Areena
  • TV
  • Radio
  • Fakta ja kulttuuri

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Ajankohtaisohjelmia fi:Recommended:rss

    Ajantasa

    Iiro Viinasen tilitys. Vanhusten hyvinvointitutkimus. 90-luvun lama-ajan valtiovarainministerin Iiro Viinasen haastattelu. Onko Ebola uusi musta surma? Eduskunta teki herrasmiessopimuksia työnsä jatkosta nyt kun hallituksella on äärimmäisen niukka enemmistö. Vallattomasti valtiopäivillä mm. puolustusrahoja ja ulkoministeriön virkamiesten Nato-käsityksiä. Haastattelussa Annika Lapintie, vas., Jussi Niinistö, ps. ja Johannes Koskinen, sd. Juontajina Jari Mäkäräinen ja Elina Päivinen

    YleX Etusivu

    Etusivu ke klo 11.00. YleX:n Etusivu on Suomen ainoa nuorille suunnattu asiaohjelma valtakunnallisella radiokanavalla. Ohjelma pureutuu kriittisesti päivän merkittävimpiin uutisiin ja puheenaiheisiin. Etusivu selvittää, kyseenalaistaa ja viihdyttää. Soita (09) 1482822, ylex.fi, ylex.etusivu@yle.fi

    Politiikkaradio

    Sinuhe Wallinheimo (kok): Venäjä käyttää jääkiekkoa poliittisen kilpensä kiillottamiseen. Kokoomuksen kansanedustajan Sinuhe Wallinheimon mukaan Venäjä käyttää jääkiekkoa oman poliittisen kilpensä kiillottamiseen. "On selvää että Venäjä jollain tapaa haluaa goodwilliä läntisestä Euroopasta tällä omalla KHL:lällään", sanoo Walliheimo Politiikkaradion haastattelussa. Wallinheimo on entinen huippumaalivahti, joka jääkiekkourallaan ehti pelata myös Venäjällä. Miksi ura lätkämaalivahtina ja ammattiurheilijana vaihtui politiikkaan? Miten EU:n Venäjä-pakoteista puhutaan eduskunnassa? Miksi Wallinheimo aikoo äänestää Fennovoiman venäläistaustaisen ydinvoimalan puolesta? Tapio Pajunen haastattelee.

    Ykkösaamu

    Ulkoministeri Erkki Tuomiojan päiväkirjamuistelmissa saa moni poliitikko mm Paavo Lipponen kyytiä. Miten Tuomioja suhtautuu näihin poliitikoihin ja tapahtumiin nyt, siitä Ykkösaamussa. Esillä myös Suomen puolustuksen rahat ja Hong Kongin ja Kiinan välinen ristiveto.

    Historia fi:Recommended:rss Kaikki historiaohjelmat »

    Elävä arkisto

    Jatkosodan tuntematon tausta. Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallisen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen ”Hitlerin sateenvarjon alle”? Lasse Vihosen vuonna 2001 toimittamassa ohjelmassa ”Jatkosodan tuntematon tausta” käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä dokumenttiäänittein, vanhojen asiakirjojen sekä julkaistun tutkimuksen pohjalta. Pekka Salosaari lukee ohjelmassa kuultavat asiakirjanäytteet. - Kuva: Risto Ryti 26.06.1941 / Yle.

    Kulttuurin huumehistoria

    Ekstaasi ja tekno vievät digitaaliseen transsiin. Kun shamaani vajoaa transsiin, siihen tarvitaan kaksi asiaa: noitarummun hypnoottinen rytmi ja huumaava aine. Vanhat käsitteet saavat digitaalisessa kulttuurissa uusia merkityksiä. Teknoravet ovat digitaalisen ajan heimokokouksia. Teknomusiikki ja ekstaasi ovat niiden käyttövoima. Mayday ja Love Parade ovat teknokansan tapahtumia, joihin kokoontuu parhaimmillaan 1990-luvulla puolitoista miljoonaa nuorta. Suomessa turkulaiset nuoret miehet aktivoituvat samoihin aikoihin kuin Berliinissä ja Lontoossa alkaa tapahtua. Vuonna 1989 Hyperdelic Housers -ryhmä järjestää Turussa Suomen ensimmäiset varastobileet, reivit. Ohjelma on uusinta helmikuulta 2014.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 19 min
    • Sarja 12 jaksoa »

