Areena
  • TV
  • Radio
  • Fakta ja kulttuuri

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Suosituimpia podcasteja fi:Recommended:rss Kaikki ladattavat ohjelmat »

    Politiikkaradio

    Olli Rehn: Hallitus toivottavasti kasaan toukokuun loppuun mennessä. Keskustan Olli Rehn sanoo omana näkemyksenään, että maan uuden hallituksen pitäisi olla kasassa toukokuun loppuun mennessä. Kuinka vaalituloksen jälkeen aletaan tarkemmin rakentaa Suomeen uutta hallitusta? Millaisille pointeilla strateginen hallitusohjelma saadaan aikaan? Onko ajatus yhteiskuntasopimuksesta uskottava? Sakari Sirkkasen vieraina ovat Keskustan Olli Rehn ja Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

    Roman Schatzin Maamme-kirja

    Nouseeko nationalismi Suomessa?. Gottfried von Herder otti termin nationalismi käyttöön 1770-luvulla. 1800-luvulla nationalismi kohosi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ajattelutavoista.  Monenkirjavat kansallisuusaatteet nostavat päätään taas tämän päivän Euroopassa. Kansalliseen itsetunnon nousuun on sekoittunut muun muassa EU:n vastustusta, nostalgiaa ja jopa rasismia.  Mutta miten kansallisuusaate ilmenee tämän päivän Suomessa? Kuinka paljon Suomi tarvitsee isänmaallisuutta ja patriotismia? Ja kuinka paljon kiihkokansallisia mielipiteitä lymyää Suomen metsissä ja lähiöissä? Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Seija Sartti ja kirjailija Lasse Lehtinen.

    Luontoilta

    Luontoilta 40 vuotta. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Pirkka-Pekka Petelius.

    Kansanradio.

    Polkupyöriä ja pilkkijöitä. Kansanradion toimittivat Jaana Selin ja Olli Haapakangas puheenaiheita: sudet, vaalit, pilkkijät, liikenne, suojatien väistämisvelvollisuus, armeijan kirje, Haglund, linja-autoliikenne,

    Ajankohtaisohjelmia fi:Recommended:rss

    Ajantasa

    Kuinka eduskunta edustaa naisia. Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu politiikassa? Johanna Kantola tarkastelee vaalitulosta. Uusi juhlaraha kunnioittaa rauhaa. Kaliforniassa on jo kauan pelätty suurta järistystä. Hannu Reime kertoo kurdien yhteiskuntakokeilusta. Juontajana Aki Laine.

    Ykkösaamu

    Asuuko meissä pieni maalainen?. Mistä Keskusta ponnistaa, puolueen arvoja avaamassa puoluetutkija Rauli Mickelsson ja professori Laura Kolbe. Yhteiskuntasopimus ja hallitusohjelma yhtäkyytiä, onnistuuuko EK:n Jussi Mustonen ja STTK:n Ralf Sund arvioivat. Esillä myös Välimeren siirtolaisongelma ja kurdien yhteiskuntakokeilu sodan keskellä. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

    Politiikkaradio

    Olli Rehn: Hallitus toivottavasti kasaan toukokuun loppuun mennessä. Keskustan Olli Rehn sanoo omana näkemyksenään, että maan uuden hallituksen pitäisi olla kasassa toukokuun loppuun mennessä. Kuinka vaalituloksen jälkeen aletaan tarkemmin rakentaa Suomeen uutta hallitusta? Millaisille pointeilla strateginen hallitusohjelma saadaan aikaan? Onko ajatus yhteiskuntasopimuksesta uskottava? Sakari Sirkkasen vieraina ovat Keskustan Olli Rehn ja Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

    YleX Etusivu

    Etusivu ma klo 11.00. Reetta ja Henkka ruotii eduskuntavaalituloksia. Ääneen pääsee mm. keskustan Teppo Säkkinen, vihreitten Ozan Yanar sekä vasemmistoliiton Li Andersson. Lisäksi ihmetellään ratkaiseeko suoraan soluista kasvatettava liha globaalin ravintopulan, ja miksi kiinalaiset menevät Jenkkeihin synnyttämään.

