Areena
  • TV
  • Radio
  • Fakta ja kulttuuri

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Ajankohtaisohjelmia fi:Recommended:rss

    Ajantasa

    Alkoholikeskustelu velloo. Ruotsin sukellusvenejahti, kirjeenvaihtaja Jyrki Hara Tukholman saaristossa. Alkoholikeskustelu jatkuu: tutkija Thomas Karlsson, THL ja kansalaisaktivisti, Facebookissa "Tolkku käteen" -ryhmän perustaja Cyde Hyttinen. Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen ja uusi kirja. Kyytiä saa mm. Paavo Väyrynen. Yläluokan paluu. Haastattelussa professori Laura Kolbe. Illan MOT: Verkko tuhosi salaisuudet. Juontajana Teresa Meriläinen.

    YleX Etusivu

    Etusivu ma klo 11.00. YleX:n Etusivu on Suomen ainoa nuorille suunnattu asiaohjelma valtakunnallisella radiokanavalla. Ohjelma pureutuu kriittisesti päivän merkittävimpiin uutisiin ja puheenaiheisiin. Etusivu selvittää, kyseenalaistaa ja viihdyttää. Soita (09) 1482822, ylex.fi, ylex.etusivu@yle.fi

    Politiikkaradio

    Voiko luottoluokittajiin luottaa?. Maailman luottoluokitusmarkkinoita hallitsee kolme amerikkalaista yritystä: Standard & Poor`s, Moody`s ja Fitch. Millainen historia yrityksillä on ja miksi niille ei ole ilmaantunut vakavia haastajia? Kolme suurta reittaajaa arvioi sekä valtioita että yrityksiä. Sisältyykö luottoluokittajien tekemiin arvioihin edelleen niin kutsutun moraalikadon mahdollisuus ja riski? Voiko luottoluokituksen ostaa? Entä otetaanko luottoluokittajien reittaukset liian tosissaan? Sakari Sirkkasen haastateltavana on rahoituksen professori Timo Korkeamäki Hankenilta.

    Historia fi:Recommended:rss Kaikki historiaohjelmat »

    Elävä arkisto

    Jatkosodan tuntematon tausta. Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallisen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen ”Hitlerin sateenvarjon alle”? Lasse Vihosen vuonna 2001 toimittamassa ohjelmassa ”Jatkosodan tuntematon tausta” käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä dokumenttiäänittein, vanhojen asiakirjojen sekä julkaistun tutkimuksen pohjalta. Pekka Salosaari lukee ohjelmassa kuultavat asiakirjanäytteet. - Kuva: Risto Ryti 26.06.1941 / Yle.

    Historiasarjoja

    125 vuotta Korkeasaaren historiaa. Korkeasaaren eläintarha on ollut tärkeä osa suomalaisten lapsuudenmuistoja jo kauan, se viettää nimittäin tänä vuonna 125 juhlaansa. Ennen kuin siitä tuli eläintarha se oli kaupunkilaisten huvipaikka ja vähän epämääräisessäkin maineessa. Mutta miten Korkeasaaresta oikein tuli eläintarha ja millaisia vaiheita sen 125-vuotiseen historiaan liittyy? Toimittaja Seppo Heikkinen käy Korkeasaaressa ottamassa näistä selvää. Oppaana saareen ja sen historiaan toimii tiedottaja Mari Lehmonen.

    Historiasarjoja

    Poikasi täältä jostakin. Kenttäposti alkoi toimia vain kaksi päivää jatkosodan alkamisen jälkeen kesällä 1941. Posti kuljetti myös kahden nuoren sotilaan, Olavin ja Juhanin kirjeet kotiin vaimolle ja tyttöystävälle. Tohtori Erkka Pehkonen on käynyt väitöskirjassaan läpi näiden miesten kirjeitä .Kirjeet kertovat rakkaudesta ja kaipuusta. Sekin näkyy, että sota muuutti nuoria miehiä. Toimittaja Virpi Väisänen

    Kirjallisuus fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kirjakerho

    Kirjakerho Uneton Olavi Paavolainen. Professori H. K. Riikosen kirjoittamassa Nukuin vasta aamuyöstä – Olavi Paavolainen 1903–1964 -elämäkerrassa (Gummerus, 2014) tehdään ainutlaatuinen matka suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurielämän ilmiöiden halki viidellä vuosikymmenellä. Kirjailija Olavi Paavolaisesta ja hänen tuotantonsa vaikutteista keskustelevat Kirjakerhossa historioitsija Veijo Åberg ja toimittaja Jukka Kuosmanen.

