Äänikirja: Tapani Löfvingin seikkailut
Tapani Löfvingin seikkailut, osa 9. Kyösti Wilkunan romaania lukee Esko Salervo.
Tapani Löfvingin seikkailut, osa 9. Kyösti Wilkunan romaania lukee Esko Salervo.
Karhunkierros. Lapin Niila päättää vaimonsa Ullan kanssa myydä Helsingin herroille karhunkierroksen edulliseen 300 000 markan hintaan. Johtajat Proppu ja Hoppu, seuranaan Ruritanian suurlähettiläs ministeri Hadderii, ottavat tarjouksen vastaan ja saapuvat elämyslomalle Ylläksen takamaille. Hupailun käsikirjoitus: Reino Helismaa. Ohjaus: Mauno Hyvonen. Rooleissa: Reino Helismaa, Ulla - Terttu Soinvirta, Tommi Rinne, Kauko Kokkonen, Reino Valkama. Marjatta Kallio, Heikki Heino ja Sasu Haapanen. Vuodelta 1961 oleva kuunnelma on Radioteatterin valiouusinta ja osa Reino Helismaan 100-vuotisjuhlallisuuksia.
Hanhen selästä, osa 98: Mielen kielin. Pyhittääkö tarkoitus keinot? Terttu yrittää säilyttää uskonsa ihmiskunnan tulevaisuuteen sen tunkeutuessa tiede toimitukseen bränditietoisen TET-harjoittelijan muodossa. Käsikirjoitus: Ninni Saajola. Ohjaus: Kari Kyrönseppä. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten. Rooleissa: Milka Ahlroth, Jukka Rasila, Ulla Tapaninen, Jarkko Pajunen ja Karoliina Niskanen.
osa 70. Harpo puhuu on Harpo Marxin elämänkertaan perustuva luentasarja. Maailmankuulujen veljesten vaikeneva jäsen kommunikoi esiintyessään ainoastaan mimiikan keinoin ja soittimien säestyksellä. Millainen oli matka New Yorkin nuoruusaikojen köyhyydestä kansainväliseksi elokuvatähdeksi? Nyt Harpo puhuu. Lukija: Pekka Savolainen, tuotanto: Pekka Savolainen, YLE Draama. Rowland Barberin ja Harpo Marxin teoksen on suomentanut Heikki Salojärvi.
Osa 13. Jussi Lampi lukee Petri Tammisen teosta Rikosromaani. Tuotanto: Erja Manto/Radioteatteri.
Saamelaisten maassa - akustinen matkakertomus. Ohjelman tekijät olivat Lapissa parhaimpaan kaamosaikaan joulukuussa. Välillä pakkasta oli yli 30 astetta. syntyi ohjelma Lapista saamelaisten maana. Ohjelma on runollinen, mutta ei kaunisteleva. Ohjelma syntyy arkipäivän äänistä, joista aukeaa tekijöiden ja kuuntelijoiden yhteinen matkakertomus. Ohjelman tekijät ovat ranskalainen Rene Farabet ja australialainen, mutta Ranskassa asuva Kaye Mortley. Molemmat ovat palkittuja ja tunnettuja featuren tekijöitä, jotka tekivät teoksensa Radioateljeelle. Teknisestä toteutuksesta vastaa Pekka Lappi ja kertojina ovat Eero Saarinen, Tom Wentzel ja Karoliina Franck. Tuottaja on Harri Huhtamäki.
Elsa, osa 62. Erja Manto lukee Teuvo Pakkalan romaania. Tämä on viimeinen osa.
O-hyra del 5 av 10. Moj! Det är jag som är Peggy. Jag bor inte i det där galna huset som det här handlar om, men min syrra bor där och believe me, jag har sett helt tillräckligt av det där gänget. Produktion: Svenska Yle Fakta och Fiktion 2013
Yön vuoro. Mox Mäkelän "Yön vuoro" on teos ihmisen maailmasta, ison käden varjosta. Käsikirjoitus, ohjaus ja äänisuunnittelu: Mox Mäkelä Nainen: Anu Sinisalo Uutisääni: Heikki Palteisto Laulu: Samuli Taskinen Kiputyttö -tekstin lukija: Simo Simon Toteutus: Mox Mäkelä ja Anders Wiksten
Radioteatteri esittää: Elämän auetessa 13/36. Tarja Keinänen lukee Saima Harmajan päiväkirjoja vuosilta 1925-1926.
osa 23. Pekka Savolainen lukee Maiju Lassilan romaania.
Juha, osa 42. Ensimmäiseksi suomalaiseksi ammattikirjailijaksikin mainitun Juhani Ahon ( 1861 - 1921 ) tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva Juha kuullaan nyt Radioteatterin klassikkoluentana. Romaani ilmestyi v. 1911. Lukija on Erja Manto.
Eevan kahdenlaiset lapset. Tuula Nyman lukee Grimmin satuja. Tuotanto: Outi Valle/Erja Manto, Radioteatteri, YLE Draama.
