Areena
  • TV
  • Radio
  • Fakta ja kulttuuri

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Ajankohtaisohjelmia fi:Recommended:rss

    Ajankohtainen Ykkönen

    Koko ohjelma: Normitalkoot. Kaikki mukaan normitalkoisiin, turhia säädöksiä purkamaan! Kun vain sovitaan mitkä ovat turhia - ja kenen kannalta? Miksi meillä on aina vain enemmän säädöksiä ja määräyksiä? Vieraana professori Jyrki Tala Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Sukellusveneisiin kohdistuu pikkupoikamaista kiinnostusta, mutta mitä hyötyä niistä on sodankäynnissä? Pitäisikö Suomella olla sukellusvene vai onko vedenalainen toiminta turhaa ja kallista suurvaltojen pullistelua? Haastateltavana komentaja Jon von Weissenberg. Juontajana Heikki Peltonen.

    Päivä tunnissa

    Ruotsin sukellusvenejahti päättyi. EU:n ilmastosopimus saa Suomesta sekä kiitoksia että moitteita. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini syyttää kokoomusta vitkuttelusta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Utsjoen saamelaislukiossa on puukotettu kuoliaaksi nuori miesopiskelija. Ruotsin puolustusvoimat on päättänyt suuren etsintäoperaationsa Tukholman saaristossa. Internet nappaa yhä suuremman osan mainonnasta. Älypuhelimiin kehitellään hätätilanteita helpottavia apuvälineitä. Kuulemme lisäksi muunmuassa millaiset ovat Ukrainan vaaliasetelmat ja kuinka Turkissa hallitus haluaa lisätä poliisin valtuuksia. Lähetyksen toimittaa Jussi Wistrand.

    YleX Etusivu

    Vieraana Annina Huhtaja ja Joonas Saartamo. Annina Huhtala ja Joonas Saartamo vierailivat YleX Etusivun perjantaipöydässä keskustelemassa muun muassa sosiaalisesta mediasta ja politiikasta.

    Ajantasa

    Kannattaako lapsijuttuja jakaa somessa?. Kiistely Sotesta jatkuu. Perussuomalaiset haukkuvat Kokoomuksen uudet kannanotot. Monet vanhemmat jakavat somessa kuvia ja juttuja lapsistaan. Kannattaisi kuitenkin miettiä kahdesti ennen kuin painaa enteriä. Soidensuojelu puhuttaa. Toimiiko vapaaehtoisuus. Esimerkki Pohjanmaalta. Politiikan viikko. Utsjoen koulupuukotus. Uutispuntarissa puhetta Ruotsista, mm. sukellusvenejahdista. Vieraina Susanna Ginman, HBL:n pääkirjoitustoimittaja ja Cita Högnabba, Hanasaaren kulttuurikeskuksen viestintäpäällikkö. Toimittajina Anne-Mari Rajala ja Annu Passoja.

    Historia fi:Recommended:rss Kaikki historiaohjelmat »

    Elävä arkisto

    Jatkosodan tuntematon tausta. Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallisen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen ”Hitlerin sateenvarjon alle”? Lasse Vihosen vuonna 2001 toimittamassa ohjelmassa ”Jatkosodan tuntematon tausta” käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä dokumenttiäänittein, vanhojen asiakirjojen sekä julkaistun tutkimuksen pohjalta. Pekka Salosaari lukee ohjelmassa kuultavat asiakirjanäytteet. - Kuva: Risto Ryti 26.06.1941 / Yle.

    Historiasarjoja

    125 vuotta Korkeasaaren historiaa. Korkeasaaren eläintarha on ollut tärkeä osa suomalaisten lapsuudenmuistoja jo kauan, se viettää nimittäin tänä vuonna 125 -vuotisjuhlaansa. Ennen kuin siitä tuli eläintarha se oli kaupunkilaisten huvipaikka ja vähän epämääräisessäkin maineessa. Mutta miten Korkeasaaresta oikein tuli eläintarha ja millaisia vaiheita sen 125-vuotiseen historiaan liittyy? Toimittaja Seppo Heikkinen käy Korkeasaaressa ottamassa näistä selvää. Oppaana saareen ja sen historiaan toimii tiedottaja Mari Lehmonen.