    Historia fi:Recommended:rss Kaikki historiaohjelmat »

    Historiasarjoja

    Muisti 3/6: Kekkosen kanssa kalalla. Presidentti Kekkosen adjutantti Esa Seppänen muistaa presidentin antaneen pysyväismääräyksen, että kesällä piti aina rauhoittaa muutama päivä kalastukselle. Kalastaminen ei ollut Kekkoselle harrastus, vaan vakaumus, kertoo Seppänen. Ohjelmassa muistellaan Urho Kekkosen kalakavereita ja kuullaan arkistopätkiä presidentin kalareissuista ympäri maailmaa. Ohjelmassa vieraillaan myös presidentin yksityisellä huvilalla Riskilässä, Turun saaristossa. Iniöläinen Birgitta Rosenberg muistelee, kuinka hän pikkutyttönä seurasi presidentin kesänviettoa Riskilässä. Mutta mikä oli kalastuksen ja politiikan suhde toisiinsa? Miksi Kekkonen ei kelpuuttanut kalastusretkilleen kotimaisia poliitikkoja? Kilpailuvietti leimasi Urho Kekkosen suhdetta kalastukseen. Sitä on ollut todistamassa mm. lehtikuvaaja Heikki Y Rissanen.

    YLE Lappi

    Unelma lohen paluusta osa 3 - Jo 1600-luvulla sodittiin lohenpyynnistä. Savolainen asutus tunkeutui pohjoiseen 1600-luvulla. Väestön paine, 1600-luvun pieni jääkausi eli silloinen ilmastonmuutos, joella ja merellä tehostuneet pyyntikeinot johtivat nopeasti lohisotiin ja myöhemmin lohikantojen romahtamiseen. Lohta saatiin erään kronikan mukaan jopa 300.000 kiloa vuodessa. Dosentti Matti Enbuske epäilee lohisaaliin vuotuismäärää mutta jotkut muut tutkijat puhuvat jopa 400.000 kilosta. Joka tapauksessa saalismäärät olivat hurjia. Kun väkeä oli nykyiseen verrattuna vähän ja lohta saivat pyytää jokisuulla vain tietyt lohitalonpojat, ymmärtää että lohi on vaikuttanut merkittävästi koko lantalaisen lohikulttuurin syntyyn Kemi- ja Torniojokien suulle 1000-luvulta 1800-luvun loppuun. Matti Enbuskea haastattelee Tapani Niemi.

    Historiasarjoja

    Muisti 1/6: Inarin ohjuskriisi. Vuoden 1984 lopusssa ilmestyi Pohjois-Suomen ilmatilaan idästä tunnistamaton kohde, joka katosi tutkasta saavuttuaan Inarijärven kohdalle. Alkoi tapahtumasarja, joka oli yhtä aikaa pelottava ja huvittava. Ohjusjahti oli maailmanlaajuinen uutinen, johon sekaantuivat muiden muassa Yhdysvaltojen puolustusministeri sekä joulupukki. Haastateltavana ohjelmassa mm. silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Ohjelman toimittaa Sakari Silvola.

    Historiasarjoja

    Muisti 3/6: Kekkosen kanssa kalalla. Presidentti Kekkosen adjutantti Esa Seppänen muistaa presidentin antaneen pysyväismääräyksen, että kesällä piti aina rauhoittaa muutama päivä kalastukselle. Kalastaminen ei ollut Kekkoselle harrastus, vaan vakaumus, kertoo Seppänen. Ohjelmassa muistellaan Urho Kekkosen kalakavereita ja kuullaan arkistopätkiä presidentin kalareissuista ympäri maailmaa. Ohjelmassa vieraillaan myös presidentin yksityisellä huvilalla Riskilässä, Turun saaristossa. Iniöläinen Birgitta Rosenberg muistelee, kuinka hän pikkutyttönä seurasi presidentin kesänviettoa Riskilässä. Mutta mikä oli kalastuksen ja politiikan suhde toisiinsa? Miksi Kekkonen ei kelpuuttanut kalastusretkilleen kotimaisia poliitikkoja? Kilpailuvietti leimasi Urho Kekkosen suhdetta kalastukseen. Sitä on ollut todistamassa mm. lehtikuvaaja Heikki Y Rissanen.