    Historiasarjoja

    Kannaksen suurhyökkäys 1/3: Neuvostoliitto hyökkää, Valkeasaari murtuu. Seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Rauhallinen asemasotavaihe päättyi yhdeksäs kesäkuuta vuonna -44 kuin veitsellä leikaten. Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan Kannaksella alkoi massiivisella tulivalmistelulla, jossa suomalaisten asemia moukaroitiin tuhansien tykkien ja satojen pommikoneiden voimalla. Toimittaja Martti Pohjakallio kokosi 1960-luvulla Kannaksen tulimyrskyssä taistelleiden miesten haastatteluja Yleisradion ääniarkistoon, ja näistä haastatteluista on koottu uusi, kolmeosainen radiosarja. Sarjan ensimmäisessä osassa kuullaan veteraanien muisteluja suurhyökkäyksen alkupäivistä. Toimittajana Janne Huttunen.

    Historiasarjoja

    Historiasarjoja: Latinalaiset sisarukset - Italia ja Ranska osa 2. Ranskaa ja Italiaa kutsutaan usein lempinimellä latinalaiset sisarukset niiden pitkän, yhteisen historian ja ennen kaikkea kielisukulaisuuden takia. Sisarussuhde on saanut erilaisia sävyjä ja liikkunut vaihtelevassa tunneskaalassa aikakausien saatossa. Kaksiosaisessa Latinalaiset sisarukset -minisarjassa vierailee suurlähettiläs Pauli Mäkelä, joka on toiminut urallaan pitkään juuri Italiassa ja Ranskassa. Toisessa osassa keskitytään maiden yhteiseen kulttuurihistoriaan musiikin, kirjallisuuden ja elokuvan alueilta. Kulttuurihistoriasta nousee esiin moni kansainvälisesti tunnettu nimi Petrarcasta Carla Bruniin. Toimittajana on Sini Sovijärvi.

    Kirjallisuus fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Viikon kirja

    Rosa Liksom Väliaikainen. Finlandia palkittu kirjailija Rosa Liksom kirjoitti yhteensä 67 lyhyttä tarinaa kokoelmaansa Väliaikainen. Osa tarinoista sijoittuu eteläiseen ja kaupunkimaiseenkin maisemaan mutta suurin osa pohjoiseen. Kielellisesti ne erottuvat myös niin, että pohjoisen tarinat Liksom kirjoitti meänkielellä. Novellikokoelma Väliaikainen on railakasta tekstiä rosoisista ihmisistä, joilla on paljon voimaa ja tuhoavaakin vimmaa sisällään. Rosa Liksom keskustelee tarinoidensa teemoista toimittaja Seppo Puttosen kanssa.

    Lukupiiri

    Minna Canthin naiset. Minna Canth tuoreet naiskuvat kiinnostavat tämän ajan teatterintekijöitä, esimerkiksi Mikko Roiha teki uuden tulkinnan Sylvistä ja Teatteri Avoimissa ovissa esitetään tänä syksynä Työmiehen vaimoa. Miksi Minna Canthin 1880-luvun teemat ja irtiotot askarruttavat meitä vielä tänään? Tarleena Sammalkorven ja Juha Hurmeen vieraana Lukupiirissä on kirjailija Sirpa Kähkönen. Kuva: Minna Canth / Museovirasto

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 174 min
    • Sarja 1 jakso »

    Kirjakerho

    Teatterintekijöiden Minna Canth. Teatterintekijät pitävät Minna Canthia edelleen innoittavana dramaatikkona. Teatteriohjaajat Sirkku Peltola, Heni Tola ja Mikko Roiha ovat kaikki tämän päivän Canth-ohjaajia ja kertovat nyt mikä heitä sytyttää Canthin näytelmissä. Toimittajana Tarleena Sammalkorpi. Kuva: Minna Canth / Museovirasto