    Historiasarjoja

    Poikasi täältä jostakin. Kenttäposti alkoi toimia vain kaksi päivää jatkosodan alkamisen jälkeen kesällä 1941. Posti kuljetti myös kahden nuoren sotilaan, Olavin ja Juhanin kirjeet kotiin vaimolle ja tyttöystävälle. Tohtori Erkka Pehkonen on käynyt väitöskirjassaan läpi näiden miesten kirjeitä .Kirjeet kertovat rakkaudesta ja kaipuusta. Sekin näkyy, että sota muuutti nuoria miehiä. Toimittaja Virpi Väisänen

    Historiasarjoja

    Kannaksen suurhyökkäys osa 3/3: Viipuri, hyljätty kaupunki. Toimittaja Martti Pohjakallio kokosi 1960-luvulla Kannaksen tulimyrskyssä taistelleiden miesten haastatteluja Yleisradion ääniarkistoon, ja näistä haastatteluista on koottu uusi kolmeosainen radiosarja. Tässä osassa kerrotaan, miten venäläisten hyökkäyskärki saapuu Viipurin edustalle 19.6 yhtä matkaa viimeisten suomalaisten viivytysjoukkojen kanssa. Viipuria puolustamaan on tuotu Syväriltä 20. Jalkaväkiprikaati, joka ehtii asemiin juuri ennen ensimmäisten venäläisten tuloa. Kannaksen suurhyökkäys -sarjan viimeinen osa kertoo Viipurissa taistelleiden miesten näkemyksen siitä, mitä kaupungissa tuona kohtalokkaapäivänä tapahtui. Toimittajana Janne Huttunen.

    Kirjallisuus fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kirjakerho

    John Irving eheyttää: Minä olen monta. John Irvingin viimeisin romaani In one Person/Minä olen monta on machona pidetyn jenkkikirjailijan vuolas ja värikäs vetoomus ihmisyyden ja seksuaalisen tasa-arvon puolesta. John Irvingin teoksesta keskustelevat kirjailijat Jonas Konstig, Markus Leikola ja Jaakko Heinikmäki Miten he nielaisevat tämän tunteikkaan kertomuksen ja kuinka heitä puhuttelee Irvingin hillitön henkilögalleria jonka harrasteista ei Shakespeareakaan puutu? Minä olen monta -teoksen on suomentanut Kristiina Rikman. Ohjelman toimittaa Tarleena Sammalkorpi.

    Viikon kirja

    Kirjailija Olli Jalonen ja romaani Miehiä ja ihmisiä. Kesä 1972 on ihmeellinen. Muskan Häämuistojen valssi soi kaikkialla ja eräästä pojasta tulee mies. Myös Kirjailija Olli Jaloselle tuo kesä on tärkeä, vaikkei olekaan romaaninsa 17-vuotias päähenkilö. Koska on 70-luku, niin melkein jokaisella on kiihkeä mielipide Kekkosesta, Vennamosta ja kepulaisista. Kekkosta ollaan valitsemassa poikkeuslailla presidentiksi. Kukaan ei sitä halua, mutta jossain se on päätetty. Kirjakerhon viikon kirjassa kirjailija Olli Jalonen ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Miehiä ja ihmisiä. Kuva: Katja Lösönen

    Lukupiiri

    Minna Canthin naiset. Minna Canth tuoreet naiskuvat kiinnostavat tämän ajan teatterintekijöitä, esimerkiksi Mikko Roiha teki uuden tulkinnan Sylvistä ja Teatteri Avoimissa ovissa esitetään tänä syksynä Työmiehen vaimoa. Miksi Minna Canthin 1880-luvun teemat ja irtiotot askarruttavat meitä vielä tänään? Tarleena Sammalkorven ja Juha Hurmeen vieraana Lukupiirissä on kirjailija Sirpa Kähkönen. Kuva: Minna Canth / Museovirasto

