Areena
  • TV
  • Radio
  • Fakta ja kulttuuri

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Ajankohtaisohjelmia fi:Recommended:rss

    Ajantasa

    Minäkö tiukkapipo?. Onko Päivi Räsänen tiukkapipo? Räsänen itse vastaa Ajantasan puoluepäivässä. Kuulemme myös sen, miten Kristillisdemokraateilla menee Kuopion seudulla. Politiikan tutkija Erkka Railo kommentoi puolueen tilannetta. Toimittajana Aki Laine. Annu Passojan johdolla puntaroidaan viikon uutisia, aiheena mm elvytys,lentoturma ja lakko. Annun vieraina Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja Sampo-pankin neuvonantaja Lauri Uotila.

    Ajantasan uutispuntari

    Talous, Ranskan lentoturma, Merimiesunionin lakko. Talous ja kiistely siitä pitäisikö leikata vai elvyttää on viikon kestoaihe. Merimiesunionin lakkomahti. Ja selviääkö Ranskan lentoturma, mikä on lentoperämiehen teon motiivi. Annu Passojan johdolla viikon uutisia puntaroivat Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja Sampo-pankin neuvonantaja, ekonomisti Lauri Uotila.

    YleX Etusivu

    Etusivu pe klo 11.00. YleX:n Etusivun vaalintentissä Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb. Lisäksi kysytään, onko Earth Hourilla ja muilla pienillä ympäristöteoilla mitään merkitystä. Lähetyksen toimittavat Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen.

    Politiikkaradio

    Bisnesmokien oppitunti. Talvivaara, Olkiluoto, Sonera, Nokia, Stora Enso, Fortumin optiot... aina kaikki ei suju kuin Strömsössä. Olisiko valtion parempi pidättäytyä riskin otosta, yritysjohtajan roolissa? Voimmeko kansakuntana oppia jotain Suomen kaikkien aikojen bisnesmokista? Talouden johtaviksi toisinajattelijoiksi itseään tituleeraavat historian professori Markku Kuisma ja vapaa kirjoittaja Pekka Seppänen ovat Sakari Sirkkasen vieraina.

    Historia fi:Recommended:rss Kaikki historiaohjelmat »

    Historiasarjoja

    Katoavaa Helsinkiä 1/2: Snagareiden historiaa. Katovaa Helsinkiä sarjan ensimmäisessä osassa kaksi vanhojen nakkikioskien entistä vakioasiakasta Erkki Jokinen ja Harri Ahola muistelevat perinteisten snagariannosten äärellä vanhoja nakkikioskeja. Harri Ahola kertoo myös 1970-luvuilla snagareista ottamistaan valokuvista. Kaupunginmuseon tutkija Pirkko Madetoja taustoittaa historiotsijan otteella kioskien historiaa. Snagarien pitäjien näkökulman ohjelmaan tuovat Hannu Heiskanen ja Niclas Hukka, jotka pyörittivät 80-90 luvun taitteessa Valkosipuli Jaska nimisiä nakkikioskeja pääkaupunkiseudulla. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

    Arkisto

    Suomen kansalliskoira valittu. Toimittajana Tellervo Virtanen. Äänite vuodelta 1979.

    Puheen Iltapäivä

    Uutta näkökulmaa talvisotaan. Kirjailija Juha-Pekka Koskinen halusi etsiä uutta tulokulmaa talvisotaan ja selvitti, mitä ulkomailla on kirjoitettu talvisodasta. Koskisen kirja "Kuinka sydän pysäytetään” julkaistiin talvisodan päättymisen 75-vuotispäivänä. Juha-Pekka Koskinen kertoo, että kaunokirjallisessa teoksessa historian isot tapahtumat ovat kohdallaan, mutta tarina kasvaa harmaalle alueelle, josta ei ole kirjoitettu historiassa kunnolla. Kuinka kauan talvisota pysyy suomalaisten muistissa? Juha-Pekka Koskinen on Salla Vuolteenahon ja Jere Pehkosen vieraana.

