemellekään kovin suotuisia, esimerkiksi nuorten on ollut pakko lähteä opiskelemaan muualle, nykyään tilanne on valoisampi. Monelle paluun Vuokkiniemelle on mahdollistanut se, että töissä voidaan käydään Kostamuksessa ja koti on Vuokkiniemellä. Myös matkailu on elpymässä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat matkailuyritystä pyörittävät Julia ja Maria Filippova.
Veera Immonen, Valtteri Kinnula, Sami ja Tuomo Rönty sekä Tia-Maria, Mia-Emilia ja Kalle Tikkanen pitävät huolen siitä, että Sotkamossa Pohjavaaralla ei käy lapsilla aika pitkäksi. Viime syksynä lapset tekivätkin yhden rakennelman, mutta se sortui jo ennen lumia. Siitä syystä ohjaaja Joona Lukkari oli sitä sitä mieltä, että olisi paikallaan rakentaa uusi maja. Toimittaja on Sanna Kähkönen.
Sotkamossa Pohjavaaralla 4H-kerho järjestää lapsille mielekästä tekemistä metsässä. Talven aikana on opeteltu majan rakennusta, ensiaputaitoja, laskettu mäkeä ja mietitty miten metsässä ollaan ja toimitaan eri tilanteissa. Ohjaajana toimii 13-vuotias Joona Lukkari. Toimittaja on Sanna Kähkönen.
Viidettä kertaa järjestettävä Puhaltajat kaupungilla -tapahtuma on paisunut Kainuun Musiikkiopiston rehtori Emil Milevin mielestä Kajaanin omaksi puhallinmusiikin juhlaviikoksi. Eri soitinten ja taiteenalojen yhteistyö näkyy tällä kertaa lavalla puhallinmusiikin lisäksi jousisoittimina, näytelmänä ja performanssina. Tanja Räsänen kertoo, että lauantain avajaiskonsertissa solistina kuullaan muun muassa Suomen Kansallisoopperan käyrätorvistia.
Ratsastusterapeutin ammattiin vaaditaan monipuolista ja perusteellista koulutusta. Yksi Kainuun viidestä ratsastusterapeutista on kajaanilainen Sanna Mattila-Rautiainen. Oman terapiatyönsä ohella hän kouluttaa tulevia terapeutteja ja onpa hän kirjoittanut alan ammattikirjankin. Toimittaja on Jukka Rossi.
Hossan retkeilyalue on talvisin ranskalaisten ja kesäisin suomalaisten suosima luontokohde. Tulevana kesänä ihmisiä tosin liikkuu Suomussalmen pohjoisosissa myös työnsä puolesta, sillä useat asiantuntijat eri aloilta tutkivat alueen metsiä, ihmisen jättämiä muinaisia jälkiä ja matkailumahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä. Viime syksynä Hossaan suunnitellut hakkuut keskeytettiin lisätutkimusten ajaksi, ja uusi hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan syksyllä. Metsähallituksesta puistonjohtaja Kerttu Härkönen kertoo myös, että luontokeskuksessa aloittaa uusi yrittäjä kesäkuun alussa.
Kajaanissa muistetaan edelleen hyväntekeväisyysjääkiekkojoukkue Pietarinkadun Oilersin vierailu 19 vuotta sitten. Suomussalmelainen yrittäjä Jukka Seppänen päätti, että nyt on aika tehdä uusia muistoja ja kerätä rahaa Kainuun keskussairaalan lasten syöpäosastolle. Oilers kohtaa Kainuu All Stars -joukkueen, jossa pelaa muun muassa Heikki Koskelo.
Elokuvantekijät kulkevat maailmalla kuvauspaikasta toiseen pitkälti rahan perässä, mutta ihmiset ja ympäristö merkitsevät rahaakin enemmän. Elokuvan ja median palvelukeskus -hankkeen projektipäällikkö Marko Karvonen sanoo kainuulaisten olevan hyvässä huudossa kotimaisten elokuvantekijöiden parissa, mutta rahoituspuolen pitäisi seurata kehitystä, myös valtakunnallisesti. Suomeen onkin perusteilla kansallinen filmikomissio, joka pystyisi houkuttelemaan maahan kansainvälisiä elokuvatuotantoja.
Kainuulaiset ovat tarkkoja siitä, että juustoleipä on juustoleipää, eikä mitään leipäjuustoa. Ristijärvellä järjestetään 11.8.2012 Juustoleipä-tapahtuma, jonka alkujuuret ovat Facebookissa. Kaiken takana on myös nainen, paljastaa tapahtuman ideoinut puolankalaislähtöinen Kauko Keränen.