    Viikon kirja

    Kirjailija Satu Taskinen ja romaani Katedraali. Kirjailija Satu Taskinen voitti esikoisromaanillaan Täydellinen paisti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja oli teoksellaan European Book Prize -ehdokkaana. Taskinen asuu Wienissä ja hänen uusinkin romaaninsa, Katedraali, sijoittuu Wieniin. Sekä Täydellisessä paistissa että Katedraalissa perhe kokoontuu juhlimaan. On hirveää, kamalaa ja lukijalla oudosti hauskaa. Perheitten kautta Taskinen tutkii ihmisten monimutkaisia suhteita, joita erityisesti juhlien ahdistus paljastaa. Kuva: Heini Lehväslaiho

    Lukupiiri

    Minna Canthin naiset. Minna Canth tuoreet naiskuvat kiinnostavat tämän ajan teatterintekijöitä, esimerkiksi Mikko Roiha teki uuden tulkinnan Sylvistä ja Teatteri Avoimissa ovissa esitetään tänä syksynä Työmiehen vaimoa. Miksi Minna Canthin 1880-luvun teemat ja irtiotot askarruttavat meitä vielä tänään? Tarleena Sammalkorven ja Juha Hurmeen vieraana Lukupiirissä on kirjailija Sirpa Kähkönen. Kuva: Minna Canth / Museovirasto

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 174 min
    • Sarja 1 jakso »

    Yle Helsinki

    Kari Suomalainen ja Tove Jansson piirsivät sodasta sarkasmia. Jussi Karjalaisen ja Ville Hännisen tietokirja Sarjatulta! kokoaa yhteen sota-ajan suomalaisia pilapiirroksia ja sarjakuvia. Talvi- ja jatkosotien käänteitä kommentoivia piirroksia on julkaistu valtavat määrät niin tavallisissa sanomalehdissä kuin rintamalehdissä. Karjalaisen ja Hännisen kirjaan päätyi noin 400 kuvaa yli 80 taiteilijalta. Mukana on koko joukko suurelle yleisölle tuntemattomia taiteilijoita, sekä herkullisia poimintoja esimerkiksi Kari Suomalaiselta ja Tove Janssonilta. Ylen aikaisen toimittaja Vesa Marttinen tapasi Jussi Karjalaisen Helsingin sarjakuvafestivaalien aattona kirjan julkaisun yhteydessä.

    Kulttuuri fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Arvojen löytöretkellä

    Kuvataiteilija Tuomas A. Laitinen inspiroituu eri aineiden kiertokuluista. Kupari valikoitui Tuomas A. Laitisen taideteoksen teemaksi. Laitisen mielestä kupari on maailman verenkierrossa sellainen aine, joka kulkeutuu maanosasta toiseen. Aine kulkee Afrikasta Kiinan kautta Yhdysvaltoihin ja takaisin esimerksi lelujen ja tietokoneiden muodossa. Arvojen löytöretkellä on Lisa Enckell.

    Kultakuume

    Matemaatikon veistokset hämmentävät. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Matemaatikon veistokset hämmentävät. Antti Oikarinen opiskeli ensin matemaatikoksi ja sitten kuvataiteilijaksi. Oikarisen "veistokset" haastavat katsojan. Kyseessä voi olla vaikka rakennuksen ympäröivä mäntyrima tai satunnaiselta näyttävä rikkalapio, joka onkin veistos. // Kirjailija Heikki Turunen pureutuu miehen seksuaaliseen kaipuuseen. Simpauttajasta tutut henkilöt, veljekset Imppa ja Otto, sekä lehtimies Jomppa saavat purettua oman turhautuneen seksuaalisuutensa uudessa romaanissa Karjalan kuningas. Juontajana Joonas Turunen.