    Kirjallisuus fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Päivän mietelause

    Günter Grass: Löytötavaraa lukuhaluttomille. Günter Grassin runoja teoksesta Löytötavaraa lukuhaluttomille. Suom. Oili Suominen, Tammi 1997.Lukijana kuuluttaja Hillevi Härkönen.

    Puheen Iltapäivä

    ”Historiallinen romaani on valhe totuuden sisällä, sen kirjoittaja antaa kuolleelle elämän.”. Näin kiteyttää historiallisia romaaneja kirjoittava Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto. Hänen mukaansa keskiajasta saa paremmin otteen kuin tästä päivästä, ja siksi historiaan kannattaakin tutustua. Milja Kauniston mielestä ihminen on samanlainen tänä päivänä kuin keskiajalla, vaikka elääkin sälän keskellä. Kirjailija ja toimittaja Anneli Kanto on tutkinut pyöveleitä ja hänen romaaninsa Pyöveli vie 1670-luvun noitavainoihin Pohjanmaalle. Tällä viikolla vietetään Lukuviikkoa ja Puheen Iltapäivässä viikkoa juhlistettiin puhumalla suomalaisista historiallisista romaaneista. Anneli Kanto ja Mílja Kaunisto ovat Mikko Jylhän haastateltavana.

    Viikon kirja

    Selja Ahava ja romaani Taivaalta tippuvat asiat. Pieni tyttö menettää äitinsä, kun lentokoneesta irronnut jääkimpale tippuu äidin päälle. Täti voittaa lotossa kaksi kertaa päävoiton. Salama iskee kalastajamieheen kaikkiaan viisi kertaa. Suru äidistä kahlitsee romaanissa Saara-tytön miettimään aikaa. Kun aikuiset sanovat, että aika parantaa haavat, Saaran mielestä se tarkoittaa unohdusta. Hän ei kuitenkaan halua unohtaa, vaan hänen maailmassaan aika liikkuu taaksepäin. Asiat tapahtuvat hänen mielestään samanaikaisesti. Kun Saara muistaa menneitä, ne ovat yhtä lähellä kuin ennenkin. Tytön pelastukseksi tulee Annu-täti, joka ensimmäisen lottovoiton rahoilla kunnostaa kartanoa uudeksi asuinpaikaksi. Toinen lottovoitto on kuitenkin tädille liikaa, ja hän nukahtaa kolmeksi viikoksi. Herättyään hän näkee televisiosta dokumentin, joka kertoo skotlantilaisesta kalastajasta. Mieheen on salama iskenyt neljä kertaa. Täti on kirjeenvaihdossa miehen kanssa, kunnes salama iskee viidennen kerran ja mies kuolee.

    Kirjakerho

    Mikä ihmeen esseebuumi?. Esseekirjallisuuden uudesta tulemisesta keskustelevat kirjailija Martti Anhava ja taidemaalari Silja Rantanen. Silja Rantasen suuri ja innoittunut tohtorinväitöstyö "Ulos sulkeista -Nykytaiteen teosmuotojen tulkintaa" ilmestyi hiljan Taideyliopiston Kuvataideakatemian julkaisuna. Martti Anhavan "Ajoissa lopettamisen taito" ilmestyi 2013 ja se on hänen neljäs esseevalikoimansa. Kirjakerhossa kuullaan katkelmia Renja Salmisen suomentamien Michel de Montaignen Esseiden kolmannesta suomennosniteestä joka ilmestyi tänä vuonna. Myös suomalaisen esseisti Pekka Suhosen Delfiini-kokoelmasta kuullaan muutama katkelma. Lukijana on Martti Mäkelä. Toimittajana Tarleena Sammalkorpi