Iron Sky -tieteiskomedian fanit ovat olleet mukana ideoimassa ja rahoittamassa elokuvaa, ja nyt Iron Skyn teatterilevityksen alkaessa myös markkinoimassa sitä. Ohjaaja Timo Vuorensola sanoo, että fanien kuunteleminen ei lisää demokratiaa elokuvanteossa, sillä lopulliset päätökset tekee kuitenkin hän. Kysymykseen miksi fanit on otettu niin tiiviisti mukaan elokuvan tekemiseen, hän heittää, ettei hänen porukkaansa osaa Star Wreckin jäljiltä muutoin elokuvaa tehdäkään.
Kun Kainuun ammattiopistossa opiskeleva Niko Saarela näki kolmen vuoden ajan seuraamansa elokuvan lopulta valkokankaalla, niin puhaltelulta ja hymyilyltä ei meinannut tulla loppua. Saarela kuvitteli tietävänsä elokuvasta lähes kaiken, mutta tekijät yllättivät, ja tiiviistikin tekovaihetta seurannut sai odottamattoman elämyksen. Iron Sky -tieteiskomedia on Star Wreckin ajoista asti tekijöitä seuranneen Saarelan mukaan läpeensä suomalainen elokuva, vaikka se onkin tehty ulkomailla kansainvälisenä tuotantona ja vieraskielisenä.
Iron Sky - Rautataivas -elokuvaan löytyi ohjaaja Timo Vuorensolan mukaan se osa natsihuumoria, joka naurattaa, mutta ei pilkkaa. Kieltämättä hakaristi saa elokuvan näkemisen jälkeen aikaan erilaisia tunteita kuin ennen sitä, ja Vuorensola sanoo elokuvan onnistuneen, mikäli fasismin pelko haihtuu elokuvan myötä. Kuun pimeälle puolelle vuonna 1945 muuttaneet natsit haluavat valloittaa maan vuonna 2018, ja elokuvan idea syntyi Vuorensolan mukaan siellä, missä suomalaisilla ideat usein syntyvät.
Agronomi Aslak Fränti ehti elämänsä aikana olla työnsä ohella mukana monessa eri luottamustoimessa. Kittilässä 1916 syntynyt Fränti pääsi ylioppilaaksi Kajaanissa 1936. Valmistuttuaan agronomiksi vuonna 1945 Aslak Fränti palasi Kajaaniin ja toimi aluksi maanviljelysseuran karjatalouskonsulttina. Läheiset suhteet presidentti Urho Kekkoseen takasivat myös sen, että Fräntin kautta viestit Kainuusta menivät perille, kertoo dosentti Reijo Heikkinen. Toimittaja on Harri Nousiainen.
Mitä tarkoittaa, että Kainuuseen suunniteltu uusi keskussairaala vähentää hoidon tarvetta? Ei kai suinkaan vain olla vähentämässä hoitohenkilökuntaa, vaikka työvoima on nykyisinkin tiukilla? Siitä ei onneksi ole kysymys, vaan keskussairaalaan ollaan tuomassa aivan uutta palvelumallia, kertoo Kainuun maakunnan hallintojohtaja Kalevi Yliniemi.
Kajaanin Planeetta ry järjestää lokakuun ensimmäisenä tiistaina kello 18 perinteisen avoimien ovien illan Tähtitornilla. Puheenjohtaja Jari Heikkinen kertoo, että kaupungin valot häiritsevät himmeimpien taivaan näkymien havainnointia, ja innostuukin Suomussalmella heitettyyn ideaan perustaa Karhulanvaaraan valtakunnallinen tähtien havainnoimispaikka. Erikoisin Heikkisen itsensä bongaama tähtitaivaan ilmiö oli 1980-luvulla Suomessakin heikosti näkynyt Halleyn komeetta.
Kajaanin linna oli aikoinaan elintärkeä Kajaanin olemassaololle. Linna oli varustuksineen kaupungin turva vihollisia vastaan, antoi työtä ja elantoa liki kaikille tuon ajan kajaanilaisille. Linnan päällikkö Samuel Lång oli selkeästi yksi kaupungin mahtimiehistä. Linnan päällikkönä Lång tunsi oman arvonsa ja käyttäytyi sen mukaisesti: Ylellinen elämä ja jatkuvat riidat paikallisten kanssa olivat arkipäivää. Samuel Långista kertoo dosentti Reijo Heikkinen, toimittaja on Harri Nousiainen.
