Areena
  • TV
  • Radio
  • Fakta ja kulttuuri

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Ajankohtaisohjelmia fi:Recommended:rss

    Ajantasa

    Miesten ja naisten asialla. Sakari Karjalainen Syöpäsäätiöstä ja Jarno Salmivuori Movember Suomesta kasvattavat viiksiä miesten terveyden puolesta. Naisten palkka on 83% miesten palkasta ja se on ansaittu tänään. Anja Lahermaa STTK:sta ja Johanna Pakkanen Nytkis ry:stä ovat kadulla kertomassa palkkatasa-arvosta. Ylen äänitehosteita pääsee kuuntelemaan myös suuri yleisö. Aki Laine juontaa.

    Ykkösaamu

    Heijastuuko USA:n talouden tervehtyminen myös Eurooppaan?. Yhdysvaltain keskuspankki lopetti rahan syytämisen markkinoille, koska talous on päässyt jaloilleen. Koska sama tapahtuu Euroopassa? Vieraana taloustieteen professori Sixten Korkman Aalto-yliopistosta. Vanhuksen myrkyttäminen Salossa puhuttaa. Mitä pitää muuttaa, että vanhus voi luottaa hoitajaansa? Vieraana Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö Juha Jolkkonen. Sari Taussin kolumnissa ihmetellään median mielenkiintoa Pohjois-Koreaan. Suomalainen lentäjä starttaa jo kolmatta kertaa kilpapurjehdukselle Atlantin yli. Juontajana Marja Ala-Kokko.

    Maailmanpolitiikan arkipäivää

    Berliinin muurin murtumisesta 25 vuotta. Berliinissä juhlitaan ensi viikolla muurin murtumimista. Mitä 25 vuotta sitten tapahtui ja mitä siitä seurasi? Voiko totalitarismi vielä palata Eurooppaan. Studiovieraina emeritusprofessori Seppo Hentilä sekä toimittaja Yrjö Lautela. Juontajina Johanna Numminen ja Sanna Pirkkalainen.

    YleX Etusivu

    Vieraana maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Pentti Forsström. Mitä Venäjä oikein haluaa? Tätä pohditaan Etusivussa maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Pentti Forsströmin kanssa.

    Historia fi:Recommended:rss Kaikki historiaohjelmat »

    Elävä arkisto

    Jatkosodan tuntematon tausta. Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallisen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen ”Hitlerin sateenvarjon alle”? Lasse Vihosen vuonna 2001 toimittamassa ohjelmassa ”Jatkosodan tuntematon tausta” käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä dokumenttiäänittein, vanhojen asiakirjojen sekä julkaistun tutkimuksen pohjalta. Pekka Salosaari lukee ohjelmassa kuultavat asiakirjanäytteet. - Kuva: Risto Ryti 26.06.1941 / Yle.

    Historiasarjoja

    125 vuotta Korkeasaaren historiaa. Korkeasaaren eläintarha on ollut tärkeä osa suomalaisten lapsuudenmuistoja jo kauan, se viettää nimittäin tänä vuonna 125 -vuotisjuhlaansa. Ennen kuin siitä tuli eläintarha se oli kaupunkilaisten huvipaikka ja vähän epämääräisessäkin maineessa. Mutta miten Korkeasaaresta oikein tuli eläintarha ja millaisia vaiheita sen 125-vuotiseen historiaan liittyy? Toimittaja Seppo Heikkinen käy Korkeasaaressa ottamassa näistä selvää. Oppaana saareen ja sen historiaan toimii tiedottaja Mari Lehmonen.

    Historiasarjoja

    Poikasi täältä jostakin. Kenttäposti alkoi toimia vain kaksi päivää jatkosodan alkamisen jälkeen kesällä 1941. Posti kuljetti myös kahden nuoren sotilaan, Olavin ja Juhanin kirjeet kotiin vaimolle ja tyttöystävälle. Tohtori Erkka Pehkonen on käynyt väitöskirjassaan läpi näiden miesten kirjeitä .Kirjeet kertovat rakkaudesta ja kaipuusta. Sekin näkyy, että sota muuutti nuoria miehiä. Toimittaja Virpi Väisänen