    Historiasarjoja

    Sellanen ol' Viipuri 2/2. Viime syksynä tuli Viipurin lopullisesta luovuttamisesta Neuvostoliitolle 70 vuotta. Nykysukupolvelle Viipuri esittäytyy venäläisenä kaupunkina ja myös tarinoiden ja iskelmien kaihoisana vakioaiheena. Mutta millaisena vanhan suomalaisen Viipurin muistavat siellä syntyneet? Kahdessa ohjelmassa vanhaa Viipuria muistelevat Anneli Vuorikoski, Unto Meronen ja Ossi Runne. Tässä toisessa osassa muistellaan erityisiä paikkoja Viipurissa, välirauhan aikaa ja lopullista lähtemistä Viipurista. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

    Kirjallisuus fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kirjakerho

    Toisen elämä. Toisten elämäntarinat ovat aina kiinnostavia ja siksi ehkä elämäkerrat ovat suosituin tietokirjallisuuden laji. Niiden kirjo vaihtelee nopeista pikaelämäkerroista historiallisiin faktoihin pohjautuviin laajoihin teoksiin. Lukijalle ne ovat parhaimmillaan sivistäviä ja jopa terapeuttisia. Elämäkerta on kirjoittajan kuningaslaji, jossa on vastuussa lukijalle ja kohteelle. Elävästä mallista saa helpommin tietoa, mutta silloin on enemmän ympärillä olevia ihmisiä, joiden roolia tarinassa joutuu miettimään eettisestä näkökulmasta. Mitä kauemmaksi historiaan sukelletaan sitä kapeammaksi lähteet käyvät. Kirjakerhossa puhutaan elämäkerturin työstä. Haastateltavina ovat Kirsi Kunnaksesta kirjoittanut emerita professori Leena Kirstinä, muun muassa G. A. Serlachiuksesta kirjoittanut historioitsija Teemu Keskisarja sekä Jorma Ollilan uraa seurannut tietokirjailija Harri Saukkomaa. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko ja näytteet lukee Seppo Puttonen.

    Päivän mietelause

    Johannes Linnankoski: Kuinka Uutta Suomea rakennetaan. Ote nimimerkki Syrjästäkatsojan eli Johannes Linnankosken teoksesta Kuinka Uutta Suomea rakennetaan, Werner Söderström Osakeyhtiön Kirjapaino 1905. Lukijana kuuluttaja Simo Häkli.

    Viikon kirja

    Esa Mäkinen ja Totuuskuutio. Ilmastonmuutos on ratkaisevasti karannut käsistä, ihmisten hiilijalanjäljen hinnoittelu on tärkeämpää kuin vuosittaiset verotiedot ja netissä firmat ansaitsevat maineenputsauksella rahaa. Tulevaisuuden maailmassa maineenhallintafirmat siivoavat netistä asiakkailleen maksusta haitallista tietoa. Tällaisen ansaintamallin on luonut esikoiskirjailija, toimittaja Esa Mäkinen romaanissaan Totuuskuutio. Hän keskustelee kirjastaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa. Kuva: Tommi Tuomi

    Taiteilijaelämää

    Hannu Mäkelä: "Runoja lukeva on itsekin runoilija". Runoja, romaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja, elämäkertoja ja muun muassa näytelmiä kirjoittanut Hannu Mäkelä uskoo runouteen. "Kun runo aukeaa lukijalle, hän pääsee johonkin kosmiseen maailmaan mukaan", Mäkelä sanoo. Suomen yksi tuotteliaimmista kirjailijoista julkaisi esikoisteoksensa 50 vuotta sitten. Tuona aikana kirjailijan työ on muuttunut täysin. Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

