Areena
  • TV
  • Radio
  • Äänikirjat ja kuunnelmat

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Kuunnelmat fi:Recommended:rss

    Radioteatteri esittää

    Radioteatteri esittää: Grisha. Radioteatteri esittää: Grisha Katja Ketun novelliin pohjautuva Grisha leikkii julkean modernisti nuorten suomalaisnaisten ja Rasputinin kohtaloilla viime vuosituhannen Venäjällä. Marissa ja Anna ovat lähteneet Suomesta Pietariin, suureen maailmaan töihin ja juhlimaan. Siellä he kohtaavat karismaattisen profeetan, Grigori Rasputinin. Vallankumousta enteilevässä Pietarissa vapaudesta ja seikkailusta ei ole enää jälkeäkään, painajaismaisessa labyrintissa rakastumiseen ja hullaantumiseen sekoittuvat vain manipulointi, alistaminen ja omistushalu. Radioteatterille dramatisoineet Katja Kettu, Vepe Hänninen ja Hilkka-Liisa Iivanainen. Ohjaus: Hilkka-Liisa Iivananinen. Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Tuotantojärjestäjä: Tarja Granvik. Tuotanto: Erja Manto, Radioteatteri. Henkilöt: Marissa: Karoliina Niskanen, Anna: Milla Kangas, Rasputin: Ville Haapasalo, Sergei: Arttu Kurttila, Jusupov: Markus Järvenpää, Tsaaritar: Heidi Kirves. Lisäksi: Hanna Nuorala,Kari Parkkinen, Yevgeniya Sitnikova.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 37 min
    • Sarja 53 jaksoa »

    Lasten kuunnelmat

    Tarinoita lapsille: Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 11 /14. Edellisessä osassa Poni ja Miska seikkailivat metsäpöpelikössä hirvikärpästen ja suonsilmäkkeiden armoilla mutta Puluboita ei vain löytynyt. Kijoittanut Veera Salmi, ohjannut Erja Manto, äänisuunnittelu: Joonatan Kotila, Puluboi: Juha Pulli, Poni: Karoliina Niskanen, tuotanto: Soila Valkama, Radioteatteri.

    • · Yle Puhe
    • Kesto: 14 min
    • Sarja 6 jaksoa »

    Radioteatteri esittää

    Dianan lokikirja 4/20. Näyttelijä Elsa Saisio lukee äitinsä kirjailija Pirkko Saision kirjoittamaa hilpeää teosta, joka kertoo pienen perheen ihanista kesistä mahonkiristeilijä Dianan matkassa merellä. Kirjailija-elokuvaohjaajapari Pirkko Saisio ja Pirjo Honkasalo osti aikuisiässä ensimmäisen moottoripurjehtijansa kesäksi 1988. Mahonkivene Dianan omistajien mukana purjehtimassa oli usein myös Saision kouluikäinen tytär Elsa sekä suuri joukko ystäviä. Pirkko Saisio piti lokikirjaa perheen kesistä Dianan matkassa. Lokikirjaan taltioituivat niin matkustajien nimet, säätila, veneen kunnosta johtuneet vastoinkäymiset kuin mantereelle ja saariin tehdyt retketkin. Merkinnät ovat tekstejä, piirroksia ja sarjakuvia. Lokikirjan on radiolle sovittanut Juha-Pekka Hotinen. Sarja on lähetetty v. 2011 Yle Radio Suomessa.Tuottaja Erja Manto, Yle Draama.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 12 min
    • Sarja 53 jaksoa »

    Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti

    Pärjääjien vasemmisto. Tohtori Raimo vie Antti Rinteen tapaamaan demarien äänestäjiä - Malmin hautausmaalle. Siellä lepää vasemmiston kannatus. Mutta surutyötä häiritsevät iloiset äänikuningattaret Jutta Urpilainen ja Li Andersson, jotka aikovat perustaa uuden Pärjääjien Vasemmiston. Toisessa istunnossa tohtorimme opettaa Alexander Stubbille uutta impivaaralaista maailmanjärjestystä ja muodikasta rallienglantia: "Slipperi ven vet".