    Historiasarjoja

    Kannaksen suurhyökkäys osa 3/3: Viipuri, hyljätty kaupunki. Toimittaja Martti Pohjakallio kokosi 1960-luvulla Kannaksen tulimyrskyssä taistelleiden miesten haastatteluja Yleisradion ääniarkistoon, ja näistä haastatteluista on koottu uusi kolmeosainen radiosarja. Tässä osassa kerrotaan, miten venäläisten hyökkäyskärki saapuu Viipurin edustalle 19.6 yhtä matkaa viimeisten suomalaisten viivytysjoukkojen kanssa. Viipuria puolustamaan on tuotu Syväriltä 20. Jalkaväkiprikaati, joka ehtii asemiin juuri ennen ensimmäisten venäläisten tuloa. Kannaksen suurhyökkäys -sarjan viimeinen osa kertoo Viipurissa taistelleiden miesten näkemyksen siitä, mitä kaupungissa tuona kohtalokkaapäivänä tapahtui. Toimittajana Janne Huttunen.

    Kirjallisuus fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kirjakerho

    Kahden kuun maailmat, Haruki Murakami 1Q84. Haruki Murakamin kulttiteoksesta 1Q84 keskustelevat Kirjakerhossa Erja Manto ja Pekka Savolainen Radioteatterista. Heitä Murakamin fantasian ja toden rajoilla, kahden kuun maailmassa keikkuva kolmiosainen tiiliskiviromaani houkuttelisi jopa radiosovitukseen jos sellaisen tekeminen olisi mahdollista. Murakami-innostuksen jakaa myös suomentaja Aleksi Milonoff joka myös piipahtaa Kirjakerhossa.

    Katolisen kirkon manaajat

    Katolinen kirkko karkottaa manaamalla demoneja riivatuista ihmisistä. Espanjalainen manaaja José Antonio Fortea on kirjoittanut aiheesta kirjasen. Siitä selviää muun muassa se, millaisia demoneja Fortean mukaan on olemassa ja mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu riivatuksi. Aiheesta kertoi kirjasen suomentanut filosofian tohtori Sakari Vainikka.

    • Kesto: 12 min

    Viikon kirja

    Kirjailija Olli Jalonen ja romaani Miehiä ja ihmisiä. Kesä 1972 on ihmeellinen. Muskan Häämuistojen valssi soi kaikkialla, ja eräästä pojasta tulee mies. Myös kirjailija Olli Jaloselle tuo kesä on tärkeä, vaikkei olekaan romaaninsa 17-vuotias päähenkilö. Koska on 70-luku, niin melkein jokaisella on kiihkeä mielipide Kekkosesta, Vennamosta ja kepulaisista. Kekkosta ollaan valitsemassa poikkeuslailla presidentiksi. Kukaan ei sitä halua, mutta jossain se on päätetty. Kirjakerhon viikon kirjassa kirjailija Olli Jalonen ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Miehiä ja ihmisiä. Kuva: Katja Lösönen

    Yle Helsinki

    Kari Suomalainen ja Tove Jansson piirsivät sodasta sarkasmia. Jussi Karjalaisen ja Ville Hännisen tietokirja Sarjatulta! kokoaa yhteen sota-ajan suomalaisia pilapiirroksia ja sarjakuvia. Talvi- ja jatkosotien käänteitä kommentoivia piirroksia on julkaistu valtavat määrät niin tavallisissa sanomalehdissä kuin rintamalehdissä. Karjalaisen ja Hännisen kirjaan päätyi noin 400 kuvaa yli 80 taiteilijalta. Mukana on koko joukko suurelle yleisölle tuntemattomia taiteilijoita, sekä herkullisia poimintoja esimerkiksi Kari Suomalaiselta ja Tove Janssonilta. Ylen aikaisen toimittaja Vesa Marttinen tapasi Jussi Karjalaisen Helsingin sarjakuvafestivaalien aattona kirjan julkaisun yhteydessä.

    Kulttuuri fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Aristoteleen kantapää

    Miksi seitsemän veljestä?. Aristoteleen kantapäässä kysytään oliko Aleksis Kivi kansatieteilijä vai absurdisti? Teatterintekijä ja kirjailija Juha Hurme kertoo Pasi Heikuralle Aleksis Kiven kirjallisuuden surrealistisista piirteistä. Lokakuu 2009.