    Tämän runon haluaisin kuulla

    Luontorunoilta. Millaisia luontorunoja kuuntelijat ovat vuosien varrella halunneet kuulla? Siitä on kertomassa Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman pitkäaikainen toimittaja, kirjailija Satu Koskimies, jonka toimittama uusi Tämän runon haluaisin kuulla -antologia on vasta ilmestynyt. Puheena siis kaikkien aikojen rakastetuimmat runotoiveet -erityisesti luontorunot. Toivokaa siis luontorunoja. runotoiveita tulkitsevat näyttelijä Heljä Heikkinen ja näyttelijä-luontomies Pirkka-Pekka Petelius.

    Kulttuuri fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Tekijä

    Harpisti, pelimusiikin säveltäjä Salla Hakkola. Salla Hakkola säveltää, soittaa folk-harppua, sanoittaa, esiintyy Yonan & Liikkuvat pilvet -orkesterin sekä Löytölapset-trion kanssa. Hänen säveltämäänsä musiikkia voi kuulla niin klassisen musiikin konserteissa kuin elokuvissa ja kokeellisissa taideperformansseissakin. Syksystä 2011 alkaen hän on säveltänyt musiikkia myös tietokonepeleihin. Matka opiskelijavaihtoon Meksikoon oli Hakkolalle käänteentekevä. Hän lähti matkaan tavoitteenaan oppia erilainen harpunsoittotekniikka. Sitä hän opiskeli mestari Celso Duarten johdolla. Meksikossa Hakkola alkoi opiskella myös sävellystä opettajinaan Horacio Rico ja Armando Luna. Toimittaja Ilona Laurikainen

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 26 min
    • Sarja 51 jaksoa »

    Aristoteleen kantapää

    Maakunnasta se pienikin ponnistaa. Mistä maakuntalaulut ovat tulleet? Mihin ne ovat menneet? Pasi Heikuran haastateltavana professori Laura Kolbe. Lokakuu 2010.

    Kultakuumeen kolumni

    Tämä tuote sisältää sanat ’neekeri’ ja ’kommunisti’. Jos kiellämme historiamme tai muuntelemme sitä, me vaikeutamme väistämättä ainoastaan historian kautta syntyvää ymmärrystä nykyisyydestä. Otso Kantokorpi.

    Viikon kirja

    Rosa Liksom Väliaikainen. Finlandia palkittu kirjailija Rosa Liksom kirjoitti yhteensä 67 lyhyttä tarinaa kokoelmaansa Väliaikainen. Osa tarinoista sijoittuu eteläiseen ja kaupunkimaiseenkin maisemaan mutta suurin osa pohjoiseen. Kielellisesti ne erottuvat myös niin, että pohjoisen tarinat Liksom kirjoitti meänkielellä. Novellikokoelma Väliaikainen on railakasta tekstiä rosoisista ihmisistä, joilla on paljon voimaa ja tuhoavaakin vimmaa sisällään. Rosa Liksom keskustelee tarinoidensa teemoista toimittaja Seppo Puttosen kanssa.

    Luonto fi:Recommended:rss Kaikki luonto-ohjelmat »

    Metsäradio.

    YT-putkessa. Metsäalan asiantuntijoita edustava puheenjohtaja Håkan Nystrand on seurannut pitkään metsäammattien muutosta. Valtion rahoittamien metsäorganisaatioiden uudistukset ja säästösuunnitelmat näkyvät liiton arjessa. Toimittajana oli Raino Hurme. Kuva: Raino Hurme / Yle

    Luontoretki.