    Koraani fi:Recommended:rss

    Koraani

    Jakso 16/60: Kumpujen suura alkaa. Iblis kieltäytyy kumartamasta Aadamia. Koraanin luentaan johdatteleva keskustelu ja Koraanin luenta. Keskustelijoina ovat Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar ja professori Jaakko Hämeen-Anttila. Toimittajana Juha-Pekka Hotinen. Koraania lukee Pekka Savolainen; luennassa käytetään professori Jaakko Hämeen-Anttilan vuonna 2013 valmistunutta suomennosta. Koraani koostuu 114 suurasta. Luenta jakautuu 60 jaksoon islamilaisen rukouskäytännön mukaisesti. Käytäntöön kuuluu se, että suurat saattavat katketa kesken ja jatkua seuraavassa jaksossa. Areenassa luenta julkaistaan sekä ohjelmittain/jaksoittain että suurittain.

    Koraani

    Suura 6/114: Karjan suura. Koraania lukee Pekka Savolainen. Koraani koostuu 114 suurasta.

    Koraani

    Jakso 15/60: Karjan suura jatkuu. Säädöksiä ruoasta ja Jumalan käskyt. Koraanin luentaan johdatteleva keskustelu ja Koraanin luenta. Keskustelijoina ovat Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar ja professori Jaakko Hämeen-Anttila. Toimittajana Juha-Pekka Hotinen. Koraania lukee Pekka Savolainen; luennassa käytetään professori Jaakko Hämeen-Anttilan vuonna 2013 valmistunutta suomennosta. Koraani koostuu 114 suurasta. Luenta jakautuu 60 jaksoon islamilaisen rukouskäytännön mukaisesti. Käytäntöön kuuluu se, että suurat saattavat katketa kesken ja jatkua seuraavassa jaksossa. Areenassa luenta julkaistaan sekä ohjelmittain/jaksoittain että suurittain.

    Koraani

    Jakso 14/60: Karjan suura jatkuu. Muhammadin tehtävä. Koraanin luentaan johdatteleva keskustelu ja Koraanin luenta. Keskustelijoina ovat Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar ja professori Jaakko Hämeen-Anttila. Toimittajana Juha-Pekka Hotinen. Koraania lukee Pekka Savolainen; luennassa käytetään professori Jaakko Hämeen-Anttilan vuonna 2013 valmistunutta suomennosta. Koraani koostuu 114 suurasta. Luenta jakautuu 60 jaksoon islamilaisen rukouskäytännön mukaisesti. Käytäntöön kuuluu se, että suurat saattavat katketa kesken ja jatkua seuraavassa jaksossa. Areenassa luenta julkaistaan sekä ohjelmittain/jaksoittain että suurittain.

    Radioateljee fi:Recommended:rss

    Radioateljee

    Mielen Pidikkeitä. Talous, politiikka ja kieli ovat kaikki tärkeitä ja jokapäiväisiä. Ne ovat myös kietoutuneet toisiinsa voimakkaasti. Niihin kaikkiin sisältyy valtaa ja vaikutusta. Ja ne kaikki tuottavat runsaasti valtaa ja vaikuttavat meihin monitasoisesti joka hetki. Ne vaikuttavat myös historiaan ja tulevaisuuteen – muistoihin ja unelmiin. – Mielen pidikkeitä: olen suomalainen – minä ja markkinat – onko muuta mielessä? Käsikirjoitus, musiikki ja ohjaus ovat Harri Huhtamäen. Eero Saarinen on kertojana ja Tapio Aaltonen muusikkona tekijän lisäksi. Tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki.