    Kulttuuri fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kultakuume

    Onko Aleister Crowley uuden ajan profeetta?. Beatles, Led Zeppelin, David Bowie, John Zorn, Black Sabbath... Näitä kaikkia artisteja yhdistää mies nimeltään Aleister Crowley. Crowley (1875-1947) eli merkillisen elämän, johon kuului mitä mielikuvituksellisempia rituaaleja, rietastelua ja ylilyöntejä niin seksin kuin huumeiden kanssa. Mutta ennen kaikkea hän tuli luoneeksi valtavan kirjallisen tuotannon ja siihen liittyvän oman uskontonsa, jota kutsutaan Thelemaksi. Millaisen perinnön Crowley jätti jälkeensä ja mihin hän kirjoituksillaan tähtäsi? Oliko hän vain epämääräinen okkultisti, joka on irstailullaan vedonnut rock-tähtiin? Studiovieraana on vastikään ilmestyneen Gary Lachmanin Aleister Crowley -elämäkerran suomentaja Ilkka Salmenpohja. Lähetyksessä kuullaan myös Crowleytä harrastavan ja hänen ohjeidensa mukaan elävän Marko Meretvuon ajatuksia. Kultakuumeen kulttuuripolitiikka -sarjan päättävät Perussuomalaisten Kike Elomaa ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen Stefan Wallin. Perjantain jazz! Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Tuomas Karemo.

    Kirjakerho

    Toisen elämä. Toisten elämäntarinat ovat aina kiinnostavia ja siksi ehkä elämäkerrat ovat suosituin tietokirjallisuuden laji. Niiden kirjo vaihtelee nopeista pikaelämäkerroista historiallisiin faktoihin pohjautuviin laajoihin teoksiin. Lukijalle ne ovat parhaimmillaan sivistäviä ja jopa terapeuttisia. Elämäkerta on kirjoittajan kuningaslaji, jossa on vastuussa lukijalle ja kohteelle. Elävästä mallista saa helpommin tietoa, mutta silloin on enemmän ympärillä olevia ihmisiä, joiden roolia tarinassa joutuu miettimään eettisestä näkökulmasta. Mitä kauemmaksi historiaan sukelletaan sitä kapeammaksi lähteet käyvät. Kirjakerhossa puhutaan elämäkerturin työstä. Haastateltavina ovat Kirsi Kunnaksesta kirjoittanut emerita professori Leena Kirstinä, muun muassa G. A. Serlachiuksesta kirjoittanut historioitsija Teemu Keskisarja sekä Jorma Ollilan uraa seurannut tietokirjailija Harri Saukkomaa. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko ja näytteet lukee Seppo Puttonen.

    Taiteilijaelämää

    Tanssija-koreografi Sanna Kekäläinen: Tutkimuksia kehoon ja liikkeeseen. Tanssija-koreografi Sanna Kekäläinen tunnetaan kokeellisista, jopa kiistellyistä teoksista, joilla on ollut suuri merkitys suomalaisen nykytanssin kehitykseen aina 1980-luvulta lähtien. Alaston nainen tanssii, elehtii, ehkä provosoi näyttämöllä. Kuva ei ole perinteisen kaunis tai siloteltu eikä varsinkaan seksistinen. Tavoiteena on tutkia ihmisen kehoa muun muassa feminismin, tasa-arvon ja kapitalismin näkökulmista. Miten naisen keho nähdään? Miten sitä katsotaan? Sanna Kekäläinen on käyttänyt tanssissaan alusta lähtien alastoman kehon tutkimista. - Alastomuus ei ole itseisarvo, vaan ajattelen, että jos kehoa tutkitaan, niin sitä tehdään myös ilman vaatteita, sillä vaatteet tuovat aina roolin, perustelee Sanna Kekäläinen. Tanssinsa Kekäläinen näkee vastaavanlaisena kielenä kuin kirjallisuus, musiikki tai kuvataide. Tanssilla on oma maailmansa, joka aukeaa kun esitystä menee katsomaan. Esitys on aina peili katsojan edessä. - Sitä ei tarvitse opiskella, vaan riittää että menee ja katselee aistit avoinna esitystä, Sanna Kekäläinen muotoilee. Taiteella voi vaikuttaa maailman menoon, mutta vaikutukset ovat hitaampia kuin esimerkiksi median vaikuttavuus. Sanna Kekäläinen peräänkuuluttaakin suomalaiseen taiteeseen sisältöä: - Täällä mennään nyt liikaa pinnalla. Näköiskuvia ja pintatrendejä ja kaikenmaailman turhanpäiväisyyksiä, puuskahtaa taiteilija, joka tahtoo merkityksiä, diskurssia ja vaikuttavuutta pintahötön ja trendien sijaan Tiina Lundberg lähti kysymään, voiko tanssilla muuttaa maailmaa ja tapasi taiteilijan Kaapelitehtaalla sijaitsevassa harjoitus- ja esitystilassa, jonka uusi nimi muuten on tästä esityskaudesta lähtien Ruumiillisen taiteen teatteri.