    Kulttuuri fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kultakuume

    Miten elokuva saa käsitellä parisuhdeväkivaltaa?. Salla Sorrin Ainahan ne palaa -elokuva parisuhdeväkivallasta kilpailee tänä vuonna Cannesin opiskelijatöiden sarjassa. Kultakuumeen haastattelussa nuori elokuvantekijä kertoo ongelmista, joita parisuhdeväkivallan valitseminen aiheeksi toi. Lisäksi kuullaan elokuvatoimittaja Kalle Kinnusen ennustus siitä, minkälaiset kotimaiset elokuvat tulevaisuudessa menestyvät. Kultakuumeessa vaalitulosta analysoi yliopistolehtori ja kulttuuripolitiikan tutkija Pauli Rautiainen.Mitä vaalitulos tarkoittaa taiteen tekijöiden ja ennen kaikkea yleisön kannalta - eli missä asemassa taide on seuraavan neljän vuoden aikana? Kansainvälinen Next Helsinki -ideakilpailu on hakenut vaihtoehtoja Guggenheim Helsinki –rakennukselle osoitetulle tontille Helsingin Etelärannassa sekä samalla ehdotuksia kaupunkikulttuurin ja koko kaupungin tulevaisuudelle. Kultakuumeessa selviää missä hankeessa mennään. Ohjelman juontaa Tuomas Karemo.

    Viikon kirja

    Selja Ahava ja romaani Taivaalta tippuvat asiat. Pieni tyttö menettää äitinsä, kun lentokoneesta irronnut jääkimpale tippuu äidin päälle. Täti voittaa lotossa kaksi kertaa päävoiton. Salama iskee kalastajamieheen kaikkiaan viisi kertaa. Suru äidistä kahlitsee romaanissa Saara-tytön miettimään aikaa. Kun aikuiset sanovat, että aika parantaa haavat, Saaran mielestä se tarkoittaa unohdusta. Hän ei kuitenkaan halua unohtaa, vaan hänen maailmassaan aika liikkuu taaksepäin. Asiat tapahtuvat hänen mielestään samanaikaisesti. Kun Saara muistaa menneitä, ne ovat yhtä lähellä kuin ennenkin. Tytön pelastukseksi tulee Annu-täti, joka ensimmäisen lottovoiton rahoilla kunnostaa kartanoa uudeksi asuinpaikaksi. Toinen lottovoitto on kuitenkin tädille liikaa, ja hän nukahtaa kolmeksi viikoksi. Herättyään hän näkee televisiosta dokumentin, joka kertoo skotlantilaisesta kalastajasta. Mieheen on salama iskenyt neljä kertaa. Täti on kirjeenvaihdossa miehen kanssa, kunnes salama iskee viidennen kerran ja mies kuolee.

    Koraani

    Jakso 14/60: Karjan suura jatkuu. Muhammadin tehtävä. Koraanin luentaan johdatteleva keskustelu ja Koraanin luenta. Keskustelijoina ovat Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar ja professori Jaakko Hämeen-Anttila. Toimittajana Juha-Pekka Hotinen. Koraania lukee Pekka Savolainen; luennassa käytetään professori Jaakko Hämeen-Anttilan vuonna 2013 valmistunutta suomennosta. Koraani koostuu 114 suurasta. Luenta jakautuu 60 jaksoon islamilaisen rukouskäytännön mukaisesti. Käytäntöön kuuluu se, että suurat saattavat katketa kesken ja jatkua seuraavassa jaksossa. Areenassa luenta julkaistaan sekä ohjelmittain/jaksoittain että suurittain.

    Syödään ensin!

    Syömishäiriö on julma jumala. Joka viides nuori kärsii jonkin asteisesta syömishäiriöstä. Syömishäiriöt eivät ole uusi ilmiö. Ennen ne ovat piiloutuneet uskonnollisen asketismin kaapuun. Syödään ensin! - Kulttuurihistoriallisia ruokaesseitä perehtyy keskiajan ja renenssanssin pyhien anorektikkojen elämään. Keskiajalla pyhät anorektikot julistettiin pyhimyksiksi, mutta renessanssin jälkeen heidät poltettiin noitina roviolla. Anorektinen suhde ruokaan on leimallista myös modernille taiteilijaidentiteetille. Esimerkkeinä Lordi Byron ja Franz Kafka. Syömishäiriöiden historiaan perehtyessään Kaisa Pulakka miettii, miten voisi suojella tytärtään ulkonäköpaineilta ja syömishäiriöltä. Lukijana Pietari Kylmälä. Kuva: Yksityiskohta Baldassare Franceschinin teoksesta St Catherine of Siena/Wikimedia Commons.