    Radioateljee

    Lauluja köyhyydestä. Tarinoita suomalaisesta köyhyydestä ja köyhyyden ja syrjäyrttämisen aiheuttamista tunteista. Onko köyhäilä oikeus sanoa tunteitaan ääneen, ilman että yhteiskunta tuomitsee heidät oman elämänsä epäonnistujiksi? Kuinka julma suomalainen yhteiskunta on omia köyhiään kohtaan? Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Huhtamäki. Kertojat: Minna Haapkylä, Eero Saarinen ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 57 min
    • Sarja 4 jaksoa »

    Radioateljee

    Tähden nimi on koiruoho. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut 29 vuotta. Ne jotka ovat sen kokeneet ja vielä hengissä, elävät sen kanssa lopun ikäänsä. Myrkkyjen vaikutukset näkyvät jo seuraavassa polvessa - ja kuinka monessa polvessa tästä eteenpäin? Tshernobylin uhrien kärsimykset ovat mittaamattomia, mutta vielä dramaattisemmaksi onnettomuuden tekee se, että sen seuraukset ovat ihmisen mittakaavassa ikuisia. Pelkästään Valko-Venäjän maaperässä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että se vastaa tiedemiesten mukaan 350 Hiroshiman atomipommia. Radioaktiivisuus säilyy kymmeniätuhansia vuosia. Tshernobyl on enemmän kuin katastrofi. Se on ilmiö, joka ylittää kykymme kuvailla sitä. Se sysää meidät toisenlaiseen maailmaan, jossa luonto on äkkiä muuttunut viholliseksi. Tutut käsitykset tilasta ja ajasta eivät enää pidä paikkaansa eikä todellisuutta voi enää nähdä samalla tavalla kuin ennen. On alkanut uusi aistihistoria. Tshernobyliä luonnehditaan venäläisen mentaliteetin katastrofiksi: venäläiset tuntevat vastenmielisyyttä teknologiaa ja laitteita kohtaan. Tshernobyl nähdään myös osoituksena neuvostopakanallisuudesta: ihminen on mestari ja luomakunnan kruunu. Hänellä on oikeus tehdä planeetalleen mitä tahtoo. Pahinta olikin se, että ydinvoimalan riskejä vähäteltiin ja onnettomuuden mahdolliset vaikutukset salattiin. René Farabet, ranskalainen radiofeaturen pioneeri, on koonnut vaikuttavan dokumentin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa mukana olleiden ja sitä läheltä seuranneiden ihmisten kokemuksista ja tunteista. Se perustuu Svetlana Aleksejevitshin teokseensa Tshernobylin ääniä kirjaamiin muistikuviin ja hänen omaan todistajankuvaukseensa sekä alueella vierailleen elokuvantekijän Vladimir Tshertovin äänityksiin ja kommentteihin. Ohjelma on erityisen hyvää kuultavaa varsinkin kansanedustajille. Farabet kävi itse tekemässä tämän suomenkielisen version Radioateljeelle vuonna 2002. Suomennos on Hilkka Pekkasen. Suomalaisina kertojina dokumentissa ovat Helka-Maria Kinnunen, Tiia Louste, Eero Saarinen ja Tom Wentzel. Teknisestä toteutuksesta vastaa Pekka Lappi. Tuottaja on Harri Huhtamäki.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 56 min
    • Sarja 4 jaksoa »

    Ääniversumi

    Päivästä päivään - Each Day at a Time. Käsikirjoitus: Myna Trustramin ja Helka-Maria Kinnusen Ohjaus: Helka-Maria Kinnusen Äänisuunnittelu: Tiina Luoma Kun jotain ilmeisen kestämätöntä tapahtuu sinua neuvotaan ottamaan päivä kerrallaan, aivan kuin tulevaisuutesi olisi pyyhkäisty pois. Päivät kulkevat kulkuaan ja kärsimys täyttää ne. Kaksikielinen äänitaideteos viipyy päivittäisissä yrityksissä löytää lohtua. Kuinka etsiä lohdutusta, kun tuntee olevansa lohduttamaton? Miten kirjoittaa päiväkirjaa, kun elämästä on tullut kirjoittamatonta? Miten erottaa murhe melankoliasta. Kukkapäiväkirja ja ihmisääni ovat keskeisiä elementtejä teoksessa, joka sisältää myös lyhyitä lainauksia seuraavilta: Christopher Bollas, British Council Collection: Passports, Maud Ellman, Sigmund Freud, Ali Smith. Myna Trustram on Stockportissa asuva kirjoittaja ja kuraattori. Hän alkoi työstää kukkapäiväkirjaprojektiaan liityttyään taiteellisten tutkijoiden opintopiiriin (Circle 7), joka toimii osana Pohjoismaista Kesäyliopistoa. Näyttelijä, käsikirjoittaja Helka-Maria Kinnunen on mukana samassa ryhmässä. Hän vastaa teoksen suomennoksista ja on ohjannut sen.

