Äänikirja: Tapani Löfvingin seikkailut
Tapani Löfvingin seikkailut, osa 31. Radioteatteri esittää: Esko Salervo lukee Kyösti Wilkunan teosta Tapani Löfvingin seikkailut.
Tapani Löfvingin seikkailut, osa 31. Radioteatteri esittää: Esko Salervo lukee Kyösti Wilkunan teosta Tapani Löfvingin seikkailut.
Flickan skall uppleva historia. Del 3/15. Kerstin Eklundhs (f. Furuhjelm) memoarer från början av 1900-talet i uppläsning av Riko Eklundh.
Osat 4-6. Matti Rämö lukee teostaan. 4. osa: Ajo New Delhin läpi. Intian verisen itsenäistymisen arvet eivät ole vielä umpeutuneet. 5. osa: Hillitön aamuruuhka kaksi- ja kolmipyöräisten seassa. Nautoja. Apina liikenteessä. 6. osa: Armoton paahde tainnuttaa maantiellä. Citymaasturi töytäisee vesipuhvelin nurin.
Osa 6. Erkki Saarela lukee Marja Salusjärven kesäsarjaa. Osa 6: Tunkioarkeologiaa.
Osa 16. Jussi Lampi lukee viimeisen osan Petri Tammisen teoksesta Rikosromaani.Tuotanto: Erja Manto/ Radioteatteri.
Elsa, osa 62. Erja Manto lukee Teuvo Pakkalan romaania. Tämä on viimeinen osa.
osa 23. Pekka Savolainen lukee Maiju Lassilan romaania.
Juha, osa 42. Ensimmäiseksi suomalaiseksi ammattikirjailijaksikin mainitun Juhani Ahon ( 1861 - 1921 ) tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva Juha kuullaan nyt Radioteatterin klassikkoluentana. Romaani ilmestyi v. 1911. Lukija on Erja Manto.
Eevan kahdenlaiset lapset. Tuula Nyman lukee Grimmin satuja. Tuotanto: Outi Valle/Erja Manto, Radioteatteri, YLE Draama.
Miten välskärit tehtiin. Radioteatteri esittää: Miten Välskärit tehtiin -haastattelu. Eilen kuultiin viimeinen osa Radioteatterin klassikkoluentasarjasta Välskärin kertomuksia. Sarjaa tehtiin yhteensä 482 osaa - eli yhteen laskettuna noin kolme vuorokautta luentaa. Nyt lukija Esko Salervo ja äänisuunnittelija Pekka Lappi kertovat millainen kokemus tämä urakka oli. Toimittajana Pekka Savolainen.
Osat 61-63. Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee Helsingistä Euroopan halki aina Saharaan asti. Lähes 10 000 kilometrin pyörämatka on tutkimusretki islamilaiseen maailmaan sekä paluu nuoruuden maisemiin Italiaan ja Tunisiaan. Maantieteilijän intohimolla tie vie vuoristojen yli kuumalle suolajärvelle saakka. Neljän kuukauden vaellus on myös siirtymäriitti, joka valmistaa kohtaamaan elämän muutokset. Kirjailija itse lukee teostaan. 61. osa: Liikennekuittailu jatkuu. Viimeinen maantiepäivä. Rostockista lauttaan. 62. osa: Laivalla italomotoristin paluuterapiaa. Matkan yhteenvetoa: varusteet, terveys, budjetti. 63. osa: Laivalla matkan yhteenvetoa: vuoristoajo; polkaisu siirtymäriittinä. Helsingissä turistina. Vastaanottokomitea. Epilogi.
Osa 28. Suomen kirjallisuuden omaksitunnoksi kutsutun kirjailijan teoksessa riittää ihmeteltävää vielä 2010-luvulla. Maailmankansalainen ja idealisti Arvid Järnefeltin (1861-1932) teos kuvaa 1800 -1900 -lukujen vaihteen aatemaailmaa ja kulttuuria: hyvän ja pahan kamppailua, kansallismielistä kuohuntaa, torppareita ja kaupungistumista. Tapahtumapaikkoina ovat Siperia ja Amerikka, Veneh'oja, Pietari ja Helsinki. - - - Teos ilmestyi vuonna 1909. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Tarja Keinänen.
Osa 16. Kansalliskirjailijan ja psykologisen realismin mestarin laajaan tuotantoon kuuluu myös "lastuja", pienproosaa. "Lastut" ovat osa tekijänsä omaelämäkertaa: henkilökuvia, tunnelmapaloja ja muistoja lapsuudesta. "Lastuja" Juhani Aho kirjoitti vuosina 1891-1921. - - - Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.
Osa 08. Juhani Ahon pienoisromaani kertoo nuoren ylioppilaan matkasta Kuopiosta Helsinkiin, Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Päähenkilö on ylempää keskiluokkaa edustava Antti Ljungberg. ?Se on pääasiallisesti psykoloogillinen kuvaus, jossa on koetettu esittää, kuinka vapaa ylioppilaselämä viettelyksineen tempaa nuoren kokemattoman miehen mukaansa ?, kuvasi kirjailija itse teostaan vuonna 1889. - - - Kirjailija: Juhani Aho (1861 - 1921). Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.