    Karhuja pimeässä. Luontoretki vietettiin Kuhmon Viiksimossa. Juhat Laaksonen ja Blomberg ovat päässeet Seppo Pölläsen mukana piilokojuun suurpetoretkelle. Toiveissa oli havaita ahma, karhu tai susi, ja herrat tuntien tietenkin kaikki lajit ja vielä useamman yksilön voimin. Ilta on jo hämärtynyt, mutta ilmeisesti sankarit ovat piilotelleet taitavasti. Pimeän saavuttua miehet sattuvat olemaan ulkosalla suon reunalla ja yhtäkkiä tilanne muuttuukin äkisti. Karhut saapuivat. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Minna Pyykön maailma

    Pertti Koskimies ja elämän ikimuistoisimmat sydämenlyönnit. Pertti Koskimiehen käsien kautta on vuosikymmenien mittaan kulkenut lähes 1500 kalasääsken poikasta, ja maakotkia, merikotkia, muuttohaukkoja. Hän on rakentanut niille lukuisia tekopesiä, ja päässyt seuraamaan samojen yksilöiden elämää vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, lehtiartikkeleita, kolumneja, pakinoinut radiossa linnuista ja luonnonsuojelusta. Mutta mitkä muistot ovat hänelle kaikkein tärkeimpiä? Millaisia ovat olleet ne hetket joita hän kuvaa elämänsä ikimuistoisimpina sydämenlyönteinä? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

    Luonto-Suomi.

    Hirvi-ilta. Kookas hirvisonni on Suomen painavin eläin. Sillä voi olla massaa yli 500 kiloa. Suuri eläin syö paljon. Kesällä tuoreiden versojen sekä suo- ja vesikasvien kulutus on jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Syksyllä ruohovartisten kasvien lakastuttua hirven ruokavalio muuttuu varpuvoittoiseksi. Mustikka, puolukka ja kanerva tulevat tärkeiksi. Talvella hirven eineeksi jäävät vain puut ja pensaat. Miten Suomen hirvikanta nykyään voi, miten hirviaidat ovat vaikuttaneet hirvien liikkeisiin, miksi hirvet ovat vuosisatoja olleet suomalaisille tärkeitä eläimiä? Asiantuntijoina studiossa ovat Tuire Nygren ja Heikki Willamo, toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

    Radiodokumentteja fi:Recommended:rss

    Nauraakohan ne mulle?

    Nauraakohan ne mulle? Osa 10: Läpimurtoa odotellessa. Radiodokumenttisarjassa ”Nauraakohan ne mulle?” seurataan aloittelevan stand up koomikon, Saana Peltolan, kehitystä ja matkaa kohti ammattilaisuutta. Saanan matkassa tutustumme samalla suomi stand upin tekijöihin, tarinoihin, haasteisiin ja vallitsevaan tilaan. Tänään kuulemme, kuinka Risto ja Saana ovat kuulleet uutisia Yleltä... Riston koirat eivät arvosta isäntänsä saavutuksia ja Risto on myös huomannut olevansa suorastaan vieraantunut ”oikeista töistä”, kun taas Saana pääsee maistamaan koomikon töitä tilauskeikalla, jossa hän kohtaa ensimmäisen ”heklerinsä”. Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus Pauliina Motturi, äänitarkkailu Kai Rantala, tuotanto Hannu Karisto/Yle Dokumentit.