    Luennat fi:Recommended:rss

    Pikkujuttu

    Osa 16. Ville Myllyrinne lukee Jari Järvelän pikkujuttuja.

    • · Yle Radio Suomi
    • Kesto: 4 min
    • Sarja 21 jaksoa »

    Karhukirjeitä kuntolomalta

    Karhukirjeitä kuntolomalta 20.kirje. Jukka Parkkisen ”Karhukirjeitä kuntolomalta” 20 kirjettä Karvoselle, joissa kuullaan miten Amalia- tädin kuntoloma etenee. Näitä ennen julkaisemattomia kirjeitä lukee se ainoa oikea: Juho Milonoff

    Äänikirja: Polkupyörällä Intiassa

    Osat 1-3. Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee kuukauden Intian värikkäässä kaaoksessa. Delhistä hän kuljettaa äitinsä tuhkaa Gangesin varrelle Varanasin kaupunkiin. Pölyinen vaellus jatkuu rujolla ylängöllä kohti Mumbaita ja rannikon vuoristoa, jossa Rämön tytär käy lukiota. Ankara helle piinaa polkijaa, samoin pimeän maantien vaarat. Kirjailija itse lukee teostaan. 1. osa: Prologi. Paluu Intiaan mukana äidin tuhkaa. 2. osa: Lentokentältä Delhiin. Kehätien yöllinen rengasrikko. Sotilaiden tarkastuspisteen kaaos. 3. osa: Aamuvarhaisella Delhissä. Sikhitemppeli tuo mieleen kipeät nuoruuden muistot.

    Äänikirja: Rengasrikkoja Saharassa

    Osat 1-3. Polkupyörällä Pakilasta Pohjois-Afrikkaan. Matti Rämö lukee teostaan. 1. osa: Prologi. Sumussa Suomenlahden yli Tallinnaan. 2. osa: Ankea teltta-aamu. Etelä-Viroon. Pakkasyö. 3. osa: Lintukonsertteja Itä-Latviassa. Kurjia pikkuteitä.

    Klassikkoja äänikirjoina fi:Recommended:rss

    Äänikirjat: Matkakertomuksia vv. 1909-2009 fi:Recommended:rss

    Äänikirja: Afrikka-kirja

    Osa 01. Suomen taiteen kultakauden mestari Akseli Gallen-Kallela oli myös Afrikan-matkaaja. Taiteensa uusimiseen pyrkinyt kalevalainen maalari vietti Itä-Afrikassa yhden elämänsä kiehtovimmista ajanjaksoista. "Minulle kävi, kuin useimmille retkeilijöille, jotka oikein ottavat tutustuakseen Afrikkaan, jouduin sen lumoihin." - Postuumisti vuonna 1931 ilmestynyt Afrikka-kirja kertoo taiteilijan näkemyksistä ja kokemuksista vuosilta 1909-1911. - - - Kirjailija: Akseli Gallen-Kallela (1865 - 1931). Kuva: Museovirasto. Lukija: Esko Salervo.