    Kuusi kuvaa

    Kuusi kuvaa tanssitaiteilija Alpo Aaltokosken elämästä. Alpo Aaltokoski on saanut pienestä pitäen mallin, että ihmisistä välitetään. Parin huoneen kotitalossa asui sulassa sovussa 7-9 ihmistä. Kannustava ympäristö ja tanhuharrastus virittivät tanssin siemenen. Mutta mutkiakin tarvittiin ennen kuin tanssi vei kokonaan. Mitkä kuvat saavat Alpo Aaltokosken pohtimaan elämäänsä? Mikä onkaan se kuudes kuva?

    Kultakuumeen kolumni

    Suunnannäyttäjä. Aleksis Kivi tykkäsi Juteinin kamasta ja oppi häntä puoli vuosisataa varhaisemmalta sana- ja ajatustaiturilta ja kielimieleltä yhden jos toisenkin tempun ja roppakaupalla oikeaa, väärentämätöntä humanistista asennetta ja taistelumieltä. Juha Hurme suunnannäyttäjän jäljillä.

    Luonto fi:Recommended:rss Kaikki luonto-ohjelmat »

    Luontoretki.

    Hukkareissu. Luontoretkellä viikko sitten Kari Kemppainen antoi ohjeita susien kuvaamiseen Kuhmossa. Nyt luontoretkellä paljastui, kuinka vaikeaa luonnonvaraisten susien näkeminen todella on. Suurpetokuvaaja Seppo Pöllänen ja Juha Laaksonen ovat viettäneet kumpainenkin omassa pienessä kojussaan muutaman vuorokauden parhaalla paikalla Kuhmon Viiksimossa, aivan itärajan pinnassa. Mutta mikä on tulos, komeita kuvia susista vai hukkareissu? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Minna Pyykön maailma

    Salaperäiset sammaleet. Sammaltutkijan pitää olla aika nöyrä. Pienten samalten kauneus avautuu vasta huolellisella tarkastelulla. Sammaltutkija Kimmo Syrjänen on kirjoittanut sammalkirjoja, kartoittanut sammalia, työskennellyt uhanalaisten sammalten parissa ja toiminut metsien monimuotoisuuden puolesta. Hän kiinnostui sammalista aikanaan intissä ollessaan! Minna Pyykkö kävi Kimmo Syrjäsen kanssa sammalretkellä Teijon kansallispuistossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

    Luontoilta

    Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Asko Hauta-aho. Kuva: Sami Korhonen.

    Metsäradio.

    Ei avohakkuille. Kansalaiset eivät halua katsoa omalla takapihallaan avohakattuja metsiä. Tämä käy selväksi WWF-Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapään väitöskirjassa. Valkeapää kysyi kansalaisten, politikkojen ja metsäammattilaisten käsityksiä Suomen metsäpolitiikan arvoista, oikeudenmukaisuudesta ja hyväksyttävyydestä. Tomittajana oli Raino Hurme. Kuva: Raino Hurme / Yle

    Radiodokumentteja fi:Recommended:rss

    Todellisia tarinoita

    Menetetyn kaupungin paluu. Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museossa sijaitsee Viipurin pienoismalli, tuhansien valokuvien ja -korttien sekä ilmavalokuvien ja karttojen avulla tehty tarkka pohjakuva Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista sotaa edelliseltä ajalta. Miksi ja miten pienoismalli tehtiin? Puhutteleeko se nykypäivän ihmistä. Toteutus: Marja Mosander ja Kai Rantala, tuottaja on Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 43 min
    • Sarja 7 jaksoa »

    Nauraakohan ne mulle?

