Luonto- ja ympäristöaiheinen makasiiniohjelma
Mäntyharjulaisen kesämökin pihalta tammikuussa löytynyt, hermo-oireista kärsinyt maakotka vapautettiin takaisin luontoon Heinolassa. Tanja Perkkiö sai kunnian laskea ison petolinnun siivilleen kolmen kuukauden hoitojakson päätteeksi. Lintutarhan opas Olli Vuori antoi turvavarusteet ja opastusta, mutta kuinkas siinä kävikään. Kuva: Juha Laaksonen
Korvasienet ovat jo nousseet maankamaralle eri puolilla Pohjois-Savoa. Hyvä korvasienisato tarvitsee vielä lämpöä ja passelia kosteutta. Juha Vauhkonen lähti Suonenjoelle etsimään korvasieniä Pohjois-Savon sieniseuran puheenjohtajan Kirsti Eskelisen kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho
Suurpedot ovat taas viime aikoina olleet kovasti tapetilla ja julkisuudessa esillä. Etenkin kaikkien koiriemme esi-isästä, sudesta sekä sen arvosta ja hankalista puolista on taitettu paljon peistä. Mikähän on suden tilanne ja asema Keski-Suomen vinkkelistä katsottuna. Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoskella on usean vuosikymmenien ajalta omakohtaisia kokemuksia ja lähestymisiä suden kanssa tarhaolosuhteissa. Onko näissä kohtaamisissa tullut hänelle pelko puseroon? Tästä ja Keski-Suomen petonäkymistä kävi selvää ottamassa toimittajamme Riku Cajander.
Hauholainen Pekka Pouttu lintumiesjoukkoineen on kuljettanut Pohjois-Suomeen jo yli tuhat uivelonpönttöä. Sorsalintuihin kuuluvaa uiveloa on tutkittu erittäin vähän, joten rengastajille se on otollinen mielenkiinnon kohde. Uivelon pesimäalueet on pöntötetty Kuusamosta Inariin, ja tänä keväänä koepöntötys leviää myös Länsi-Lappiin. Uivelokantamme on noin 1500 paria. Juuri näihin aikoihin muninta on alkanut pohjoisessa. Muuttomatkalla uiveloita tapaa Etelä-Suomessakin. Maarit Piri-Lahti haastatteli Pekka Pouttua. Kuva: Juha Laaksonen
Kangasalan Pohtiolammen Sääksikeskuksen kala-altaat vetävät parhaimpana aikana elokuussa sääksiä jopa 40 kilometrin päästä saalistamaan helpolle apajalle. Nyt pesinnän alkuvaiheessa on rauhallisempaa. Risto Salovaara kävi Olavi Kalkon kanssa kuulostelemassa tilannetta täällä sääksikuvaajien ?paratiisissa?.
Lehto soi linnunlauluna toukokuussa. Helpoimmin tunnettavia solisteja on pajulinnun sukulainen sirittäjä. Kaikki lehdon visertäjät eivät ole vielä saapuneetkaan, sillä kaikkein kesäisin laulu, lehtokertun luritus, ilahduttaa meitä vasta toukokuun lopulla. Mutta jo nyt lehdon latvoissa soivat ensimmäisen mustapääkertun kuulaat, huilumaiset vihellykset. Lehdossa elää lintuja enemmän kuin muissa metsissämme, ja juuri nyt on aika ihastella lehdon kevätkonserttia. Toukokuisessa lehdossa kävi Pertti Koskimies ja siellä sirittäjä oli jo äänessä. Kuva: Asko Hauta-aho
Professori Heikki Setälä ja toimittaja Asko Hauta-aho seuraavat lintuja ja kasvimaailman heräämistä aamuviidestä lähtien Radio Suomen suorassa lähetyksessä, johon myös kuuntelijat voivat osallistua omilla luontohavainnoillaan.
Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Sylvöjärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Nastolan Sylvöjärvellä ovat Jukka Vesanen ja Asko Hauta-aho, Helsingin studiossa Markus Turunen.
Luonto- ja ympäristöaiheinen makasiiniohjelma
Luonto-Suomen henkilökuvassa tavattiin luontokuvausta harrastava teollisuusneuvos Jorma Terentjeff. Jo vuosikymmeniä valokuvausharrastuksen parissa viihtyneen miehen tapasi Rovaniemellä Juha Laaksonen.
Luonto-Suomessa kuultiin Esko Kasasen kalajuttu, joka tapahtui Puumalassa jo vuosikymmeniä sitten. Kuva: Asko Hauta-aho
Isokari on nimensä mukaisesti suuri majakkasaari eteläisellä Selkämerellä, noin 22 km Uudestakaupungista lounaaseen. Peter Silvendoin on paikallinen kutterikuski ja luontokuvaaja, joka on jo vuosien ajan kuljettanut väkeä tähän upeaan merimaisemaan. Isokarin majakkasaaressa oli luontotoimittaja Juha Laaksonen.
Iidesjärvi on arvokas lintujärvi ja luontokohde reilun kilometrin päässä Tampereen Keskustorilta. Risto Salovaara ja Olavi Kalkko kiertelivät järven etelärantoja ja tekivät havaintoja kevään merkeistä.
Metsä laulaa uusin äänin sitä mukaa kuin kevät edistyy. Kuuluvimpien solistien mukaan voidaan nimetä erilaisia vaiheita. Kevät alkaa tiais- ja jatkuu peippovaiheella, mutta huhtikuussa elämme rastaiden aikaa. Kuusikoissa ylimpänä lurittelee laulurastas, jota aiheesta nimitetään Pohjolan kevätöitten satakieleksikin. Sitä säestää siellä täällä musta- ja punakylkirastas. Kohta pääsemme pajulintu-, sitten lehtokerttuvaiheeseen. Mutta nyt rastasvaiheessa kannattaa ihailla herkällä korvalla yhtä kevään upeimmista solisteista, punarintaa. Aamun ja illan hämyssä punarinta soittaa kevään hauraimman, herkimmän ja kauneimman sanoman, joka kohta vapun jälkeen vaimenee. Siinä soi metsän satu. Huhtikuun äänimaisemassa oli Pertti Koskimies. Kuva: Juha Laaksonen
Keväällä tuulet kääntyvät jo etelän tai lounaan puolelle ja silloin linnut muuttavat suurissa parvissa takaisin tänne pohjolaan. Ensimmäisenä paikalle saapuneet linnut saavat parhaat pesimäreviirit ja samalla peltoaukeat ja metsät on höystetty monilla kevään äänillä. Aurinkoisilla paikoilla leskenlehdet näyttäytyvät keltaisena mattona ja aikuisena talvehtineet nokkosperhoset ovat jo lennolla. Kevään tunnelmia välitetään Pukkilan Kantelejärven läheisyydestä. Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.