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 174 min
    • Sarja 1 jakso »

    Yle Helsinki

    Kari Suomalainen ja Tove Jansson piirsivät sodasta sarkasmia. Jussi Karjalaisen ja Ville Hännisen tietokirja Sarjatulta! kokoaa yhteen sota-ajan suomalaisia pilapiirroksia ja sarjakuvia. Talvi- ja jatkosotien käänteitä kommentoivia piirroksia on julkaistu valtavat määrät niin tavallisissa sanomalehdissä kuin rintamalehdissä. Karjalaisen ja Hännisen kirjaan päätyi noin 400 kuvaa yli 80 taiteilijalta. Mukana on koko joukko suurelle yleisölle tuntemattomia taiteilijoita, sekä herkullisia poimintoja esimerkiksi Kari Suomalaiselta ja Tove Janssonilta. Ylen aikaisen toimittaja Vesa Marttinen tapasi Jussi Karjalaisen Helsingin sarjakuvafestivaalien aattona kirjan julkaisun yhteydessä.

    Kulttuuri fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kultakuume

    Turismi on tie vaurauteen. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Turismi on maailmanlaajuinen teollisuudenala, jonka toivotaan myös vähentävän köyhyyttä kehitysmaissa. Kultakuume tapasi professori Jussi Pakkasvirran, joka vetää turismin ja globaalin köhyyden yhteyttä kartoittavaa tutkimushanketta. // Haastattelussa lähetystöneuvos Martti Eirola, Lomamatkat Oy:n tuotantojohtaja Maija Boshkov ja Ystävyysseurojen liiton pj. Seppo Kalliokoski. // Huippu-urheilusta tehtiin korvikesotaa kylmän sodan vuosina. Markku Jokisipilän tuore teos Punakone ja vaahteranlehti kertoo kylmän sodan poliittisten ja ideologisten jännitteiden vaikutuksesta jääkiekossa. Juontajana Pietari Kylmälä.

    Taiteilijaelämää

    Katja Gauriloff ja elokuvien tekemisen pakko. Kolttasaamelaisuus on ollut Katja Gauriloffille mysteeri, jota hän on käsitellyt melkein kaikissa elokuvissaan. Puoliksi itsekin kolttasaamelainen Gauriloff tunnetaan tosin parhaiten dokumentistaan ”Säilöttyjä unelmia”, josta tuli kansainvälinen menestys. Nyt Katja Gauriloffilla on työn alla elokuva ”Kuun metsän Kaisa”, joka kertoo Gauriloffin kolttasaamelaisesta, tietäjänäkin tunnetusta isomummosta. Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kirjakerho

    John Irving eheyttää: Minä olen monta. John Irvingin viimeisin romaani In one Person/Minä olen monta on machona pidetyn jenkkikirjailijan vuolas ja värikäs vetoomus ihmisyyden ja seksuaalisen tasa-arvon puolesta. John Irvingin teoksesta keskustelevat kirjailijat Jonas Konstig, Markus Leikola ja Jaakko Heinikmäki Miten he nielaisevat tämän tunteikkaan kertomuksen ja kuinka heitä puhuttelee Irvingin hillitön henkilögalleria jonka harrasteista ei Shakespeareakaan puutu? Minä olen monta -teoksen on suomentanut Kristiina Rikman. Ohjelman toimittaa Tarleena Sammalkorpi.

    Viikon kirja

    Kirjailija Olli Jalonen ja romaani Miehiä ja ihmisiä. Kesä 1972 on ihmeellinen. Muskan Häämuistojen valssi soi kaikkialla ja eräästä pojasta tulee mies. Myös Kirjailija Olli Jaloselle tuo kesä on tärkeä, vaikkei olekaan romaaninsa 17-vuotias päähenkilö. Koska on 70-luku, niin melkein jokaisella on kiihkeä mielipide Kekkosesta, Vennamosta ja kepulaisista. Kekkosta ollaan valitsemassa poikkeuslailla presidentiksi. Kukaan ei sitä halua, mutta jossain se on päätetty. Kirjakerhon viikon kirjassa kirjailija Olli Jalonen ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Miehiä ja ihmisiä. Kuva: Katja Lösönen

