Areena
  • TV
  • Radio
  • Fakta ja kulttuuri

  • Poiminnat
  • Uusimmat
  • Kuunnelluimmat
  • Vielä ehdit
  • A-Ö
  • Ajankohtaisohjelmia fi:Recommended:rss

    Ajantasa

    Ajantasan sunnuntaivieras. Suosittu Ella ja kaverit kirjasarja täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Ajantasan Sunnuntaivieras Timo Parvela on Ellan ja kaverien lisäksi ehtinyt kirjoittaa paljon muutakin. Hänen kynästään on lähtenyt yli 60 kirjan lisäksi käsikirjoituksia TV-sarjoihin ja näytelmiin. Hänen kirjojaan on myös käännetty 15 kielelle. Parvela kertoo Ellan ja muiden sankariensa taustoja ja pohtii menestyvän kirjan salaisuutta. Toimittajana on Aki Laine.

    Maailmanpolitiikan arkipäivää

    EU yrittää viimein suitsia ylikalastusta. Voimaperäisen ylikalastuksen uhatessa maailman kalakantoja Euroopan unioni yrittää uudistaa kalastuspolitiikkaansa - arvostelijoiden mielestä edelleenkin kovin hitaasti. Ohjelmassa vieraillaan lisäksi Boliviassa, jossa viljeltävän kvinoa-kasvin suosio länsimaissa on hyödyttänyt viljelijöitä mutta herättänyt myös ristiriitoja. Ohjelman on koostanut Heikki Heiskanen. Kuva: EPA/GAVIN NEWMAN / GREENPEACE INTERNATIONAL

    Ajantasan uutispuntari

    Kreikka ja Pisara-rata puntarissa. Kreikan hallituksen on petettävä lupauksensa joko äänestäjille tai muille euromaille, molempia ei voi pitää. Kreikan dilemma ja Helsingin keskustan Pisara-ratahankkeen kaatuminen aiheina Uutispuntarissa. Vieraina Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen, puhetta johtaa Annu Passoja.

    YleX Etusivu

    Etusivu pe klo 11.00. YleX:n Etusivu selvittää tänään, miten hyvin syrjäytyneet nuoret saavat apua. Vieraana Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Sanna Aaltonen. Entä käräyttäisitkö kaverisi, jos tämä tekisi verovilppiä? Kiperiä kysymyksiä esittävät studiossa toimittajat Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen.

    Historia fi:Recommended:rss Kaikki historiaohjelmat »

    Arkisto

    Kulttuurin kuuma linja. Keskustelemassa Juha Virkkunen ja Veli Virkkunen. Äänite vuodelta 1964.

    Historiasarjoja

    Talvisotaa twiitaten Siilinjärveltä. Yleisradion historian nettisivuilla on meneillään talvisotaprojekti, #sota39, jossa sodan tapahtumat ja sodanaikaisen hallituksen keskustelut kerrotaan päivä päivältä twiitaten. Kyseessä on sosiaalisen median projekti, jonka tarkoituksena on osallistaa yleisöä. Siilinjärven lukion historiakurssin oppilaat lähtivät mukaan luomalla omia hahmojaan kuten lottia ja sotilaita, joiden kautta he tutustuvat talvisodan tapahtumiin. Seuraavassa ohjelmassa haastatellaan historianopettaja Aira Roivaista ja Siilinjärven lukion opiskelijoita. Ohjelman on toimittanut Heikki Niskanen.

    Historiasarjoja

    Kaksi lukua Helsingin historiaa osa 2: Vironniemi. Sarja liikkuu asiantuntijoiden kanssa Helsingin syntysijoilla ja selvittää miten varsin vaatimattomasta pikkukaupungista Vantaanjoen suulla tuli ihan varteenotettava eurooppalainen pääkaupunki. Helsingin kaupungin historiaa vuodesta 1812 nykypäivään johdattelee Senaatintorilla toimittaja Seppo Heikkinen. Vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.