    Todellisia tarinoita

    Herra Saidelson ja tervatehtaan salaisuus. On vuosi 1937. Umpisuomalaiseen kirkonkylään saapuu salaperäinen ulkomaalainen ja käynnistää tuotannon tyhjillään olleessa entisessä tervatehtaassa. Pian kylillä tiedetään, että ulkomaalainen on juutalainen kemisti ja insinööri ja puhuu hän äidinkielenään venäjää! Villit huhut alkavat kiertää paikkakunnalla. Paikkakunta on Suonenjoki ja ulkomaalaisen nimi Aleksander Saidelson. Mitä salaisuuksia kätkeytyikään Saidelsonin suljetun tehdasalueen porttien sisälle? Myös Etsivä keskuspoliisi oli kiinnostunut Saidelsonista ja hänen tehtaastaan. Toteutus: Leena Jäppinen, Eino Lehtinen ja Hannu Karisto. Lukija: Ola Tuominen.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 49 min
    • Sarja 7 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Nuoruuden jälkeen. Muusikko Ilkka ”Petri” Petterssonin taival on sykkinyt niin duurissa kuin mollissa brassin ja popin säestyksellä. Kuopiolaisten Petterssonin veljesten ja ”muusikkoveljien” 1960-luvun lopulla olleet bändiviritykset kristallisoituivat yhtyeeseen Petri & Pettersson Brass. Yhtyeen ensimmäinen Maalaismaisema-levy nousi 1971 oitis listoille. Uusin levy ”Ajatus elää” ilmestyi maaliskuussa 2013. Keikkailut jatkuvat ja Petterssonin musiikillinen moottori kehrää kierroksia uutta levyä varten. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 48 min
    • Sarja 7 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Yhden isännän koira. Eero Valkonen on kasvattanut suomenpystykorvakoiria kohta 60 vuoden ajan. Tällä hetkellä hänellä on uskollinen uroskoira Kaapo, jolla on lukuisia eläinystäviä Eero ja Marjaleena Valkosen pihapiirissä Kaavilla maaseudun rauhassa. Pystykorvakoirarotu on Suomessa jalostettu, sen jalostus alkoi jo vuonna 1890 ja Suomen Kennelliitto nimesi rodun Suomen kansalliskoiraksi vuonna 1979. Pystykorvat ovatkin usein esillä mainoksissa, maalauksissa ja kotimaisissa elokuvissa symboloimassa suomalaisuutta. Toteutus Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

    Sotilaiden äänet fi:Recommended:rss Yle Historia: Sotilaiden tarinoita »

    Sotilaat kertovat: eversti Veikko Pesonius IV AK

    "Suomen kielihän on rikas ja monivivahteinen, mutta tätä Viipurin menetyksen aiheuttamaa järkytystä on vaikea nyansoida. Me olimme erittäin epätoivoisia, erittäin pettyneitä ja nimenomaan myös siksi, että tämä oli tapahtunut meidän vastuualueellamme. Siihen ei voinut syventyä eikä sitä saanut jäädä pohtimaan: oli työskenneltävä eteenpäin. Ja niin tapahtumien vyöry vei meidät tuonkin erittäin raskaan ja masentavan vaiheen yli."

    • Kesto: 40 min

    Sotilaat kertovat: sotamies Antero Keltanen 20 Pr

    "Kivisalmen sillalla oli upseereita pistoolit käsissä vaatimassa miehiä asemiin. Jäätiin siihen. Kun se upseeri, joka järjesteli meitä tien oikealle puolelle, meni tien yli komentamaan juoksevia miehiä asemiin tien sille puolelle, silloin tien oikealla puolella asemissa olevat lähtivät karkuun." (Äänite on huonolaatuinen.)

    Terveys ja hyvinvointi fi:Recommended:rss

    Parempi päivä

    Miksi treeni ei pure kaikkiin samalla tavalla?. Tuntuuko joskus siltä, että treenikaveri kehittyy samalla treenillä huomattavasti enemmän kuin sinä? Tai että reippaallakaan liikunnan määrällä ei saavuteta toivottuja tuloksia vaikkapa painonhallinnan suhteen? Olet oikeassa. Liikunnasta saatavat terveyshyödyt eivät ole kaikille samat. Asiantuntijana on liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksesta, toimittajana Anne Heikkinen.

    Taustapeili

    Eristyshuoneen tarve sairaalassa. Ennen sanottiin, että ”älä laske lapsiasi ennen kuin tuhkarokko on käynyt talossa.” Nykyään Pohjolassa suurimpana uhkana lienevät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit. Tämän päivän mediasairaus on ebola, sillä se on ollut viime aikoina yksi puhutuimmista vitsauksista Ebola-valmiutta on lisätty myös yliopistosairaaloissa Suomessa. Millaiset potilaat yleensä tarvitsevat eristystä? Hyksin infektiosairauksien poliklinikan vastaava ylilääkäri Asko Järvinen esittelee sairaalan toimintaa Marko Miettiselle.