    Kirjakerho

    Kahden kuun maailmat, Haruki Murakami 1Q84. Haruki Murakamin kulttiteoksesta 1Q84 keskustelevat Kirjakerhossa Erja Manto ja Pekka Savolainen Radioteatterista. Heitä Murakamin fantasian ja toden rajoilla, kahden kuun maailmassa keikkuva kolmiosainen tiiliskiviromaani houkuttelisi jopa radiosovitukseen jos sellaisen tekeminen olisi mahdollista. Murakami-innostuksen jakaa myös suomentaja Aleksi Milonoff joka myös piipahtaa Kirjakerhossa.

    Taiteilijaelämää

    Antti Holma: "Eläminen fiktiivisessä maailmassa helpotti mun elämää". Syksyn ankeutta ja pimeyttä yritetään tappaa monin keinoin. Televisiosta alkaa viihdeohjelmat, jotka kohauttavat uusilla jaksoilla, formaatilla tai henkilöillä. Kirjamessut, isäinpäivä ja joulu vaikuttavat taas kirjailijoiden deadlineihin niin, että hekin tähtäävät syksyn julkaisuajankohtaan. Räävitöntä tv-viihdettä rahvaalle ja sivistyneille korkeakulttuuria kirjan muodossa. Vai miten se menee? Miten siis suhtautua mieheen, joka yhtäaikaa kikkelöi Putouksessa ja esittelee vastajulkaistua esikoisromaaniaan? Näyttelijä Antti Holma kertoo, että monelle se on vaikeaa. Mutta kukas se Antti Holma sitten taas olikaan? Siitä otti selvää Suvi Puukangas.

    Kultakuume

    Taidetta sodan varjossa. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Pietari Kylmälä. Aleppo on Syyrian suurin kaupunki ja yksi keskeisistä sisällissodan näyttämöistä. Sisällissodasta huolimatta Issa Touma järjestää siellä taidefestivaalia. // Erik Axl Sund on kirjailijanimi kahdelle Gävlestä kotoisin olevalle kaverukselle, jotka alkoivat purkaa pieleen menneitä elämäntilanteitaan kirjoittamalla. Syntyi Varistyttö-trilogia, synkkääkin synkempi dekkari vallasta ja kieroutuneesta seksuaalisuudesta. // Mitkä ovat tyhmän kansalaisen mahdollisuudet ymmärtää talouspuhetta, johon uutterinkin tiedotusvälineiden seuraaja on uupuu? Haastateltavana professori Alf Rehn.

    Luonto fi:Recommended:rss Kaikki luonto-ohjelmat »

    Luonto-Suomi.

    Luonto-Suomen nokikokit. Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolassa ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Kokkeina ovat Viivi ja Jukka Vesanen, toimittajana Asko Hauta-aho.

    Metsäradio.

    Metsureita ja yrittäjiä. Metsätyöpalveluyritys UPM-Silvestassa metsurit eläköityvä kovaa vauhtia ja tilalle tulevat yrittäjät. Toimitusjohtaja Jukka Koivumäen mukaan jäljellä olevien metsäammattilaisten työhyvinvoinnista huolehditaan hyvin. Toimittajana oli Raino Hurme. Kuva: Raino Hurme / Yle

    Luontoretki.

    Karhuja kahdessa metrissä. Suurpetojen näkeminen on aina jännittävä kokemus. Yleensä karhut, sudet ja ahmat liikkuvat hämärässä, pimeän rajamailla. Luontoretkellä oltiin liikkeellä myös hämärässä, ja nyt päästiin tarkkailemaan karhuja todella läheltä. Voi sanoa, että Juhat Blomberg ja Laaksonen olivat Kuhmossa oikeilla pelipaikoilla. Kuva: Juha Blomberg / Yle

    Minna Pyykön maailma

    Luontokuvan taikaa. Pohjoismaiden suurimpaan luontokuvatapahtumaan, Vuoden Luontokuvagaalaan Helsinkiin, kerääntyi viikko sitten suomalaista ja kansainvälistä kuvaajajoukkoa puhumaan kuvauksesta ja katselemaan vuoden parhaita otoksia. Minna Pyykön maailma- ohjelman aluksi kotkalainen Matti Pukki kuvaili sitä, miten sai otettua pääpalkinnon voittaneen kuvansa Lokkien taidelento. Pitkän linjan luontokuvaaja Antti Leinonen kertoi ohjelmassa myös kuvausretkistään ahmojen ja metsäpeurojen maailmaan. Lopuksi kuultiin tapahtumassa esiintyneiden kansainvälisten luontokuvaajien englantilaisen Danny Geenin ja ruotsalaisen Mattias Klumin ajatuksia kuvaamisesta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Radiodokumentteja fi:Recommended:rss