    Äänikirja: Siperian samojedien keskuudessa

    1/16. Kai Donner matkusti Siperiaan tutkimaan suomensukuisten samojedikansojen kieliä ja tapoja. Ensimmäinen tutkimusmatka kohti sydäntalvista tundraa alkoi elokuussa 1911. Samojedien luottamuksen nuori tiedemies saavutti mukautumalla heidän elintapoihinsa. Matkapäiväkirjaan merkityistä muistiinpanoista syntyi teos Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911 - 1913 ja 1914 . - - - Teos ilmestyi vuonna 1915. Kirjailija: Kai Donner (1888-1935). Kuva: Kai Donner pohjoisella tundralla vuoden 1913 talvella. Jörn Donnerin arkisto. Lukija: Esko Salervo. Tuottaja: Outi Valle.

    Äänikirja: Matkakuvia

    Osa 1. Radioteatteri esittää. Juhani Aho: Matkakuvia Seuraamme alkusyksyn klassikkoluentana kirjailija-lehtimies Juhani Ahon retkiä Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä kotoisessa Suomessamme. Lukijana on Esko Salervo.

    Äänikirja: Polkupyörällä Intiassa

    Osat 1-3. Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee kuukauden Intian värikkäässä kaaoksessa. Delhistä hän kuljettaa äitinsä tuhkaa Gangesin varrelle Varanasin kaupunkiin. Pölyinen vaellus jatkuu rujolla ylängöllä kohti Mumbaita ja rannikon vuoristoa, jossa Rämön tytär käy lukiota. Ankara helle piinaa polkijaa, samoin pimeän maantien vaarat. Kirjailija itse lukee teostaan. 1. osa: Prologi. Paluu Intiaan mukana äidin tuhkaa. 2. osa: Lentokentältä Delhiin. Kehätien yöllinen rengasrikko. Sotilaiden tarkastuspisteen kaaos. 3. osa: Aamuvarhaisella Delhissä. Sikhitemppeli tuo mieleen kipeät nuoruuden muistot.

    Äänikirja: Välskärin kertomuksia fi:Recommended:rss Lataa jaksot paketoituna »

    Äänikirja: Välskärin kertomuksia

    Osa 2. Zachris Topeliuksen (1818-1898) romaanisarjassa 'Välskärin kertomuksia' seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheitten lävitse Ruotsin ja Suomen historiaa Breitenfeldtin taistelusta Kustaa III vallankaappaukseen. Kirjailija: Zachris Topelius. Suomennos: Juhani Aho. Lukija: Esko Salervo.

    Äänikirja: Seitsemän veljestä fi:Recommended:rss Lataa jaksot paketoituna »

    Äänikirja: Seitsemän veljestä

    Osa 1. Juhani Rajalin päätti lukea Seitsemän veljestä ääneen muiden suomalaisten puolesta, jotta näiden ei tarvitsisi kuin kuunnella. - - - Aleksis Kiven vuonna 1870 ilmestynyt Seitsemän veljestä oli aikansa kirjallinen skandaali. Romaania ei pidetty ainoastaan avuttomasti laadittuna, vaan myös "hiljaista ja vakavaa viljelijäkansaamme ilkeästi häpäisevänä." Kun kustantajan hyllyttämä kirja vihdoin nostettiin uuteen arvoon, Kiven oivallisesta teoksesta tuli suomalaisen sivistyksen merkkipylväs, jonka kielen mehevyys tahtoo usein jäädä sen kulttuurisen kunnianarvoisuuden varjoon. - - - Kirjailija: Aleksis Kivi (1834-1872).

    Äänikirja: Seitsemän veljestä

    Osa 2. Juhani Rajalin päätti lukea Seitsemän veljestä ääneen muiden suomalaisten puolesta, jotta näiden ei tarvitsisi kuin kuunnella. - - - Aleksis Kiven vuonna 1870 ilmestynyt Seitsemän veljestä oli aikansa kirjallinen skandaali. Romaania ei pidetty ainoastaan avuttomasti laadittuna, vaan myös "hiljaista ja vakavaa viljelijäkansaamme ilkeästi häpäisevänä." Kun kustantajan hyllyttämä kirja vihdoin nostettiin uuteen arvoon, Kiven oivallisesta teoksesta tuli suomalaisen sivistyksen merkkipylväs, jonka kielen mehevyys tahtoo usein jäädä sen kulttuurisen kunnianarvoisuuden varjoon. - - - Kirjailija: Aleksis Kivi (1834-1872).