Osa 08. Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Osa 8. Rakkaus on suurta ja loputonta - niin onnessa kuin kärsimyksessä. Hämäläinen leskimies Uutela nai 23-vuotiaan Mantan. Kun romanttinen viritys saa yllättävän käänteen, lähtee Uutela vieraaseen, savolaiseen maahan nuorikkonsa ja hänen perheensä kanssa. Vapautta ja vastuuta peilaava romaani on Johannes Linnankosken arvostetuin teos. - - - Kirjailija: Johannes Linnankoski (1869 - 1913). Teos ilmestyi vuonna 1908. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Esko Salervo
Osa 22. Joel Lehtosen 1917 ilmestynyt romaani sijoittuu vuoteen 1913, ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan kynnykselle. Kehitysromaani, jossa kukaan ei kehity, kuvaa hilpeän toverijoukon vaiheita kylpyläkaupungissa. Pääosaa esittää Lauri Falk, pianisti ja elämäntaiteilija, Lehtosen omakuva nuoruuden vuosilta. - - - Kirjailija: Joel Lehtonen (1881-1934). Kuva: Otava. Lukija: Juhani Rajalin.
Osa13. Suomen taiteen kultakauden mestari Akseli Gallen-Kallela oli myös Afrikan-matkaaja. Taiteensa uusimiseen pyrkinyt kalevalainen maalari vietti Itä-Afrikassa yhden elämänsä kiehtovimmista ajanjaksoista. ?Minulle kävi, kuin useimmille retkeilijöille, jotka oikein ottavat tutustuakseen Afrikkaan, jouduin sen lumoihin." - Postuumisti vuonna 1931 ilmestynyt Afrikka-kirja kertoo taiteilijan näkemyksistä ja kokemuksista vuosilta 1909-1911. - - - Kirjailija: Akseli Gallen-Kallela (1865 - 1931). Kuva: Museovirasto. Lukija: Esko Salervo.
Osa 04. Eino Leinon äidinkieli oli lyriikka. Rakastettu runoilija oli myös pakinoitsija ja sanomalehtimies, patriootti ja taistelija, joka tuotannossaan käsitteli niin kulttuuri- ja taide-elämää kuin tiedettä ja politiikkaa. - - - Lehtikirjoituksia -äänikirja kokoaa Leinon pakinoita vuodesta 1893 alkaen. - - - Osa 4: Kirje Helsingistä. Oikeuden ihanne. Syvällä tammen juuret. - - - Kirjailija: Eino Leino (1878 - 1926). Lukija: Jarmo Heikkinen. Kuva: Otava.
Osa 17. Juhani Ahon Papin rouva -romaania on sanottu suomalaiseksi Madame Bovaryksi. Kyseessä on onnettoman avioliiton kuvaus naisen kannalta nähtynä. Papin rouva Elli kokee joutuneensa vaimoksi väärälle miehelle. Nuoruudenihastus saapuu pitkän ajan kuluttua kesävieraaksi pappilaan, ja haaveet rakkaudesta syttyvät uudestaan eloon. - - -Kirjailija: Juhani Aho (1861 - 1921). Teos ilmestyi vuonna 1893. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Tarja Keinänen.
Välskärin kertomuksia, osa 53. Zachris Topeliuksen (1818-1898) romaanisarjassa 'Välskärin kertomuksia' seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheitten lävitse Ruotsin ja Suomen historiaa Breitenfeldtin taistelusta Kustaa III vallankaappaukseen. Kirjailija: Zachris Topelius. Suomennos: Juhani Aho. Lukija: Esko Salervo.
Osa 44. Juhani Rajalin päätti lukea Seitsemän veljestä ääneen muiden suomalaisten puolesta, jotta näiden ei tarvitsisi kuin kuunnella. - - - Aleksis Kiven vuonna 1870 ilmestynyt Seitsemän veljestä oli aikansa kirjallinen skandaali. Romaania ei pidetty ainoastaan avuttomasti laadittuna, vaan myös "hiljaista ja vakavaa viljelijäkansaamme ilkeästi häpäisevänä." Kun kustantajan hyllyttämä kirja vihdoin nostettiin uuteen arvoon, Kiven oivallisesta teoksesta tuli suomalaisen sivistyksen merkkipylväs, jonka kielen mehevyys tahtoo usein jäädä sen kulttuurisen kunnianarvoisuuden varjoon. - - - Kirjailija: Aleksis Kivi (1834-1872).
10/10. Arvi Järventauksen teos Satu-Ruijan maa kuvaa köyhän kautokeinolaisen suntion Abraham Kellonsoittajan matkaa Pohjois-Norjaan Jäämeren rannikolle ja siellä tapahtuneita urotekoja. Karu todellisuus ei sido loistavaa ajatuksenjuoksua ja luovaa hulluuden ilottelua. - - - Teos ilmestyi vuonna 1920. Kirjailija: Arvi Järventaus (1883-1939). Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Esko Salervo. Tuottaja: Outi Valle.
16/16. Kai Donner matkusti Siperiaan tutkimaan suomensukuisten samojedikansojen kieliä ja tapoja. Ensimmäinen tutkimusmatka kohti sydäntalvista tundraa alkoi elokuussa 1911. Samojedien luottamuksen nuori tiedemies saavutti mukautumalla heidän elintapoihinsa. Matkapäiväkirjaan merkityistä muistiinpanoista syntyi teos Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911 - 1913 ja 1914 . - - - Teos ilmestyi vuonna 1915. Kirjailija: Kai Donner (1888-1935). Kuva: Kai Donner pohjoisella tundralla vuoden 1913 talvella. Jörn Donnerin arkisto. Lukija: Esko Salervo. Tuottaja: Outi Valle.