    Todellisia tarinoita

    Kalevankankaan kalmisto. Tampereen Kalevankankaan hautausmaa on mm. ollut sotien näyttämönä: kansalaissodan aikaan keväällä 1918 Kalevankankaalla käytiin veriset ja rajut taistelut ja viime sotien aikaan hautausmaan kukkulalla sijaitsi ilmatorjuntapatteristo. Miten sotien jäljet näkyvät hautausmaalla? Keitä viime sotien sankarivainajia Kalevankankaalle on haudattu? Miten vainajien vaurauserot näkyvät hautamuistomerkeissä? Mistä on peräisin kirjailija Väinö Linnan muistokivi? Mitä Juice Leskisen hautapaasi symboloi? Toteutus: Leena Jäppinen, Jarno Heinonen ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 47 min
    • Sarja 8 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Ammattina huovuttaja. Käsityöläisen ammatti on elämäntapa. Hankit villaa, keräät metsästä kasveja värjäystä varten, värjäät, karstaat jne. Karoliina Arvilommi ja Roddy Welch asuvat Värtsilässä, vanhassa kunnantalossa Jänisjoen rannalla. Yhdessä he ovat elvyttäneet maailman vanhimman huopatekniikan, hevoshuovutuksen, ja siirtäneet sen nykyaikaan, perinteitä kunnioittaen. Toteutus: Liisa Vihmanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 47 min
    • Sarja 8 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Menetetyn kaupungin paluu. Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museossa sijaitsee Viipurin pienoismalli, tuhansien valokuvien ja -korttien sekä ilmavalokuvien ja karttojen avulla tehty tarkka pohjakuva Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista sotaa edelliseltä ajalta. Miksi ja miten pienoismalli tehtiin? Puhutteleeko se nykypäivän ihmistä. Toteutus: Marja Mosander ja Kai Rantala, tuottaja on Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 43 min
    • Sarja 8 jaksoa »

    Nauraakohan ne mulle?

    Nauraakohan ne mulle? Osa 12: Tilinteon aika. Radiodokumenttisarjassa ”Nauraakohan ne mulle?” seurataan aloittelevan stand up koomikon, Saana Peltolan, kehitystä ja matkaa kohti ammattilaisuutta. Saanan matkassa tutustumme samalla suomi stand upin tekijöihin, tarinoihin, haasteisiin ja vallitsevaan tilaan. Sarjan viimeissä jaksossa koittaa tilinteon hetki. Mitä tuli tehtyä? Kuka minä olen? Tuleeko tästä koskaan mitään? Koomikon tie ammattilaisuuteen on lyhimmilläänkin pitkä. Vaikka jutut jalostuvat, esiintymiskokemusta tulee koko ajan lisää ja keikkaminuutit lisääntyvät, vie hyväksi koomikoksi tuleminen useimmiten kuitenkin vuosia. Viimeisessä jaksossa Saana kokeilee siipiään mc:nä ja analysoi kehitystään matkalla ammattilaisuuteen. Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus Pauliina Motturi, äänitarkkailu Kai Rantala, tuotanto Hannu Karisto/Yle Dokumentit.

    Sotilaiden äänet fi:Recommended:rss Yle Historia: Sotilaiden tarinoita »

    Sotilaat kertovat: eversti Veikko Pesonius IV AK

    "Suomen kielihän on rikas ja monivivahteinen, mutta tätä Viipurin menetyksen aiheuttamaa järkytystä on vaikea nyansoida. Me olimme erittäin epätoivoisia, erittäin pettyneitä ja nimenomaan myös siksi, että tämä oli tapahtunut meidän vastuualueellamme. Siihen ei voinut syventyä eikä sitä saanut jäädä pohtimaan: oli työskenneltävä eteenpäin. Ja niin tapahtumien vyöry vei meidät tuonkin erittäin raskaan ja masentavan vaiheen yli."

    • Kesto: 40 min

    Sotilaat kertovat: sotamies Antero Keltanen 20 Pr

    "Kivisalmen sillalla oli upseereita pistoolit käsissä vaatimassa miehiä asemiin. Jäätiin siihen. Kun se upseeri, joka järjesteli meitä tien oikealle puolelle, meni tien yli komentamaan juoksevia miehiä asemiin tien sille puolelle, silloin tien oikealla puolella asemissa olevat lähtivät karkuun." (Äänite on huonolaatuinen.)