    Nauraakohan ne mulle? Osa 12: Tilinteon aika. Radiodokumenttisarjassa ”Nauraakohan ne mulle?” seurataan aloittelevan stand up koomikon, Saana Peltolan, kehitystä ja matkaa kohti ammattilaisuutta. Saanan matkassa tutustumme samalla suomi stand upin tekijöihin, tarinoihin, haasteisiin ja vallitsevaan tilaan. Sarjan viimeissä jaksossa koittaa tilinteon hetki. Mitä tuli tehtyä? Kuka minä olen? Tuleeko tästä koskaan mitään? Koomikon tie ammattilaisuuteen on lyhimmilläänkin pitkä. Vaikka jutut jalostuvat, esiintymiskokemusta tulee koko ajan lisää ja keikkaminuutit lisääntyvät, vie hyväksi koomikoksi tuleminen useimmiten kuitenkin vuosia. Viimeisessä jaksossa Saana kokeilee siipiään mc:nä ja analysoi kehitystään matkalla ammattilaisuuteen. Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus Pauliina Motturi, äänitarkkailu Kai Rantala, tuotanto Hannu Karisto/Yle Dokumentit.

    Todellisia tarinoita

    Tulkintaa - elämää kielityömaalla. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, avautui tulkeille aivan uudet työmarkkinat. Tarjolla oli kansainvälisyyttä ja hyvin palkattu työ. Asta Lähteenmäki aloitti työnsä Brysselissä tammikuussa 1995 ja vähän myöhemmin Nina Prince-Ume. He ovat nähneet alun kompuroinnin ja olleet luomassa käytäntöjä. Asta ja Nina pääsevät työssään lähietäisyydeltä seuraamaan vallan sisäpiirejä ja tekevät töitä erilaisten poliittisten ryhmien kanssa. Simultaanitulkkeina he opettelevat päivittäin uusia asioita. Lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen työ on edelleen kiehtovaa. Toteutus: Anna-Liisa Haavikko, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 47 min
    • Sarja 7 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Herra Saidelson ja mestarietsivät. Viron kansalainen, juutalaissyntyinen Aleksander Saidelson muutti Suomeen alkuvuodesta 1937 ja perusti Suonenjoelle kemian alan tehtaan. Etsivän keskuspoliisin mukaan Saidelson oli hämäräliikemies ja suuren luokan vakooja, ja hänet karkotettiin maasta. Minkälainen oli EK:n poliisien, mestarietsivien oma tausta? Oliko tuon ajan poliisilla edellytyksiä tutkia kosmopoliitin henkilön tapausta? Viime viikolla kuultu Saidelsonin jännityskertomus jatkuu. Toteutus: Leena Jäppinen, Poppe Johansson ja Hannu Karisto. Lukija on Ola Tuominen.

    Sotilaiden äänet fi:Recommended:rss Yle Historia: Sotilaiden tarinoita »

    Sotilaat kertovat: eversti Veikko Pesonius IV AK

    "Suomen kielihän on rikas ja monivivahteinen, mutta tätä Viipurin menetyksen aiheuttamaa järkytystä on vaikea nyansoida. Me olimme erittäin epätoivoisia, erittäin pettyneitä ja nimenomaan myös siksi, että tämä oli tapahtunut meidän vastuualueellamme. Siihen ei voinut syventyä eikä sitä saanut jäädä pohtimaan: oli työskenneltävä eteenpäin. Ja niin tapahtumien vyöry vei meidät tuonkin erittäin raskaan ja masentavan vaiheen yli."

    • Kesto: 40 min

    Sotilaat kertovat: sotamies Antero Keltanen 20 Pr

    "Kivisalmen sillalla oli upseereita pistoolit käsissä vaatimassa miehiä asemiin. Jäätiin siihen. Kun se upseeri, joka järjesteli meitä tien oikealle puolelle, meni tien yli komentamaan juoksevia miehiä asemiin tien sille puolelle, silloin tien oikealla puolella asemissa olevat lähtivät karkuun." (Äänite on huonolaatuinen.)

    Terveys ja hyvinvointi fi:Recommended:rss

    Parempi päivä

    Voiko liikunnalla väistellä flunssaa?. Flunssakaudella usein pohditaan syitä sairastumiseen ja keinoja sairastumisen välttämiseen. Miten liikkuminen vaikuttaa riskiin sairastua esimerkiksi flunssaan? Tähän vastaa Parempi päivä -sarjassa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen. Toimittajana Kimmo Salvén.