    Ykkösaamun kolumni

    Alf Rehn: Huonon työilmapiirin peruskurssi. Kolumnisti Alf Rehn pohtii huonoa työilmapiiriä. Hänen mielestään johtajan päivästä toiseen muuttuva suhtautuminen asioihin on keskeinen osa sitä, miksi ihmiset joutuvat kärsimään työpaikoillaan.

    Tiedetiistai

    Dieetit tieteen puntarissa. Parin kilon painonnousu kesän jäljiltä ei ole vielä kovin huolestuttavaa, mutta jos painoa kertyi reippaasti enemmän, asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Ei kuitenkaan miten tahansa: Pahimmillaan laihduttaminen on omien kudosten tuhoamista, sisäistä kannibalismia. Erilaisia dieettejä tarjoillaan oikotienä onneen, mutta kuinka saada tuloksia niin, ettei terveys kärsi? Entä mitä uutta perimän tutkimus on tuonut painonhallintaan? Studiossa kysymyksiin vastaamassa lihavuustutkija, sisätautilääkäri Aila Rissanen HUS:sta ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasemalta. Toimittajana Pirjo Koskinen.

    Tiede fi:Recommended:rss Kaikki tiedeohjelmat »

    Tiedeykkönen

    Onko pihallasi muinaisjäänne?. Arkeologit kykenevät uusilla menetelmillä piirtämään aina vain tarkemman kuvan menneisyyden ihmisten tekosista. Missä löytyy Suomen vanhin kirkko, missä kivikautinen veistos. Esimerkiksi Helsingin seudulla ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat kulkevat ihmisten pihoilla - tai niiden alla. Menetelmiä voi myös käyttää väärin. Alan ihmisillä on epäilyjä muinaismuistojen varkauksista. Studiovieraina ovat kokenut harrastaja-arkeologi Kyllikki Rosenström ja geofysikaalisen menetelmät tunteva yliopisto-opettaja Wesa Perttola. Ohjelman juontaa Jari Vaara.

    Aspekti

    Sujuva arki pitää ihmisen järjissään. Miten sopivat yhteen teollisen muotoilun opinnot ja lähes ammatimainen salibandyura? Työelämätaitojen kehittäminen tasoittaa polkua koulusta työelämään. Hyvinvointisosiologian professori: sujuva arki pitää ihmisen järjissään. Parempi päivä: Kävelemään sauvoilla vai ilman?

    Tiedetiistai

    Puutarhan syystyöt. Radio Suomen Tiedetiistaissa suunnitellaan puutarhan syystöitä. Kannattaako vuosien myötä ränsistynyt orapihlaja-aita leikata alas. Entä keväällä istutettu ruipeloinen norjanangervo? Kuinka varmistaa ensi kesän kukkaloisto? Istutanko sipulit ja perennat nyt, ensi kuussa vai kenties keväällä? Mitkä puut piti leikata keväällä ja mitä sahataan nyt syksyn tullen? Tiedetiistain Puutarhan syystöissä -ohjelman soittajia opastavat ammattipuutarhurit. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Pertti Pehkonen ja puutarhuri Merja Pulkkinen. Toimittaja on Leena Mattila. Kuva: Raine Martikainen/Yle

    Tiedeykkönen - Uutta tieteestä

    Vitamiinilisä ei pelasta roskaruoan popsijaa. Mahamikrobien muonalla on merkitystä. Suoliston mikrobit tarvitsevat monipuolista ravintoa, jotta ne voivat tuottaa ihmiselle tarpeellisia yhdisteitä. Roskaruuasta ei kunnon välittäjäaineita synny, vaikka kuinka söisi yksittäiset vitamiinit ja omegat purkista. Hyötymikrobien hyvinvoinnnista ovat kiinnostuneet ainakin bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta ja toimittaja Leena Mattila.

    Tove Jansson -juhlavuosi fi:Recommended:rss yle.fi/tove100 »

    Kulttuuriosasto

    Kulttuuriosasto puhuu muumeista. Tove Janssonin Muumi-hahmot ovat kasvaneet osaksi suomalaista identiteettiä. Muumi-tarinoiden pariin paetaan maailman myrskyjä ja niistä löydetään jopa kokonaisia elämänfilosofioita. Studiossa keskustelemassa on muumeja tutkinut kirjailija, filosofian tohtori Sirke Happonen. Toimittajina Joonas Turunen ja Sampo Mäkelä.