    Luonto fi:Recommended:rss Kaikki luonto-ohjelmat »

    Puheen Aamu

    Mitä esiin luikertelevat sammakot ja käärmeet kertovat ympäristöstämme?. Esimerkiksi sammakot elävät vain puhtaissa vesissä ja ympäristöissä. Vesistöjen tilan huononeminen näkyy eläintenkin tilassa hyvin nopeasti, vinkkaa eläintieteilijä Markus Piha. Kyiden reviirit eivät ole kovin laajoja. Ne liikkuvat vain satojen metrien säteellä pesistään. Niillä on tutut suosikipaikat, joissa ne paistattelevat päivää ja saalistavat. Omalla pihalla luiketeleva käärme kannattaa siirtää kilometrien päähän, jolloin ne eivät osaa tulla takaisin. Nyt puhutaan matelijoista, liskoista ja sammakoista. On vaikea käsittää, miksi joitakin kiehtoo luikertelevat käärmeet, limaiset sammakot ja häntänsä pudottavat sisiliskot. Puhutaan myös matelijoiden kohtalosta, saako sen käärmeen tappaa kotipihalta vai mitä sille pitäisi tehdä? Onko käärme uhka vai onko se itse uhri? Eläintieteilijä Markus Piha on Suvi Puukankaan vieraana.

    Minna Pyykön maailma

    Lohen tarina Itämeressä. Mistä alkaa lohen tarina Itämeressä? mitä vaiheita lohen elämään kuuluu? Mitä tapahtuu lohien elämässä juuri nyt? Mihin lohivanhukset menevät? Ja mistä ihmeestä johtuu että lohien on havaittu nykyään nousevan kudulle entistä nuorempina? Minna Pyykkö kävi jututtamassa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja- Liisa Koljosta lohitutkimuksen vaiheista. Kuva: Hannu Harjunpää

    Luontoretki.

    Taiteilija Jari Kostet Hangossa. Luontoretki vietettiin Hankoniemellä. Kuvataiteilija Jari Kostet opasti Juha Laaksosen lempipaikkaansa Itäsataman äärelle. Millainen luontokohde oikein oli tiedossa ja miksi Kostet on valinnut sen mieleisekseen? Millainen tapa Kostetilla on työskennellä, malttaako aina tehdä vain luonnoksia tai akvarelleja vai joutuuko välillä valokuvaamaan? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Radiodokumentteja fi:Recommended:rss

    Todellisia tarinoita

    "Näyttelijälle suon anteeksi...". Loistava näyttelijä, etäinen isä ja etäisempi isoisä Harri Tirkkonen on parantumattomasti sairas. Mitä hän haluaa kertoa elämästään niille, jotka siitä vähiten tietävät, omille sukulaisilleen? Tirkkonen siteeraa Goethea: "Näyttelijälle suon anteeksi kaikki ihmisen virheet. Ihmiselle en suo anteeksi ainuttakaan näyttelijän virhettä." Kuinka kokee kuulemansa isä ja isoisä, hänen poikansa, joka joskus vannoi tekevänsä kaiken toisin? Dokumentissa poika haastaa isänsä – ja itsensä. Toteutus: Jarko Tirkkonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 47 min
    • Sarja 44 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Sarajevon sala-ampuja. Keväällä 2013 edesmenneen kuuluisan amerikkalaistanskalaisen dokumentaristin Stephen Schwartzin ohjelma voitti v. 1993 Prix Italia-kilpailun dokumenttiohjelmien sarjan. Ohjelmassa päähenkilöinä ovat Sarajevon sala-ampujat ja heidän uhrinsa. Nyt palataan siis Balkanin sodan alkuvaiheisiin piiritettyyn Sarajevoon. Suomenkielisen version ovat toteuttaneet Hannu Karisto ja Rami Lindholm.