    Filmiryhmä

    Miten Klaus Härön elokuvat syntyvät. Näkymätön Elina, Äideistä parhain, Uusi ihminen, Postia pappi Jaakobille, Miekkailija. Klaus Härön elokuvat ovat niitä, joita Suomesta säännöllisesti tarjotaan Oscar-ehdokkaiksi. Tammikuussa luterilaisen kulttuurin säätiö palkitsi Härön ja totesi, että hänen elokuvansa levittävät armon, anteeksiannon ja luottamuksen evankeliumia. Filmiryhmässä JP Pulkkinen kysyy Klaus Häröltä, mikä on hänelle tärkeää elokuvanteossa. Mikä yhdistää Skooneen joutunutta sotalasta, tornionjokilaaksolaista isätöntä tyttöä ja Viron Haapsaluun pakenevaa miekkailijaa.

    Luonto fi:Recommended:rss Kaikki luonto-ohjelmat »

    Metsäradio.

    Riistakamerat kertovat metsästä. Metsurivuosiensa jälkeen Hannu Rantala katselee metsää uudelta kantilta. Hän on asentanut kotiseutunsa metsiin kymmeniä riistakameroita. Metsässä on elämää ympäri vuorokauden, vaikka monesti varsinkaan nisäkkäistä ei retkellä oravaa kummempaa nähdäkään. Pyhärannassa Hannun harrastukseen tutustui Risto Salovaara. Kuva: Risto Salovaara / Yle

    Luonto-Suomi.

    Pöllöilta. Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmismieltä. Pöllöjen paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Luonto-Suomen pöllöillassa vieraana on Hannu Pietiäinen ja toimittajana Juha Laaksonen.

    Minna Pyykön maailma

    Revontulien arvoitus. Viime päivinä eri puolilla Suomea on nähty upeita revontulia yötaivaalla. Kuvia on jaettu netissä ja facebookissa ja niiden kauneutta on kokoonnuttu ihastelemaan joukolla. Itse asiassa revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Niihin on liitetty paljon myyttisiä uskomuksia: ne ovat tuliketun hännän leiskauksia, loitsutulia, heijastusta jättiläisvalaan kyljestä, tanssivia vainajia, pohjoisen portteja jne. Samasta ihmetyksestä on myös revontulitutkimus alkuaan lähtenyt liikkeelle. Kulttuurihistorian tutkija Päivi Maria Pihlaja on selvitellyt revontulitutkimuksia 1800- luvulla, jolloin tutkijoilla ei vielä ollut itse asiassa mahdollisuutta selvittää niiden syntymekanismia, mutta tutkimusinto oli kova. Revontulista puhuttiin ihmiskunnan viimeisenä suurena mysteerinä! Ohjelma on uusinta keväältä 2014. Kuva: Juha Blomberg / Yle

    Radiodokumentteja fi:Recommended:rss

    Todellisia tarinoita

    Tähtäimessä todellinen tyydytys. Ihmiset kaipaavat elämäänsä jotakin, johon uskoa ja minkä puolesta liputtaa. Miksi todellinen tyydytys löytyy toisille uskosta ja toisille riittää pelkkä hetkessä eläminen? Voiko totalitäärinen elämänfilosofia ylipäätään perustua suvaitsevaisuuteen? Kuka on oikeassa?! Mikä on elämän tarkoitus?! Entä kuka on Jani Liukkonen? Toteutus: Pauliina Motturi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Todellisia tarinoita