    Luonto fi:Recommended:rss Kaikki luonto-ohjelmat »

    Minna Pyykön maailma

    Luontokuvan taikaa. Pohjoismaiden suurimpaan luontokuvatapahtumaan, Vuoden Luontokuvagaalaan Helsinkiin, kerääntyi viikko sitten suomalaista ja kansainvälistä kuvaajajoukkoa puhumaan kuvauksesta ja katselemaan vuoden parhaita otoksia. Minna Pyykön maailma- ohjelman aluksi kotkalainen Matti Pukki kuvaili sitä, miten sai otettua pääpalkinnon voittaneen kuvansa Lokkien taidelento. Pitkän linjan luontokuvaaja Antti Leinonen kertoi ohjelmassa myös kuvausretkistään ahmojen ja metsäpeurojen maailmaan. Lopuksi kuultiin tapahtumassa esiintyneiden kansainvälisten luontokuvaajien englantilaisen Danny Geenin ja ruotsalaisen Mattias Klumin ajatuksia kuvaamisesta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Luonto-Suomi.

    Karhuilta. Karhu on kautta aikain ollut pelätyimpiä ja palvotuimpia eläimiä Suomessa. Voimiensa ja ihmismäisen ulkonäkönsä lisäksi karhua on arvostettu talviunen takia. Karhun ja poikasten heräämistä keväällä pitkän talven jälkeen on verrattu uudelleen syntymiseen. Asiantuntijoina studiossa ovat tutkija Katja Holmala ja luontokuvaaja Kari Kemppainen, toimittajana Juha Laaksonen.

    Metsäradio.

    Vieraana pääjohtaja Esa Härmälä. Metsähallituksen uuden toimitusjohtaja Esa Härmälän usko metsiin ja biotalouteen on vahva. Valtion kassaan pitäisi tilittää 135 mlijoonaa euroa ja toisaalta pitäisi suojella lisää valtionmetsiä ja soita. Toimittajana oli Raino Hurme. Kuva: Raino Hurme / Yle

    Luontoretki.

    Hukkareissu. Luontoretkellä viikko sitten Kari Kemppainen antoi ohjeita susien kuvaamiseen Kuhmossa. Nyt luontoretkellä paljastui, kuinka vaikeaa luonnonvaraisten susien näkeminen todella on. Suurpetokuvaaja Seppo Pöllänen ja Juha Laaksonen ovat viettäneet kumpainenkin omassa pienessä kojussaan muutaman vuorokauden parhaalla paikalla Kuhmon Viiksimossa, aivan itärajan pinnassa. Mutta mikä on tulos, komeita kuvia susista vai hukkareissu? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Radiodokumentteja fi:Recommended:rss

    Todellisia tarinoita

    Ammattina huovuttaja. Käsityöläisen ammatti on elämäntapa. Hankit villaa, keräät metsästä kasveja värjäystä varten, värjäät, karstaat jne. Karoliina Arvilommi ja Roddy Welch asuvat Värtsilässä, vanhassa kunnantalossa Jänisjoen rannalla. Yhdessä he ovat elvyttäneet maailman vanhimman huopatekniikan, hevoshuovutuksen, ja siirtäneet sen nykyaikaan, perinteitä kunnioittaen. Toteutus: Liisa Vihmanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 47 min
    • Sarja 7 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Menetetyn kaupungin paluu. Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museossa sijaitsee Viipurin pienoismalli, tuhansien valokuvien ja -korttien sekä ilmavalokuvien ja karttojen avulla tehty tarkka pohjakuva Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista sotaa edelliseltä ajalta. Miksi ja miten pienoismalli tehtiin? Puhutteleeko se nykypäivän ihmistä. Toteutus: Marja Mosander ja Kai Rantala, tuottaja on Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 43 min
    • Sarja 7 jaksoa »

    Nauraakohan ne mulle?