    Teemana terveys

    Sujuva arki = hyvä elämä. Elämän ruuhkavuosiin mahtuu yltäkylläisesti kaikkea; lapsiperheen arkea, työelämän nousukiitoa, mielenkiintoisia harrastuksia ja luottamustoimia ja ennen kaikkea kiireen tuntua. Silti se tuiki tavallinen arki on juuri sitä, mitä kannattaa tavoitella, uskoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. Toimittajana Anne Heikkinen.

    Taustapeili

    Eristyshuoneen tarve sairaalassa. Ennen sanottiin, että ”älä laske lapsiasi ennen kuin tuhkarokko on käynyt talossa.” Nykyään Pohjolassa suurimpana uhkana lienevät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit. Tämän päivän mediasairaus on ebola, sillä se on ollut viime aikoina yksi puhutuimmista vitsauksista Ebola-valmiutta on lisätty myös yliopistosairaaloissa Suomessa. Millaiset potilaat yleensä tarvitsevat eristystä? Hyksin infektiosairauksien poliklinikan vastaava ylilääkäri Asko Järvinen esittelee sairaalan toimintaa Marko Miettiselle.

    Ykkösaamun kolumni

    Alf Rehn: Huonon työilmapiirin peruskurssi. Kolumnisti Alf Rehn pohtii huonoa työilmapiiriä. Hänen mielestään johtajan päivästä toiseen muuttuva suhtautuminen asioihin on keskeinen osa sitä, miksi ihmiset joutuvat kärsimään työpaikoillaan.

    Tiede fi:Recommended:rss Kaikki tiedeohjelmat »

    Aspekti

    #viskigate. Kovista rasvoista luopuminen ei välttämättä lisää sydänterveyttä. Sukula ja Savonia laittavat kouluruokalat kuntoon. Peliohjelmointi on myös lasten juttu Lasten yliopistossa. Alkoholimerkit pois lasten silmiltä - toimiiko? Parempi päivä: Mistä koostuu hyvä arki?

    Tiedeykkönen

    Valta määrittelee epäonnistumisen. Tiedemiehiä on teilattu, poltettu ja pantu arestiin siihen katsomatta, että ovatko he oikeassa vai eivät. Tutkijat on siis tuomittu epäonnistuneiksi sillä perusteella, että ajatukset eivät ole sopineet valtarakenteen tarkoituksiin. Mutta mitä epäonnistuminen on antanut tieteelle? Entä millaisissa oloissa saa onnistua epäonnistumisen kautta? Studiovieraana oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola. Tapaamme myös Vuoden tieteentekijän. Lähetyksen juontaa Jari Vaara.

    Tiedetuokio

    Verikoe kertoo ruokavaliosta. Verinäytteestä mitattavien merkkiaineiden perusteella on mahdollista arvioida ruokavalion toteutumista - uusi menetelmä on hyödyksi erityisesti kontrolloiduissa ruokavaliointerventioissa, joissa tutkitaan ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia. – Me pystymme tämän avulla katsomaan, kuinka kompliantti tutkittava on ollut, eli kuinka hyvin hän on näitä olennaisia ruoka-aineita käyttänyt tutkimuksen aikana, toteaa ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.

    Tiedetiistai

    Puutarhan syystyöt. Radio Suomen Tiedetiistaissa suunnitellaan puutarhan syystöitä. Kannattaako vuosien myötä ränsistynyt orapihlaja-aita leikata alas. Entä keväällä istutettu ruipeloinen norjanangervo? Kuinka varmistaa ensi kesän kukkaloisto? Istutanko sipulit ja perennat nyt, ensi kuussa vai kenties keväällä? Mitkä puut piti leikata keväällä ja mitä sahataan nyt syksyn tullen? Tiedetiistain Puutarhan syystöissä -ohjelman soittajia opastavat ammattipuutarhurit. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Pertti Pehkonen ja puutarhuri Merja Pulkkinen. Toimittaja on Leena Mattila. Kuva: Raine Martikainen/Yle

    Tove Jansson -juhlavuosi fi:Recommended:rss yle.fi/tove100 »

    Kulttuuriosasto

    Kulttuuriosasto puhuu muumeista. Tove Janssonin Muumi-hahmot ovat kasvaneet osaksi suomalaista identiteettiä. Muumi-tarinoiden pariin paetaan maailman myrskyjä ja niistä löydetään jopa kokonaisia elämänfilosofioita. Studiossa keskustelemassa on muumeja tutkinut kirjailija, filosofian tohtori Sirke Happonen. Toimittajina Joonas Turunen ja Sampo Mäkelä.