    Tulkintaa - elämää kielityömaalla. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, avautui tulkeille aivan uudet työmarkkinat. Tarjolla oli kansainvälisyyttä ja hyvin palkattu työ. Asta Lähteenmäki aloitti työnsä Brysselissä tammikuussa 1995 ja vähän myöhemmin Nina Prince-Ume. He ovat nähneet alun kompuroinnin ja olleet luomassa käytäntöjä. Asta ja Nina pääsevät työssään lähietäisyydeltä seuraamaan vallan sisäpiirejä ja tekevät töitä erilaisten poliittisten ryhmien kanssa. Simultaanitulkkeina he opettelevat päivittäin uusia asioita. Lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen työ on edelleen kiehtovaa. Työn vastapainona on belgialainen arki, jossa työpäivät ovat pitkiä. Kun sukulaisten turvaverkko on kaukana Suomessa, lapsiperheen elämä vaatii erityisiä järjestelyjä. Perheillä on monta elinpiiriä: belgialainen ja suomalainen. Kansainvälisyys on myös kieltenkirjo arjessa. Lapset vaihtavat sujuvasti kielestä toiseen, mutta mikä on äidinkieli tai isänmaan. Toteutus: Anna-Liisa Haavikko, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Todellisia tarinoita

    Kaksikätisten maailma. Useimmat ihmiset käyttävät vaikkapa ruuvimeisselin kiertämiseen oikeaa kättä, koska useimpien oikea käsi on vasenta taitavampi. Vai onko? Kätisyyttä ei ole helppo mitata. Kuitenkin nimenomaan vasen-kätisyyttä on pidetty paheksuttavana ominaisuutena, jota koulutuksella ja kasvatuksella on pyritty kitkemään pois. Muutama vuosikymmen sitten vasenkätiseksi arvellun lapsen vasen käsi jopa saatettiin panna pakettiin, kunnes lapsi oppi käyttämään oikeaa kättään. Uuutiskuvaaja Kari ja sellonsoittaja Sirja mieltävät kumpikin olevansa sekä vasen- että oikeakätisiä. Miten heidän kaksikätisyytensä ilmenee? Sujuvatko arjen askareet ketterästi, kaksin käsin? Toteutus: Leena Jäppinen, Jarno Heinonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Todellisia tarinoita

    Peltinen karma. Sveitsiläissaksalaisen Jean-Claude Kunerin radiodokumentti kertoo intialaisen Mumbain kaupungin 5000 pienyrittäjästä, dabbavaloista, joiden tehtävänä on kuljettaa lounasannoksia Mumbain toimistojen virkailijoille. Lounaslaatikot haetaan kodeista, lajitellaan, täytetään, jaetaan takaisin virkailijoiden koteihin. Peltilaatikoita on 150 000, ne on numeroitu, niissä on värikoodi, sillä dabbavalat ovat enimmäkseen lukutaidottomia. 8 miljoonaa toimintoa kohden sattuu yksi virhe. Tietokoneita ei käytetä. Monet matemaatikot ovat yrittäneet selvittää järjestelmää, onnistumatta. Toteutus: Jean-Claude Kuner, Hannu Karisto ja Kai Rantala.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista fi:Recommended:rss