    Nauraakohan ne mulle? Osa 12: Tilinteon aika. Radiodokumenttisarjassa ”Nauraakohan ne mulle?” seurataan aloittelevan stand up koomikon, Saana Peltolan, kehitystä ja matkaa kohti ammattilaisuutta. Saanan matkassa tutustumme samalla suomi stand upin tekijöihin, tarinoihin, haasteisiin ja vallitsevaan tilaan. Sarjan viimeissä jaksossa koittaa tilinteon hetki. Mitä tuli tehtyä? Kuka minä olen? Tuleeko tästä koskaan mitään? Koomikon tie ammattilaisuuteen on lyhimmilläänkin pitkä. Vaikka jutut jalostuvat, esiintymiskokemusta tulee koko ajan lisää ja keikkaminuutit lisääntyvät, vie hyväksi koomikoksi tuleminen useimmiten kuitenkin vuosia. Viimeisessä jaksossa Saana kokeilee siipiään mc:nä ja analysoi kehitystään matkalla ammattilaisuuteen. Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus Pauliina Motturi, äänitarkkailu Kai Rantala, tuotanto Hannu Karisto/Yle Dokumentit.

    Todellisia tarinoita

    Tulkintaa - elämää kielityömaalla. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, avautui tulkeille aivan uudet työmarkkinat. Tarjolla oli kansainvälisyyttä ja hyvin palkattu työ. Asta Lähteenmäki aloitti työnsä Brysselissä tammikuussa 1995 ja vähän myöhemmin Nina Prince-Ume. He ovat nähneet alun kompuroinnin ja olleet luomassa käytäntöjä. Asta ja Nina pääsevät työssään lähietäisyydeltä seuraamaan vallan sisäpiirejä ja tekevät töitä erilaisten poliittisten ryhmien kanssa. Simultaanitulkkeina he opettelevat päivittäin uusia asioita. Lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen työ on edelleen kiehtovaa. Toteutus: Anna-Liisa Haavikko, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Sotilaiden äänet fi:Recommended:rss Yle Historia: Sotilaiden tarinoita »

    Sotilaat kertovat: eversti Veikko Pesonius IV AK

    "Suomen kielihän on rikas ja monivivahteinen, mutta tätä Viipurin menetyksen aiheuttamaa järkytystä on vaikea nyansoida. Me olimme erittäin epätoivoisia, erittäin pettyneitä ja nimenomaan myös siksi, että tämä oli tapahtunut meidän vastuualueellamme. Siihen ei voinut syventyä eikä sitä saanut jäädä pohtimaan: oli työskenneltävä eteenpäin. Ja niin tapahtumien vyöry vei meidät tuonkin erittäin raskaan ja masentavan vaiheen yli."

    • Kesto: 40 min

    Sotilaat kertovat: sotamies Antero Keltanen 20 Pr

    "Kivisalmen sillalla oli upseereita pistoolit käsissä vaatimassa miehiä asemiin. Jäätiin siihen. Kun se upseeri, joka järjesteli meitä tien oikealle puolelle, meni tien yli komentamaan juoksevia miehiä asemiin tien sille puolelle, silloin tien oikealla puolella asemissa olevat lähtivät karkuun." (Äänite on huonolaatuinen.)

    Terveys ja hyvinvointi fi:Recommended:rss

    Teemana terveys

    Voiko nuoria suojella piilottamalla alkoholin katukuvasta?. Viime aikoina on käynyt melkoinen myrsky viskilasissa, kun Avi ja Valvira ovat kieltäneet, tai ainakin väitetysti kieltäneet, milloin mitäkin. Lasten ja nuorten suojelemiseksi on pyritty poistamaan alkoholiin viittaavat merkit silmistä ja mielistä. Toimiiko se? Tätä pohtii Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Eila Laukkanen. Toimittajana Kimmo Salvén.