    Todellisia tarinoita

    Yhteinen ääni on lämmin väri. Miksi me ihmiset haluamme laulaa yhdessä? Kuvastuuko siinä ihmisen tarve kuulua kiinteästi muiden yhteyteen? Onko sen kautta mahdollisuus edes hetkellisesti vapautua erillisyyden taakasta? Vai onko koko erillisyyden ajatus pohjimmiltaan harhaa? Dokumentissa seurataan monikulttuurisen naiskuoron harrastustoimintaa, harjoituksia, improvisaatiota, keskinäisiä pohdintoja yhdessä laulamisen vaikeuksista ja iloista. Toteutus: Tiina Harpf, Tiina Hihnavaara, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Todellisia tarinoita

    Krishnan morsian. Intian Vrindavaniin on ajautunut lähes 20 000 naisleskeä. Vanhan hinduperinteen mukaan naislesket ovat epäpuhtaita, ja heidän kohtalonaan on pyhiinvaeltaa Krishna-jumalan pyhään kaupunkiin pelastusta hakemaan. Vrindavanissa varattomat lesket elävät almujen varassa ja monille nuorille leskille ainoa vaihtoehto on prostituutio. Radiodokumentissa tapaamme 80- vuotiaan kadulla kerjäävän Tulsi Man sekä 30 -vuotiaan, yksinhuoltajan Kanchanin, jotka yrittävät selviytyä leskien kaupungissa. Toteutus: Jenni Stammeier, Jyrki Häyrinen ja Hannu Karisto.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista fi:Recommended:rss

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 1/6 Onko suomalaisella terrorismilla historiaa?. Merkkimiehiä on päässyt hengestään vain muutama ja lentokoneetkin ovat pysyneet hyvin ilmassa. Suomi oli kuitenkin 1900-luvun alussa poliittisen väkivallan kierteessä. Sortokausi nosti terroriaallon, jota seurasi pian raaka sisällissota. 20-luvun maanalainen kommunismi, 30-luvun lapualaisuus, sekä siviililuontoinen väkivalta, nosti suomalaisen henkirikollisuuden ennätystasolle koko Länsi-Euroopassa. Kuinka lähellä oli, että suomesta oli tulossa terrorismin pikkujättiläinen? Sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja kertoo unohdetuista ihmiskohtaloista suomalaisen terrorismin historiassa.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 2/6 Ensimmäinen terroristi. Umpiruotsinkielinen mies rakastui suomen kieleen niin kovasti, että oli valmis tappamaan parhaan ystävänsä. Waldemar Churbergin terroritekoa voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena terroritekona. Mutta kuinka Waldemarille lopulta kävi ja mistä muusta teko oikein kertoi? Sarjassa Tarinoita suomalaisesta terrorista historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät Suomessa vuoteen 1889. Toimittajana Riika Nikkarinen.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 3/6 Mitenkä poika nimeltä Chaplin liityy yhteen verisimmistä terroriteoistamme?. Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoteen 1918. Vaikka sisällissotamme synnytti paljon terroritekoja niin valkoisten kuin punaistenkin puolella, osa terroriteoista oli noissa poikkeusoloissakin erityisen julmia. Mikä laukaisee erityisen julmuuden? Onko se välillä vain sattumaa? Toimittajana Riika Nikkarinen.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 4/6 Sijaiskuolemat. Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoden 1918 Kajaaniin. Siellä tapahtui yksi sisällissotamme oudoimmista terroriteoista. Mistä oli kysymys Kajaanin sijaiskuolemissa? Ja kuinka tarinaan liittyy henkilöt nimeltään Pikkujumala ja Musta-Jussi. Toimittajana Riikka Nikkarinen.