Miten välskärit tehtiin. Radioteatteri esittää: Miten Välskärit tehtiin -haastattelu. Eilen kuultiin viimeinen osa Radioteatterin klassikkoluentasarjasta Välskärin kertomuksia. Sarjaa tehtiin yhteensä 482 osaa - eli yhteen laskettuna noin kolme vuorokautta luentaa. Nyt lukija Esko Salervo ja äänisuunnittelija Pekka Lappi kertovat millainen kokemus tämä urakka oli. Toimittajana Pekka Savolainen.
Osat 61-63. Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee Helsingistä Euroopan halki aina Saharaan asti. Lähes 10 000 kilometrin pyörämatka on tutkimusretki islamilaiseen maailmaan sekä paluu nuoruuden maisemiin Italiaan ja Tunisiaan. Maantieteilijän intohimolla tie vie vuoristojen yli kuumalle suolajärvelle saakka. Neljän kuukauden vaellus on myös siirtymäriitti, joka valmistaa kohtaamaan elämän muutokset. Kirjailija itse lukee teostaan. 61. osa: Liikennekuittailu jatkuu. Viimeinen maantiepäivä. Rostockista lauttaan. 62. osa: Laivalla italomotoristin paluuterapiaa. Matkan yhteenvetoa: varusteet, terveys, budjetti. 63. osa: Laivalla matkan yhteenvetoa: vuoristoajo; polkaisu siirtymäriittinä. Helsingissä turistina. Vastaanottokomitea. Epilogi.
Millainen oli Lady Godivan ratsastusasu?. Katkelma Viisasten kerho -ohjelmasta.
Nukkuvatko kuuntelijat vai mitä he oikein tekevät?. Uskooko Jarkko Pajunen, että Hanhen selästä -kuunnelman kuuntelija yleensä kuulee kuunnelmasta mitään? Mitä Pajunen ajattelee kuuntelijoista? Radiotoimittaja Keskisen haastateltavana Hanhen selästä -kuunnelmasarjan näyttelijä Jarkko Pajunen.
Osa 28. Suomen kirjallisuuden omaksitunnoksi kutsutun kirjailijan teoksessa riittää ihmeteltävää vielä 2010-luvulla. Maailmankansalainen ja idealisti Arvid Järnefeltin (1861-1932) teos kuvaa 1800 -1900 -lukujen vaihteen aatemaailmaa ja kulttuuria: hyvän ja pahan kamppailua, kansallismielistä kuohuntaa, torppareita ja kaupungistumista. Tapahtumapaikkoina ovat Siperia ja Amerikka, Veneh'oja, Pietari ja Helsinki. - - - Teos ilmestyi vuonna 1909. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Tarja Keinänen.
Osa 16. Kansalliskirjailijan ja psykologisen realismin mestarin laajaan tuotantoon kuuluu myös "lastuja", pienproosaa. "Lastut" ovat osa tekijänsä omaelämäkertaa: henkilökuvia, tunnelmapaloja ja muistoja lapsuudesta. "Lastuja" Juhani Aho kirjoitti vuosina 1891-1921. - - - Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.
Osa 30. Saagojen kutsu - avoveneellä Islantiin on ainutlaatuinen matka merenkulun historiassa. Pekka Piri ja Matti Pulli toteuttivat sen vuonna 1994. Kahden kokeneen merenkävijän matkasta Itämeren, Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin kuohuissa syntyi myös kirja. Legendaarisesta merimatkasta kertova tarina vie rankkaan ja riemukkaaseen, vakavaan ja hirtehiseen seikkailuun. Pekka Piri lukee teostaan. KUVA: Anssi Asunta.
Osa 08. Juhani Ahon pienoisromaani kertoo nuoren ylioppilaan matkasta Kuopiosta Helsinkiin, Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Päähenkilö on ylempää keskiluokkaa edustava Antti Ljungberg. ?Se on pääasiallisesti psykoloogillinen kuvaus, jossa on koetettu esittää, kuinka vapaa ylioppilaselämä viettelyksineen tempaa nuoren kokemattoman miehen mukaansa ?, kuvasi kirjailija itse teostaan vuonna 1889. - - - Kirjailija: Juhani Aho (1861 - 1921). Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.
Osa 08. Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Osa 8. Rakkaus on suurta ja loputonta - niin onnessa kuin kärsimyksessä. Hämäläinen leskimies Uutela nai 23-vuotiaan Mantan. Kun romanttinen viritys saa yllättävän käänteen, lähtee Uutela vieraaseen, savolaiseen maahan nuorikkonsa ja hänen perheensä kanssa. Vapautta ja vastuuta peilaava romaani on Johannes Linnankosken arvostetuin teos. - - - Kirjailija: Johannes Linnankoski (1869 - 1913). Teos ilmestyi vuonna 1908. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Esko Salervo
Osa 22. Joel Lehtosen 1917 ilmestynyt romaani sijoittuu vuoteen 1913, ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan kynnykselle. Kehitysromaani, jossa kukaan ei kehity, kuvaa hilpeän toverijoukon vaiheita kylpyläkaupungissa. Pääosaa esittää Lauri Falk, pianisti ja elämäntaiteilija, Lehtosen omakuva nuoruuden vuosilta. - - - Kirjailija: Joel Lehtonen (1881-1934). Kuva: Otava. Lukija: Juhani Rajalin.