    Terveys ja hyvinvointi fi:Recommended:rss

    Parempi päivä

    Tankkaamalla huippusuoritukseen!. Ohjelmasarjassamme Parempi päivä puhutaan tänään massahiihtoon tai maratoniin valmistautumisesta. Kuulemme siitä, miksi ja miten kehon energiavarastot tulisi tankata ennen pitkää urheilusuoritusta. Ohjelman asiantuntijana on liikuntalääketieteen tutkija Heikki Pentikäinen. Toimittajana Anne Heikkinen.

    Teemana terveys

    Voiko nuoria suojella piilottamalla alkoholin katukuvasta?. Viime aikoina on käynyt melkoinen myrsky viskilasissa, kun Avi ja Valvira ovat kieltäneet, tai ainakin väitetysti kieltäneet, milloin mitäkin. Lasten ja nuorten suojelemiseksi on pyritty poistamaan alkoholiin viittaavat merkit silmistä ja mielistä. Toimiiko se? Tätä pohtii Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Eila Laukkanen. Toimittajana Kimmo Salvén.

    Taustapeili

    Eristyshuoneen tarve sairaalassa. Ennen sanottiin, että ”älä laske lapsiasi ennen kuin tuhkarokko on käynyt talossa.” Nykyään Pohjolassa suurimpana uhkana lienevät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit. Tämän päivän mediasairaus on ebola, sillä se on ollut viime aikoina yksi puhutuimmista vitsauksista Ebola-valmiutta on lisätty myös yliopistosairaaloissa Suomessa. Millaiset potilaat yleensä tarvitsevat eristystä? Hyksin infektiosairauksien poliklinikan vastaava ylilääkäri Asko Järvinen esittelee sairaalan toimintaa Marko Miettiselle.

    Ykkösaamun kolumni

    Alf Rehn: Huonon työilmapiirin peruskurssi. Kolumnisti Alf Rehn pohtii huonoa työilmapiiriä. Hänen mielestään johtajan päivästä toiseen muuttuva suhtautuminen asioihin on keskeinen osa sitä, miksi ihmiset joutuvat kärsimään työpaikoillaan.

    Tiede fi:Recommended:rss Kaikki tiedeohjelmat »

    Tiedeykkönen

    Miksi tunteet kuuluvat puheäänessä. Uudet kuvantamistekniikat lisäävät ymmärrystämme puheen tuottamisesta ja sen ongelmista. Fonetiikan tutkijat esimerkiksi kykenevät kolmiulotteisesti tulostamaan äänteitä. Tutkijat ovat kyenneet voittamaan myös tekniset haasteet, joita MRI-tekniikan magneettisuus ja melu aiheuttavat. Studiovieraana on tutkijatohtori Daniel Aalto Helsingin yliopistosta. Lukihäiriöön päästää tulevaisuudessa kiinni ehkä jo vauvaiässä. Aluillaan on uusi tutkimus. Verkkovinkit kuulostelee auringon äännähdyksiä. Ohjelman juontaa Jari Vaara.

    Aspekti

    Nyt linjataan kirkon tulevaisuuden suuntaa. Seurakuntavaaleissa äänestetään kirkon isoista linjoista. Saavatko kuurot ja viittomakieliset riittävästi tukea kouluissa? Nuori muotoilija tähyää korkealle muodin maailmassa.

    Tiedetiistai

    Putkiremontti-ilta. Putkiremontti-ilta vastaa kuulijoiden kysymyksiin tekniikan ja laki-asioiden tuntijoiden suulla. Myös Putkiremontti-televisiosarjan asukas antaa omat vinkkinsä. Miten suunnitella, toteuttaa ja rahoittaa hanke, jota maksetaan vastikkeissa vuosikausia? Toimittajana Jari Vaara.

    Tiedetuokio

    Verikoe kertoo ruokavaliosta. Verinäytteestä mitattavien merkkiaineiden perusteella on mahdollista arvioida ruokavalion toteutumista - uusi menetelmä on hyödyksi erityisesti kontrolloiduissa ruokavaliointerventioissa, joissa tutkitaan ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia. – Me pystymme tämän avulla katsomaan, kuinka kompliantti tutkittava on ollut, eli kuinka hyvin hän on näitä olennaisia ruoka-aineita käyttänyt tutkimuksen aikana, toteaa ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.