Parturi-kampaajien kouluttaja Esa Kokko lainaa koulutuskiertueensa kampauksiin Alvar Aallon muotokieltä. Esimerkiksi Aallon veneen leveä keula, kapea perä ja veneen jättämä peräaalto yhdistyvät yhdessä kampauksessa. Kokon mukaan kaikki on kiinni kokonaisuudesta. Rakennuskin pitää sovittaa ympäröivään maisemaan ja luontoon. Esa Kokon mielestä se on tärkeää myös kampausten teossa. Kajaanilaiset hiusalan ammattilaiset pääsivät näkemään koulutuskiertueella kampausten lisäksi Jukka Rintalan pukuja.
Jyrki Katainen luonnehti Suomen poliittista ilmapiiriä ehdottomaksi ja mustavalkoiseksi Radio Suomen syyskuun pääministerin haastattelutunnilla. Perussuomalaisten kainuulainen kansanedustaja Pentti Kettunen vertaa ilmapiiriä 30 vuoden takaiseen aikaan käytännön asioiden kautta - eduskunnassa käsitellään eurooppalaisia talousasioita enemmän kuin kotimaan asioita, ja 1980-luvulla kansanedustaja hoiti tehtävänsä ilman avustajaa ja tietokonetta.
Perussuomalaiset on puolueena ollut kutsumanimensä ja englanninkielisen nimensä vuoksi esillä julkisuudessa. Puolueen kainuulainen kansanedustaja Pentti Kettunen ei vähästä hätkähdä nimiasioissakaan - hänen mielestään persu passaa kun sillä ei halveerata eikä puolueen tarvitse pyörtää päätöstään englanninkielisestäkään The Finns -nimestä. Ei, vaikka jälkimmäistä vastustetaan adressit.com -sivustolla yli 11 000 ihmisen voimin. Kettusen mielestä energiaansa voi tuhlata järkevämminkin kuin nimiasioita pohtimalla.
Helmikuussa Kontiomäessä alkavaan veturinkuljettajakoulutukseen on hakenut jo noin 300 henkilöä. Ammatissa on siis edelleen vetovoimaa, vaikka VR on saanut viime vuosina osakseen paljon negatiivista julkisuutta, kun tekniikka ja kovat kelit ovat koetelleet yhtiötä. Mitä veturinkuljettajan työ on? Vuonna 2007 veturinkuljettajakoulutukseen pääsivät Marko Tuhkanen ja Ilkka Keränen. Sanna Kähkönen tapasi miehet, joista Ilkalla veturinkuljettajan ammatti lähti tyypillisesti lapsuudesta...
Veikko Karppinen on 25-vuotiaana aloittanut liikunnanohjaajaopiskelut ja palannut kotikaupunkiinsa Kajaaniin. Karppinen on jääkiekkoilija, ja halusi silläkin saralla saavuttaa enemmän. Menestystä keskushyökkääjä on toki jo saavuttanut, SM-liigaa myöten, mutta halua on iso kehittyä pelaajaanakin, ja se onnistuu kasvattajaseuran paidassa. Syyskuun viimeisenä lauantaina Hokki pisti tuulemaan Mestis-ottelussaan turkulaisia vastaan, ja ottelun jälkeen Karppinen ehätti kertoa kuulumisiaan.
Suomussalmen Korpelankylältä löytyy uskoa huomiseen. Tämän vuoden alussa Soili ja Lauri Suomussalmen Korpelankylältä löytyy uskoa huomiseen. Tämän vuoden alussa Soili ja Lauri Mulari möivät tilastaan puolet tyttärelleen Lauralle. Jo ennen sukupolvenvaihdosta päätettiin, että Mularit rakentavat yhdessä naapuritilan isännän Ossi Heikkisen kanssa yhteisnavetan. Uusi 100 lypsävän lehmän navetta varmistaa tilojen elinvoimaisuuden. Heikki Rönty tapasi Laura Mularin vanhan navetan maitohuoneessa.
Parturi- ja kampaamopalvelut ovat nauttineet viimeiset neljä vuotta kevennetystä arvonlisäverosta. Alalla toimivien mukaan kokeilun tavoitteet on saavutettu ja maan hallituksen olisi aika lunastaa lupaus alemman arvonlisäveron vakinaistamisesta. Valtionvarainministeriö kuitenkin kaavailee alvin nostamista ensi vuonna yleiseen 23:een prosenttiin. Lähtökohta on alalla toimivien mielestä ristiriitainen.