    Äänikirja: Seitsemän veljestä

    Osa 3. Juhani Rajalin päätti lukea Seitsemän veljestä ääneen muiden suomalaisten puolesta, jotta näiden ei tarvitsisi kuin kuunnella. - - - Aleksis Kiven vuonna 1870 ilmestynyt Seitsemän veljestä oli aikansa kirjallinen skandaali. Romaania ei pidetty ainoastaan avuttomasti laadittuna, vaan myös "hiljaista ja vakavaa viljelijäkansaamme ilkeästi häpäisevänä." Kun kustantajan hyllyttämä kirja vihdoin nostettiin uuteen arvoon, Kiven oivallisesta teoksesta tuli suomalaisen sivistyksen merkkipylväs, jonka kielen mehevyys tahtoo usein jäädä sen kulttuurisen kunnianarvoisuuden varjoon. - - - Kirjailija: Aleksis Kivi (1834-1872).

    Äänikirja: Seitsemän veljestä

    Osa 4. Juhani Rajalin päätti lukea Seitsemän veljestä ääneen muiden suomalaisten puolesta, jotta näiden ei tarvitsisi kuin kuunnella. - - - Aleksis Kiven vuonna 1870 ilmestynyt Seitsemän veljestä oli aikansa kirjallinen skandaali. Romaania ei pidetty ainoastaan avuttomasti laadittuna, vaan myös "hiljaista ja vakavaa viljelijäkansaamme ilkeästi häpäisevänä." Kun kustantajan hyllyttämä kirja vihdoin nostettiin uuteen arvoon, Kiven oivallisesta teoksesta tuli suomalaisen sivistyksen merkkipylväs, jonka kielen mehevyys tahtoo usein jäädä sen kulttuurisen kunnianarvoisuuden varjoon. - - - Kirjailija: Aleksis Kivi (1834-1872).

    Äänikirjat: Juhani Ahon teoksia fi:Recommended:rss

    Äänikirja: Papin rouva

    Osa 1. Juhani Ahon Papin rouva -romaania on sanottu suomalaiseksi Madame Bovaryksi. Kyseessä on onnettoman avioliiton kuvaus naisen kannalta nähtynä. Papin rouva Elli kokee joutuneensa vaimoksi väärälle miehelle. Nuoruudenihastus saapuu pitkän ajan kuluttua kesävieraaksi pappilaan, ja haaveet rakkaudesta syttyvät uudestaan eloon. - - -Kirjailija: Juhani Aho (1861 - 1921). Teos ilmestyi vuonna 1893. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Tarja Keinänen.

    Äänikirja: Helsinkiin

    Osa 01. Juhani Ahon pienoisromaani kertoo nuoren ylioppilaan matkasta Kuopiosta Helsinkiin, Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Päähenkilö on ylempää keskiluokkaa edustava Antti Ljungberg. ?Se on pääasiallisesti psykoloogillinen kuvaus, jossa on koetettu esittää, kuinka vapaa ylioppilaselämä viettelyksineen tempaa nuoren kokemattoman miehen mukaansa ?, kuvasi kirjailija itse teostaan vuonna 1889. - - - Kirjailija: Juhani Aho (1861 - 1921). Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.

    Äänikirja: Matkakuvia

    Osa 1. Radioteatteri esittää. Juhani Aho: Matkakuvia Seuraamme alkusyksyn klassikkoluentana kirjailija-lehtimies Juhani Ahon retkiä Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä kotoisessa Suomessamme. Lukijana on Esko Salervo.

    Äänikirja: Juha

    Osa 1. Ensimmäiseksi suomalaiseksi ammattikirjailijaksikin mainitun Juhani Ahon ( 1861 - 1921 ) tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva Juha kuullaan nyt Radioteatterin klassikkoluentana. Romaani ilmestyi v. 1911. Lukija on Erja Manto.

    Muualla Yle.fi:ssä