    Tove Jansson -juhlavuosi fi:Recommended:rss yle.fi/tove100 »

    Kulttuuriosasto

    Kulttuuriosasto puhuu muumeista. Tove Janssonin Muumi-hahmot ovat kasvaneet osaksi suomalaista identiteettiä. Muumi-tarinoiden pariin paetaan maailman myrskyjä ja niistä löydetään jopa kokonaisia elämänfilosofioita. Studiossa keskustelemassa on muumeja tutkinut kirjailija, filosofian tohtori Sirke Happonen. Toimittajina Joonas Turunen ja Sampo Mäkelä.

    Kulttuurin pisteohjelmia

    Tove Jansson eli kattojen yllä. Tove Janssonin ullakkoateljeen ikkunalaudalla on kokoelma meren pyöristämiä kiviä ja valkeita simpukankuoria. Mutta miksi muumien äiti rakasti näkinkenkiä ja merta? Ja miksi hänen vaatimattomassa keittiössään ei ole ollenkaan vesipistettä? Emma Vainio tapasi Tove Janssonin veljentyttären Sophia Janssonin taiteilijan ateljeeasunnolla Helsingin Ullanlinnassa. Kuva: Kalle Kultala

    Taustapeili

    Tove Jansson vihasi sotaa ja rakasti kaikkea kaunista. Tove Jansson oli tavattoman rohkea mutta samalla myös ujo. Pilapiirroksissaan lempeänä muumien luojana tunnettu Jansson oli ilkeä ja sarkastinen, rakkaudessaan loputtoman lempeä ja kärsivällinen. Ja läpi koko elämän Tovea kantoi ex librikseenkin kirjattu ajatus: tee työtä ja rakasta. Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Helsingin Ateneumiin on koottu laajasti Janssonin tuotantoa esittelevä näyttely.Siellä oppaana toimii Tuula Karjalainen, joka on koonnut näyttelyn ja kirjoittanut palkitun elämäkerran Janssonista niemltään Tee työtä ja rakasta. Toimittajana Sanna Pirkkalainen. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

    Puheen Iltapäivä

    Tove Jansson - viime vuosisadan ihmeellisin ihminen. Tove Jansson on hänestä elämäkerran "Tee työtäsi ja rakasta" kirjoittaneen Tuula Karjalaisen mielestä viime vuosisadan ihmeellisin ihminen ja taiteilija. Työnteon rinnalla hänelle oli elämässä kaikista tärkeintä oma vapaus, joka meni kaiken maineen ja rahan ohi. "Viimeisinä vuosinaan Tove sanoi, että työ on ollut hänen elämässään tärkeintä. On ikuinen mysteeri, mistä hän sai kaiken luovuuden, ajan ja energian töihinsä", toteaa Karjalainen, joka on toiminut myös Ateneumin Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyn kuraattorina. Toimittajina Miia Krause ja Tiina Lundberg.

    Uskonto ja elämänkatsomus fi:Recommended:rss

    Hartaudet

    Aamuhartaus 31.10. seurakuntapastori Riikka Hämäläinen. Seurakuntapastori Riikka Hämäläinen, Ikaalinen. Virsi 600 alkaa sanoin: "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan". Tapiolan kuoro, Kari Ala-Pöllänen (joht.), Kaisa-Leena Harjunmaa (urut).

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 8 min
    • Sarja 57 jaksoa »

    Hartaudet

    Iltahartaus 30.10. pastori Panu Pihkala. Pastori Panu Pihkala, Helsinki. Virsi 602: 1, 4, 6. Virsi alkaa sanoin: "Hämmennys valtaa usein tajuntamme". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 8 min
    • Sarja 57 jaksoa »

    Hartaudet

    Aamuhartaus 30.10. toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Espoo. Hartauden musiikki: "Oi, muistathan, lapseni, Golgatan", säv. Pentti Vinnurva, san. Väinö Havas, sov. Mika Sivula, es. Havas-kuoro, joht. Jari Parviainen.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 8 min
    • Sarja 57 jaksoa »

    Hartaudet

    Iltahartaus 29.10. uskontokasvatussihteeri Pekka Hiltunen. Uskontokasvatussihteeri Pekka Hiltunen, Helsinki. Virsi 125 alkaa sanoin: Kosketa minua, Henki". Es. Jakaranda-kuoro, joht. Pekka Nyman.

    Muualla Yle.fi:ssä