    Terveys ja hyvinvointi fi:Recommended:rss

    Yle Keski-Suomi

    Sosiaalityöntekijät juoksevat työviikon käyntiin. Toivakan sosiaalitoimi ei aloita työviikkoaan palaverissa istumalla. Papereiden pyörittelyn ja kahvittelun sijaan he lähtevät porukalla lenkille. Joka maanantaiaamuinen puolen tunnin reippailu lähimaastossa helpottaa työssä jaksamista ja tuo uusia ideoita. Toimittaja Titta Puurunen lähti lenkille mukaan.

    Teemana terveys

    Kasvun seuranta on ikkuna lapsen terveyteen. Suomessa on hiljattain uudistettu neuvolan käytössä olevat kasvukäyrät ja kasvua arvioidaan nykyisin uusilla seurantamenetelmillä. "Lasten kasvusairaudet voidaan nyt tunnistaa paremmin ja varhaisemmin", toteaa aiheesta väitellyt LL Antti Saari. Toimittajana Anne Heikkinen.

    Puheen Iltapäivä

    Geenit eivät määritä kohtaloasi!. Netistä voi tilata geenitestin, jonka avulla voi selvittää isyyden tai kohonneen riskin sairastua Alzheimerin tautiin, diabetekseen tai sepelvaltimotautiin. Geenitestillä voi selvittää myös ovatko perinnöllisyystekijäsi sopivat vaikka huippu-urheilijaksi. Puheen Iltapäivässä keskusteltiin siitä, mitä hyötyä näistä testeistä on ja mitä näillä tiedoilla tekee. Salla Vuolteenahon vieraina olivat vanhempi asiantuntija Tuula Tiihonen Sitra sekä perinnöllisyyslääketieteen professori Kristiina Aittomäki Husista.

    Radio Suomesta poimittuja

    Miten pettymyksiä oppii sietämään?. Pettymys on paitsi henkinen olotila, myös ihan fyysinen tunne. Se on kuin huopa, joka vedetään pään yli ja sen alla ei tunne iloa, eikä kiinnostusta. Se on niin painava, että sen alle meinaa tukehtua. Miten selvitä pettymyksistä katkeroitumatta? Miten nokka nostetaan kohti uusia haasteita? Pettymyksen olemusta ruodittiin Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 7.4.2015. Mukana keskustelussa työ- ja organisaatiopsykologi Satu Kaski ja konkurssin kokenut, entinen yrittäjä Timo Ruohio, joka nykyään toimii Joensuun tiedepuiston kehityspäällikkönä. Pettymykset ovat ihmiselämän ja kasvun kannalta äärimmäisen tärkeitä muistuttaa Satu Kaski. - Jos ei pienelle lapselle tule pettymyksiä, niin mitä hänestä tulee ihmisenä? Pettymys aiheutta sen, että jotainhan minussa on tapahduttava toisella tavalla. Pettymys on henkisen kasvun ja kehityksen edellytys. Timo Ruohion mukaan joskus pettymys ja pelko muodostuvat liian läheisiksi. - Alamme varoa pettymyksiä niin paljon, ettemme enää edes yritä, koska se pelottaa niin paljon. Silloin ihminen ei enää heittäydy kaikkeen täysillä mukaan, lähdetään vain osittain, puolella teholla. Onko pettymyksen ylipääsemiselle jokin aikaraja, jolloin siitä pitäisi toipua? Satu Kaski kertoo että kriisipsykologian näkökulmasta voidaan luetella, miten kauan kriisin eri vaiheet kestävät. Käytännössä jokainen ihminen tallaa omanlaistaan, ainutlaatuista polkuaan. Kenellä meistä on kanttia kertoa toiselle, että nyt pikkuisen otat kovasti tämän pettymyksen, vieläkö sinä tätä asiaa puit? Timo Ruohio kehottaa käyttämään luovuutta pettymyksestä ylipääsemiseen. Jos miettii sanaa luovuus, siinä on kaksi sanaa - luovu ja uusi. Pettymyksestä pitää pystyä luopumaan jossain vaiheessa, että pääsee johonkin uuteen kiinni. Tarvitsemme uuden kohteen, josta ammentaa positiivisuutta, minkä avulla saadaan pettymystä häädettyä nurkkaan.