    Parempi päivä

    Treenaa oikein maratonia tai massahiihtoa varten!. Moni meistä haaveilee osallistuvansa tulevana talvena johonkin massahiihtotapahtumaan, kuten Finlandiahiihtoon tai treenaa tulisesti ensi kesän maratonia varten. Mutta miten kannattaa valmistautua, jos tähtäimessä on massahiihto tai maraton? Siitä kuulemme nyt ohjelmassa Parempi päivä. Asiantuntijana on liikuntalääketieteen tutkija Heikki Pentikäinen, toimittajana Anne Heikkinen.

    Taustapeili

    Eristyshuoneen tarve sairaalassa. Ennen sanottiin, että ”älä laske lapsiasi ennen kuin tuhkarokko on käynyt talossa.” Nykyään Pohjolassa suurimpana uhkana lienevät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit. Tämän päivän mediasairaus on ebola, sillä se on ollut viime aikoina yksi puhutuimmista vitsauksista Ebola-valmiutta on lisätty myös yliopistosairaaloissa Suomessa. Millaiset potilaat yleensä tarvitsevat eristystä? Hyksin infektiosairauksien poliklinikan vastaava ylilääkäri Asko Järvinen esittelee sairaalan toimintaa Marko Miettiselle.

    Ykkösaamun kolumni

    Alf Rehn: Huonon työilmapiirin peruskurssi. Kolumnisti Alf Rehn pohtii huonoa työilmapiiriä. Hänen mielestään johtajan päivästä toiseen muuttuva suhtautuminen asioihin on keskeinen osa sitä, miksi ihmiset joutuvat kärsimään työpaikoillaan.

    Tiede fi:Recommended:rss Kaikki tiedeohjelmat »

    Aspekti

    Nyt linjataan kirkon tulevaisuuden suuntaa. Seurakuntavaaleissa äänestetään kirkon isoista linjoista. Saavatko kuurot ja viittomakieliset riittävästi tukea kouluissa? Nuori muotoilija tähyää korkealle muodin maailmassa.

    Tiedeykkönen

    Uudessa huippualassa plasmoniikassa metalliset nanorakenteet työskentelevät yhdessä valon kanssa. Professori Päivi Törmä kehittää plasmoniikkaan perustuvia uusia valolähteitä Aalto-yliopistossa. Jyväskylässä on tutkittu, miten verkkotekstien lukeminen vaikuttaa nuorten lukutaitoon. Lahottajasieni talikääpä hajottaa hanakammin puun ligniiniä kuin selluloosaa ja sopii kuusihakkeen esikäsittelyyn, biopulppaukseen. Haastateltavina ovat professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta, tutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta, professori Annele Hatakka Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Geodeettisesta laitoksesta, joka kertoo ajankohtaista Rosetta-luotaimesta. Toimittajina Sisko Loikkanen, Emilia Cronvall ja Leena Mattila.

    Tiedetiistai

    Putkiremontti-ilta. Putkiremontti-ilta vastaa kuulijoiden kysymyksiin tekniikan ja laki-asioiden tuntijoiden suulla. Myös Putkiremontti-televisiosarjan asukas antaa omat vinkkinsä. Miten suunnitella, toteuttaa ja rahoittaa hanke, jota maksetaan vastikkeissa vuosikausia? Toimittajana Jari Vaara.

    Tiedetuokio

    Verikoe kertoo ruokavaliosta. Verinäytteestä mitattavien merkkiaineiden perusteella on mahdollista arvioida ruokavalion toteutumista - uusi menetelmä on hyödyksi erityisesti kontrolloiduissa ruokavaliointerventioissa, joissa tutkitaan ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia. – Me pystymme tämän avulla katsomaan, kuinka kompliantti tutkittava on ollut, eli kuinka hyvin hän on näitä olennaisia ruoka-aineita käyttänyt tutkimuksen aikana, toteaa ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.

    Tove Jansson -juhlavuosi fi:Recommended:rss yle.fi/tove100 »

    Kulttuuriosasto

    Kulttuuriosasto puhuu muumeista. Tove Janssonin Muumi-hahmot ovat kasvaneet osaksi suomalaista identiteettiä. Muumi-tarinoiden pariin paetaan maailman myrskyjä ja niistä löydetään jopa kokonaisia elämänfilosofioita. Studiossa keskustelemassa on muumeja tutkinut kirjailija, filosofian tohtori Sirke Happonen. Toimittajina Joonas Turunen ja Sampo Mäkelä.