    Kulttuurin pisteohjelmia

    Tove Jansson eli kattojen yllä. Tove Janssonin ullakkoateljeen ikkunalaudalla on kokoelma meren pyöristämiä kiviä ja valkeita simpukankuoria. Mutta miksi muumien äiti rakasti näkinkenkiä ja merta? Ja miksi hänen vaatimattomassa keittiössään ei ole ollenkaan vesipistettä? Emma Vainio tapasi Tove Janssonin veljentyttären Sophia Janssonin taiteilijan ateljeeasunnolla Helsingin Ullanlinnassa. Kuva: Kalle Kultala

    Taustapeili

    Tove Jansson vihasi sotaa ja rakasti kaikkea kaunista. Tove Jansson oli tavattoman rohkea mutta samalla myös ujo. Pilapiirroksissaan lempeänä muumien luojana tunnettu Jansson oli ilkeä ja sarkastinen, rakkaudessaan loputtoman lempeä ja kärsivällinen. Ja läpi koko elämän Tovea kantoi ex librikseenkin kirjattu ajatus: tee työtä ja rakasta. Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Helsingin Ateneumiin on koottu laajasti Janssonin tuotantoa esittelevä näyttely.Siellä oppaana toimii Tuula Karjalainen, joka on koonnut näyttelyn ja kirjoittanut palkitun elämäkerran Janssonista niemltään Tee työtä ja rakasta. Toimittajana Sanna Pirkkalainen. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

    Puheen Iltapäivä

    Tove Jansson - viime vuosisadan ihmeellisin ihminen. Tove Jansson on hänestä elämäkerran "Tee työtäsi ja rakasta" kirjoittaneen Tuula Karjalaisen mielestä viime vuosisadan ihmeellisin ihminen ja taiteilija. Työnteon rinnalla hänelle oli elämässä kaikista tärkeintä oma vapaus, joka meni kaiken maineen ja rahan ohi. "Viimeisinä vuosinaan Tove sanoi, että työ on ollut hänen elämässään tärkeintä. On ikuinen mysteeri, mistä hän sai kaiken luovuuden, ajan ja energian töihinsä", toteaa Karjalainen, joka on toiminut myös Ateneumin Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyn kuraattorina. Toimittajina Miia Krause ja Tiina Lundberg.

    Uskonto ja elämänkatsomus fi:Recommended:rss

    Hartaudet

    Aamuhartaus 20.10. kappalainen Tapani Erämaja. Kappalainen Tapani Erämaja, Eurajoki. Virsi 548 alkaa sanoin: "Tule kanssani, Herra Jeesus". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 7 min
    • Sarja 55 jaksoa »

    Hartaudet

    Iltahartaus 18.10. tutkija Kirsi Huoponen. Tutkija Kirsi Huoponen, Turku. Virsi 430:1 alkaa sanoin: "Rakkaus, kun kuvaksesi". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 8 min
    • Sarja 55 jaksoa »

    Hartaudet

    Aamuhartaus 18.10. pastori Tero Koivisto. Pastori Tero Koivisto, Helluntaiseurakunta, Vaasa. Hartauden musiikki: "Jumalan kädet kantaa", es. Nina Åström, san. Hilja Aaltonen, säv. Hannu Huhtala, sov. Markus Vainiomäki.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 8 min
    • Sarja 55 jaksoa »

    Hartaudet

    Iltahartaus 17.10. filosofian maisteri Nina Maskulin. Perjantai-iltaisin hartauden teemana on elokuvat. Filosofian maisteri Nina Maskulin, Helsinki. Virsi 200: 1-6 alkaa sanoin: "Oi, kuinka ihana". Topi Lehtipuu (tenori), Jonte Knif (positiiviurut ja regaali), Jarmo Julkunen (teorbi), Mikko Perkola (viola da gamba).

    Muualla Yle.fi:ssä