    Kulttuurin pisteohjelmia

    Tove Jansson eli kattojen yllä. Tove Janssonin ullakkoateljeen ikkunalaudalla on kokoelma meren pyöristämiä kiviä ja valkeita simpukankuoria. Mutta miksi muumien äiti rakasti näkinkenkiä ja merta? Ja miksi hänen vaatimattomassa keittiössään ei ole ollenkaan vesipistettä? Emma Vainio tapasi Tove Janssonin veljentyttären Sophia Janssonin taiteilijan ateljeeasunnolla Helsingin Ullanlinnassa. Kuva: Kalle Kultala

    Taustapeili

    Tove Jansson vihasi sotaa ja rakasti kaikkea kaunista. Tove Jansson oli tavattoman rohkea mutta samalla myös ujo. Pilapiirroksissaan lempeänä muumien luojana tunnettu Jansson oli ilkeä ja sarkastinen, rakkaudessaan loputtoman lempeä ja kärsivällinen. Ja läpi koko elämän Tovea kantoi ex librikseenkin kirjattu ajatus: tee työtä ja rakasta. Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Helsingin Ateneumiin on koottu laajasti Janssonin tuotantoa esittelevä näyttely.Siellä oppaana toimii Tuula Karjalainen, joka on koonnut näyttelyn ja kirjoittanut palkitun elämäkerran Janssonista niemltään Tee työtä ja rakasta. Toimittajana Sanna Pirkkalainen. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

    Puheen Iltapäivä

    Tove Jansson - viime vuosisadan ihmeellisin ihminen. Tove Jansson on hänestä elämäkerran "Tee työtäsi ja rakasta" kirjoittaneen Tuula Karjalaisen mielestä viime vuosisadan ihmeellisin ihminen ja taiteilija. Työnteon rinnalla hänelle oli elämässä kaikista tärkeintä oma vapaus, joka meni kaiken maineen ja rahan ohi. "Viimeisinä vuosinaan Tove sanoi, että työ on ollut hänen elämässään tärkeintä. On ikuinen mysteeri, mistä hän sai kaiken luovuuden, ajan ja energian töihinsä", toteaa Karjalainen, joka on toiminut myös Ateneumin Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyn kuraattorina. Toimittajina Miia Krause ja Tiina Lundberg.

    Uskonto ja elämänkatsomus fi:Recommended:rss

    Hartaudet

    Iltahartaus 1.10. kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa. Kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa, Vantaa. Virsi 417:1-2 alkaa sanoin: "Jeesus, askeleesi". Cetus Noster -vokaaliyhtye.

    Hartaudet

    Aamuhartaus 1.10. dosentti Niko Huttunen. Dosentti Niko Huttunen ja koululainen Liina Huttunen, Espoo. Virsi 12 alkaa sanoin: "Mies tänne saapui". Topi Lehtipuu (tenori), Jonte Knif (positiiviurut, cembalo, djempe-rumpu), Jarmo Julkunen (kitara), Mikko Perkola (viola da gamba).

    Hartaudet

    Iltahartaus 30.9. nuorisotyöntekijä Sanna-Kaisa Niemelä, Vapaakirkko. Nuorisotyöntekijä Sanna-Kaisa Niemelä, Vapaakirkko, Kauhava. Virsi 125 alkaa sanoin: "Kosketa minua, Henki". Jakaranda-kuoro, Pekka Nyman (joht.).

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 7 min
    • Sarja 58 jaksoa »

    Hartaudet

    Aamuhartaus 30.9. lääninrovasti Jaana Marjanen. Aamuhartaus. Lääninrovasti Jaana Marjanen, Kuopio. Hartauden musiikki: "Nyt pelko pois", es. Linda Seppänen (laulu), Henrik Mossberg (piano).

    Muualla Yle.fi:ssä