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 1/6 Onko suomalaisella terrorismilla historiaa?. Merkkimiehiä on päässyt hengestään vain muutama ja lentokoneetkin ovat pysyneet hyvin ilmassa. Suomi oli kuitenkin 1900-luvun alussa poliittisen väkivallan kierteessä. Sortokausi nosti terroriaallon, jota seurasi pian raaka sisällissota. 20-luvun maanalainen kommunismi, 30-luvun lapualaisuus, sekä siviililuontoinen väkivalta, nosti suomalaisen henkirikollisuuden ennätystasolle koko Länsi-Euroopassa. Kuinka lähellä oli, että suomesta oli tulossa terrorismin pikkujättiläinen? Sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja kertoo unohdetuista ihmiskohtaloista suomalaisen terrorismin historiassa.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 2/6 Ensimmäinen terroristi. Umpiruotsinkielinen mies rakastui suomen kieleen niin kovasti, että oli valmis tappamaan parhaan ystävänsä. Waldemar Churbergin terroritekoa voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena terroritekona. Mutta kuinka Waldemarille lopulta kävi ja mistä muusta teko oikein kertoi? Sarjassa Tarinoita suomalaisesta terrorista historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät Suomessa vuoteen 1889. Toimittajana Riika Nikkarinen.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 3/6 Mitenkä poika nimeltä Chaplin liityy yhteen verisimmistä terroriteoistamme?. Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoteen 1918. Vaikka sisällissotamme synnytti paljon terroritekoja niin valkoisten kuin punaistenkin puolella, osa terroriteoista oli noissa poikkeusoloissakin erityisen julmia. Mikä laukaisee erityisen julmuuden? Onko se välillä vain sattumaa? Toimittajana Riika Nikkarinen.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 4/6 Sijaiskuolemat. Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoden 1918 Kajaaniin. Siellä tapahtui yksi sisällissotamme oudoimmista terroriteoista. Mistä oli kysymys Kajaanin sijaiskuolemissa? Ja kuinka tarinaan liittyy henkilöt nimeltään Pikkujumala ja Musta-Jussi. Toimittajana Riikka Nikkarinen.

    Terveys ja hyvinvointi fi:Recommended:rss

    Mikko "Peltsi" Peltola

    Jenni Levävaara: Kokonaisuus ratkaisee hyvinvoinnissakin. Asiaa kuntourheilusta ja liikunnallisen elämäntavan piiristä. Ohjelma liputtaa liikkumisen puolesta, mutta ilmeisimmät käsitykset ja totuudet tarvittaessa haastaen. Mikko "Peltsi" Peltola keskittyi tällä kertaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sen saavuttamiseen. Vieraana hänellä oli personal trainer ja hyvinvoinnin lähettiläs Jenni Levävaara. Hänelle kokonaisuus on tärkeää. - Kaiken pitää olla kunnossa - ruokavalion, unen, liikunnan sekä mielen. Hyvinvointia ei tule vain yhtä asiaa parantamalla, toteaa Levävaara.

    Puheen Iltapäivä

    Parisuhdetta on katsastettava kuin autoa konsanaan. Kesähäitä suunnitellessa tuntuu, että meidän rakkaus tulee kukoistamaan ja kestämään ainiaan. Vuodet ja arki saattavat kuitenkin muuttaa tilannetta ja vanha klisee “kasvoimme erilleen” alkaa ollakin totta. Puheen Iltapäivässä avattiin parisuhteen solmuja. Tiina Lundbergin haastateltavina olivat parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Liisa Välilä sekä parisuhderyhmien vertaisohjaaja Juha Välilä.

    Teemana terveys

    Potilas on tärkein lenkki lääkehoidon onnistumisessa. Tutkimusten mukaan vain noin puolet pitkäaikaissairaista potilaista käyttää lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaan. Hoitoon sitoutuminen on harmillisen vajavaista myös paljon puhuttujen ja parjattujen kolesteroli- eli statiinilääkkeiden suhteen, kertoo aihetta tutkinut proviisori Emma Aarnio. Toimittajana Anne Heikkinen.

    Yle Keski-Suomi

    Kosketa, halaa, silitä ja suutele – kuuntele vinkit parisuhteen keväthuoltoon. Jos haluaa parantaa parisuhdettaan, kannattaa aloittaa katsomalla peiliin ja pohtia, millainen kumppani itse on. Mitä tulee kotiin, kun minä tulen kotiin? Tuleeko mukanani rohkaiseva, elämäänsä tyytyväinen kumppani vai vaeltaako sisään valittava ja tyytymätön ruinaaja, jolle mikään ei ole koskaan hyvin? Perheterapeutti Liisa Välilä uskoo, että kun alkaa nähdä hyviä asioita lähellään, tarttuu kiitollisuus toisiinkin. Toimittajana on Marika Paaso.