Pikku tytöt vaaleanpunaisissa tyllihameissaan tanssitunnilla on tuttu juttu. Mutta entäpä pikku pojat tanssimassa? Siis nämäkin koltiaiset, jotka rakastavat jalkapalloa, mutanttininjakilpikonnia ja hämähäkkimiestä. Kajaanissa on keksitty, miten pojat houkutellaan tanssimaan. Kaupungissa on Suomen mittapuussa harvinaisen suuri poikatanssin harrastajamäärä. Toimittaja Sini Salmirinne tapasi Otso Seppäsen ja Seppo Ojalan heidän odotellessa tanssituntinsa alkua. Miksi nämä 7- ja 8-vuotiaat ovat kiinnostuneita tanssista?
YLE Kainuun Radion 20-osaisessa ohjelmasarjassa tutustutaan Kainuussa vaikuttaneisiin mielenkiintoisiin henkilöihin. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Lars Vivalliuksen elämään. Vivallius oli ruotsalainen runoilija jonka elämä oli täynnä vauhtia,seikkailuja, vehkeilyä ja vaarallisia tilanteita. Jos Vivallius eläisi nykyaikana, hän olisi todennäköisesti erilaisten aikakauslehtien vakiohaastateltava. Lars Vivalliuksen elämästä kertoo dosentti Reijo Heikkinen, toimittaja on Harri Nousiainen.
Eine Hirvilahti oppi neulomaan 6-vuotiaana, ja jatkaa äitinsä viitoittamalla tiellä omienkin lastensa kanssa. Hirvilahti pyrkii käymään Kajaanin Neulekerhon kokoontumisissa neulomassa joka toinen lauantai, mutta neuloo aina kun siihen on tilaisuus - televisiota katsoessaan, ruokaa laittaessaan ja julkisilla kulkuvälineillä työmatkoja taittaessaan. Taito on karttunut tehdessä, ja porukalla naiset ovat tilanneet lankoja internetin välityksellä jopa Perusta asti. Värikkäät neulepuikot ovat visakoivua, kevyet ja mukavat neuloa, Hirvilahti kehuu.
Sotkamon seurakunnassa on tehty valtakunnallisesti poikkeuksellista nuorisotyötä, kun seurakunta on yhteistyössä elokuvatuotantoyhtiö Black Lionin vetänyt vuoden mittaisia elokuvaprojekteja. Nuoret ovat tehneet elokuvan, ja nuorisotyön muotona se on saanut kiitosta. Elokuvaprojektin toteuttaminen on ollut vaakalaudalla ulkopuolisen rahoituksen puuttuessa, ja kun seurakunta aikoo säästää myös nuoristyön viransijaisuuksissa, nousivat nuoret itse puolustamaan toimintaa. Nuorisotyöntekijä Kari-Pekka Vehkaoja sanoo yllättyneensä positiivisesti nuorten ottaessa julkisesti kantaa toiminnan puolesta. Elokuvaprojekti on päätetty toteuttaa tänäkin vuonna.
Varpu Poutasen kokoelmista löytyy 3 000 kahvikuppia. Hennon herkät kupit eivät sovi ronskiin käteen, niistä kahvia nautitaan hissukseen, ajan kanssa. Kahvikupin rikkoutuminen ei kuitenkaan aiheuta suurta surua.
Ristijärven kirjastolla on nähtävillä laaja kahvikuppien kokoelma, joka kuuluu Varpu Poutaselle. Kahvikuppien keräily alkoi jo lapsuudessa, niinkuin monella muullakin keräilijällä. Varpu on juonut melkoiset määrät kahvia, jopa siinä määrin, että nyttemmin hän ei enää kahvia nauti. Kahvikuppien laskeminen puolestaan loppui 600 kohdalla, nyt Varpu Poutanen arvioi olevansa noin 3000 kahvikupin omistaja. Muistoja kahvikupeista naisella riittää yhtä paljon kuin kuppejakin.
Kuhmosta löydetyn harvinaisen perhoslajin elinkaari ja uhanalaisuus halutaan selvittää. Elävästä idänsiilikäs perhosesta on maassamme tähän asti vain muutama havainto, jotka on tehty muun muassa Lieksassa ja Saarijärvellä. Kuhmosta löytynyt elävä naarasyksilö osui tutkijoiden haaviin juhannuksena.
Ensi viikolla alkavista seurakuntavaaleista odotetaan kaikkien aikojen vilkkaimpia. Seurakunnissa on vahva tuntuma siitä, että äänestysprosentti voi nousta selvästi viime kertaisesta.