    Kulttuurin pisteohjelmia

    Tove Jansson eli kattojen yllä. Tove Janssonin ullakkoateljeen ikkunalaudalla on kokoelma meren pyöristämiä kiviä ja valkeita simpukankuoria. Mutta miksi muumien äiti rakasti näkinkenkiä ja merta? Ja miksi hänen vaatimattomassa keittiössään ei ole ollenkaan vesipistettä? Emma Vainio tapasi Tove Janssonin veljentyttären Sophia Janssonin taiteilijan ateljeeasunnolla Helsingin Ullanlinnassa. Kuva: Kalle Kultala

    Taustapeili

    Tove Jansson vihasi sotaa ja rakasti kaikkea kaunista. Tove Jansson oli tavattoman rohkea mutta samalla myös ujo. Pilapiirroksissaan lempeänä muumien luojana tunnettu Jansson oli ilkeä ja sarkastinen, rakkaudessaan loputtoman lempeä ja kärsivällinen. Ja läpi koko elämän Tovea kantoi ex librikseenkin kirjattu ajatus: tee työtä ja rakasta. Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Helsingin Ateneumiin on koottu laajasti Janssonin tuotantoa esittelevä näyttely.Siellä oppaana toimii Tuula Karjalainen, joka on koonnut näyttelyn ja kirjoittanut palkitun elämäkerran Janssonista niemltään Tee työtä ja rakasta. Toimittajana Sanna Pirkkalainen. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

    Puheen Iltapäivä

    Tove Jansson - viime vuosisadan ihmeellisin ihminen. Tove Jansson on hänestä elämäkerran "Tee työtäsi ja rakasta" kirjoittaneen Tuula Karjalaisen mielestä viime vuosisadan ihmeellisin ihminen ja taiteilija. Työnteon rinnalla hänelle oli elämässä kaikista tärkeintä oma vapaus, joka meni kaiken maineen ja rahan ohi. "Viimeisinä vuosinaan Tove sanoi, että työ on ollut hänen elämässään tärkeintä. On ikuinen mysteeri, mistä hän sai kaiken luovuuden, ajan ja energian töihinsä", toteaa Karjalainen, joka on toiminut myös Ateneumin Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyn kuraattorina. Toimittajina Miia Krause ja Tiina Lundberg.

    Uskonto ja elämänkatsomus fi:Recommended:rss

    Hartaudet

    Iltahartaus 25.10. kappalainen Olli-Matti Vuori. Kappalainen Olli-Matti Vuori, Ulvila. Virsi 384: 1,2,5. Virsi alkaa sanoin: "Autuas, ken elämänsä". Kampin Laulu, Timo Lehtovaara (joht.), Pertti Eerola (urut).

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 8 min
    • Sarja 56 jaksoa »

    Hartaudet

    Aamuhartaus 25.10. pastori Mikael Sundkvist, Ortodoksinen kirkko. Pastori Mikael Sundkvist, Ortodoksinen kirkko, Vantaa. Hartauden musiikki "Saata, oi Kristus" on levyltä "Ortodoksisia kirkkoveisuja", joht. Juhani Matsi.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 9 min
    • Sarja 56 jaksoa »

    Hartaudet

    Iltahartaus 24.10. pääsihteeri Heikki Huttunen. Pääsihteeri Heikki Huttunen, Ortodoksinen kirkko, Espoo. Hartauden musiikki: "Agni Parthéne", es. Szent Demeter kamarkórus -kuoro, joht. Dávid Imreny.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 8 min
    • Sarja 56 jaksoa »

    Hartaudet

    Aamuhartaus 24.10. pastori Pauliina Järvinen. Pastori Pauliina Järvinen, Raisio. Virsi 589: 1,2,4. Virsi alkaa sanoin: "Rauhan Herra, siunaa meitä". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht. ), Juhani Haapasalo (piano).

    Muualla Yle.fi:ssä