    Tiede fi:Recommended:rss Kaikki tiedeohjelmat »

    Tiedeykkönen

    CERNin LHC-kiihdyttimen käynnistys on edessä. Kiihdytin piti käynnistää tällä viikolla mutta siirtyy ensi viikkoon. Kiihdyttimeen kohdistuu suuret odotukset. Sen toivotaan löytävän jopa pimeän aineen hiukkasia ja mahdollisesti jopa viidennen avaruusulottuvuuden. Se voi tuoda esiin uusia Higgsin hiukkasia ja supersymmetrisiä hiukkasia. Lisäksi kokeissa voi pulpahtaa esiin minikokoinen musta aukko. Haastateltavana on tutkijatohtori Lauri Wendland Fysiikan tutkimuslaitoksesta. Bakteerit ovat kehittäneet miljardien vuosien aikana erilaisia selviytymiskeinoja. Ne oppivat helposti kestämään antibioottejakin. Haastateltavana on professori Jukka Corander Helsingin yliopistosta. Toimittajina Sisko Loikkanen ja Leena Mattila.

    Tiedetuokio

    Tavoitteena tehokas ja nopea siedätyshoito. Silmiä kirvelee, nokka vuotaa, kurkussa kuristaa – allergiset oireet ovat tuttuja monelle meistä. Yksi keino päästä eroon kiusallisista ja vakavistakin allergisista oireista on siedätyshoito. Lääketieteen lisensiaatti Aino Rönkä on löytänyt tuoreessa väitöstutkimuksessaan koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi. Toimittajana Anne Heikkinen.

    Tiedetiistai

    Tähtienkatseluilta. Tähtienkatseluillassa asiantuntijat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin tähtitaivaan kohteista, kaukoputkista, tähtivalokuvauksesta tai vaikkapa tähtiharrastuksen aloittamisesta. Radio Suomen studiossa ovat professori Markku Poutanen ja tietokirjailija Markus Hotakainen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuukauden tähtitaivas

    Toukokuun tähtitaivas. Toukokuun vaalenevalta yötaivaalta tähtikuviot eivät enää kauaa erotu, mutta kirkkaimmat tähdet näkyvät jopa kesälläkin Etelä-Suomessa. Tähtikuvioista Otava on puolen yön aikaan suoraan pään päällä. Etelässä näkyy punertava Mars-planeetta Neitsyen tähdistössä ja myöhemmin yöllä nousee melko alhaalla Saturnus. Jupiter on kirkas edelleen. Sisko Loikkasen haastateltavana on professori Markku Poutanen.

    Uskonto ja elämänkatsomus fi:Recommended:rss

    Hartaudet

    Aamuhartaus 27.3. kirkkoherra Ali Kulhia. Kirkkoherra Ali Kulhia, Akaa. Perjantaiaamuisin hartaudessa virittäydytään seuraavan sunnuntain evankeliumiin. Virsi 15 alkaa sanoin: "Tiellä ken vaeltaa". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Jukka Helin (kitara).

    Hartaudet

    Iltahartaus 26.3. pastori Leena Väyrynen-Si. Pastori Leena Väyrynen-Si, Helsinki. Torstai-iltaisin hartauspuhujat kertovat kuulumisia "kirkon mäeltä", omasta seurakunnastaan. Jumalanpalveluslaulu 748 alkaa sanoin: "Jeesus, meidän perheestä". Tapiolan kuoro, Kari Ala-Pöllänen (joht.), Kaisa-Leena Harjunmaa (urut).

    Hartaudet

    Aamuhartaus 26.3. pastori Nanna Helaakoski. Pastori Nanna Helaakoski, Helsinki. Torstaiaamuisin hartauden aiheena on "kristittynä tässä ajassa". Virsi 600: 1-4. Virsi alkaa sanoin: "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan". Soile Isokoski (sopraano), Marita Viitasalo (piano). Hartaudessa kuullaan myös osa Johann Sebastian Bachin musiikista "Die Kunst der Fuge, Contrapunctus 1", es. Grigori Sokolov.

    Hartaudet

    Iltahartaus 25.3. toimituspäällikkö Freija Özcan. Toimituspäällikkö Freija Özcan. Virsi 547 alkaa sanoin: "Joka aamu on armo uus". Raimo Laukka (baritoni), Pertti Eerola (urut).

    Muualla Yle.fi:ssä