    Tiede fi:Recommended:rss Kaikki tiedeohjelmat »

    Aspekti

    Virtuaaliset työympäristöt muovaavat arkeamme. Virtuaaliset työympäristöt: läsnä vaikkei paikalla. Tauottaminen on työpisteellä jaksamisen A ja O. Tietotyöläisen ergonomia. Valamon luostari säilytti kulttuuriperintönsä hiljaisella kapinalla. Mikä merkitys lisäravinteilla on kuntoilijan ja terveysliikkujan kannalta?

    Tiedeykkönen

    Avaruuden pölyissä on kirjava joukko aineita, myös aminohappoja. Avaruuden pölypilvet ja tähtienvälinen aine ovat perustana, kun tutkitaan miten aurinkokunnat syntyvät. Viruksia voidaan räätälöidä hyvään ja pahaan. CERNin LHC:ssa testit jatkuvat. Miten kärpänen selviytyy talvesta? Ensi viikolla tähtitaivaalla lentää lyridien tähdenlentoparvi. Haastateltavina ovat dosentti Mika Juvela ja tutkija Veli-Matti Pelkonen Helsingin yliopistosta, asiantuntija Susanna Sissonen THLstä, tutkija Jere Kahanpää Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, tutkijatohtori Lauri Wendland Fysiikan tutkimuslaitoksesta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajina Sisko Loikkanen ja Leena Mattila.

    Tiedetuokio

    Tavoitteena tehokas ja nopea siedätyshoito. Silmiä kirvelee, nokka vuotaa, kurkussa kuristaa – allergiset oireet ovat tuttuja monelle meistä. Yksi keino päästä eroon kiusallisista ja vakavistakin allergisista oireista on siedätyshoito. Lääketieteen lisensiaatti Aino Rönkä on löytänyt tuoreessa väitöstutkimuksessaan koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi. Toimittajana Anne Heikkinen.

    Tiedetiistai

    Tähtienkatseluilta. Tähtienkatseluillassa asiantuntijat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin tähtitaivaan kohteista, kaukoputkista, tähtivalokuvauksesta tai vaikkapa tähtiharrastuksen aloittamisesta. Radio Suomen studiossa ovat professori Markku Poutanen ja tietokirjailija Markus Hotakainen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Uskonto ja elämänkatsomus fi:Recommended:rss

    Hartaudet

    Aamuhartaus 21.4. laulaja Pekka Laukkarinen. Laulaja Pekka Laukkarinen, Porvoo. Hartauden musiikki: "Ellipsis", san. ja säv. Sami Haveri, sov. The Rain. es. Sami Haveri (laulu, koskettimet), Tatu Haveri (basso), Jussi Salo (kitara), Pasi Hakala (rummut).

    Hartaudet

    Iltahartaus 20.4. näyttelijä Saara Hedlund. Näyttelijä Saara Hedlund lukee Selkoraamattua: Sananlaskuja; Saarnaaja. Raamatun kertomuksia selkokielelle on kääntänyt Pertti Rajala.

    Hartaudet

    Aamuhartaus 20.4. sosionomi Tomi Uimonen. Sosionomi Tomi Uimonen, Helsinki. Hartauden musiikki: "Tulkoon valtakuntasi", säv. Hanna-Maria Helenius ja Kimmo Virtanen, san. Hanna-Maria Helenius ja Tea Savolainen, es. Hanna-Maria Helenius.

    Horisontti

    Ajetaanko kirkosta uskollisimmat ulos?. Toissa viikolla Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli otti pappisoikeudet pois viideltä papilta. Syynä tähän oli henkilöiden toiminta Suomen Lähetyshiippakunnassa joka ei hyväksy naisten pappeutta. Naispappeuden hyväksymisestä on kulunut kohta 30 vuotta. Miksi kirkossa yhä kärvistellään asian ympärillä? Keskustelijoina studiossa Lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjola sekä Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola. Toimittajina ovat Simo Alastalo ja Ville Talola.

    Muualla Yle.fi:ssä