    Todellisia tarinoita

    Kun onni muuttaa suuntaa: Sodan musta varjo 1939. Liki seitsemänkymmentä kirjettä käsittävästä talvisodan aikaisesta kirjeenvaihdosta koostuu kiintoisa ajankuva sodan arjesta. Kolmekymmenvuotiaan viipurilaispariskunnan kirjeistä muodostuu jännittävä tarina eräästä evakkotarinasta. Isän tarkka ja todenmukainen kuva siviilien elämästä tuhoutuvassa Viipurissa ja toisaalla äidin paljon huolenpitoa ja rakkautta sisältävät kirjeet evakkotaipaleen varrelta ovat ainutlaatuinen löytö heidän lapsilleen. Kertojana on pakolaisena matkan varrella syntynyt tytär Marja Mosander. Tuore kirjelöytö antaa hänelle näkemyksen siitä mitä evakkous on eräälle suvulle merkinnyt. Toteutus: Marja Mosander, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Kirjallisuus fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Päivän mietelause

    Seija Tuohesmaa: Nyky-Kanteletar. Ote Seija Tuohesmaan kirjasta Nyky-Kanteletar, Jyväskylän yliopistopaino 2014. Lukijana kuuluttaja Timo Teräsvuori.

    Brysselin kone

    EU ja Kreikan kriisi. Taloustieteen professori Hannu Laurila Tampereen Yliopistosta keskustelee Kreikan talouden ja talouspolitiikan suhteesta EU:n talouteen ja talouspolitiikkaan. Professori Hannu Laurila on johtamansa työryhmän kanssa kääntänyt viime kesänä suomeksi ilmestyneen Kreikan uuden valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin tekeman kirjan Maailmantalouden minotaurus. Ohjelmassa puhutaan myös siitä, minkälaisia ovat tuossa kirjassa esitetyt talouspoliittiset ajatukset. Toimittaja on Maija Elonheimo

    YleX Etusivu

    Vieraana Reetta Räty ja Ville Blåfield. Kuka hullu haluaa poliitikoksi -nimisen kirjan kirjoittaneet Reetta Räty ja Ville Blåfield vierailivat YleX Etusivussa.

    Puheen Aamu

    Vallalle täytyy saada nauraa. -Slava! ei keskity Venäjän epäkohtiin, vaan se kulkee isommalla pulssilla. Vallalle täytyy saada nauraa, paljastaa kirjailija Pirkko Saisio. Pirkko Saision kirjoittama näytelmä Slava! Kunnia, pyörii Kansallisteatterin suurella näyttämöllä aina toukokuuhun asti. -Ihmisten pitäisi herätä huomaamaan, millainen maailmanpoliittinen tilanne oikein vallitsee. Meillä suomalaisilla on Venäjän suhteen historiallisesta syistä taito sulkea silmämme. Ihmisistä tuntuu, etteivät pysty vaikuttaa omaan elämäänsä. Siksi elämä pyörii oman navan ja fysiikan ympärillä. Ajattelu unohtuu. Toimittaja on Juuso Pekkinen.

    Kulttuuri fi:Recommended:rss Kaikki kulttuuriohjelmat »

    Kultakuume

    Kansallisteatterin Slava! Kunnia. on musiikkiteatterin taidonnäyte!. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Vesa Kytöoja. Ilman musiikkiteatterin rautaisia ammattilaisia ei olisi syntynyt Kansallisteatterin uutta hittiä. Läpisävelletyn suurteoksen rooleissa loistavat laulavat näyttelijät sekä Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjan viimeiset opiskelijat. Kun musiikkiteatterikoulutus nyt lopetetaan, tullaanko Suomessa enää näkemään tämän tasoisia esityksiä? Kultakuumeen vieraina käsikirjoittaja Pirkko Saisio ja säveltäjä Jussi Tuurna. Kautta aikain suurimman suomalaisen iskelmälaulajan Olavi Virran syntymästä on perjantaina kulunut 100 vuotta. Ylen tallenteista tehdyssä koosteessa selviää, miten Oskar Olavi Virrasta sukeutui laulaja ja miksi hän on edelleen suurin kotimainen kevyen musiikin tulkki ylitse muiden. Kalevalanpäivän aattona on hyvä muistaa, että runonkerääjiä on ollut muitakin kuin Lönnrot. Myös läntiset runonkerääjät saivat talteen runsaasti kalevalamittaista runoutta, jossa Väinämöinen kumppaneineen seikkaili. Länsi-Suomen Kansarunous -kirjan kirjoittaja Marjut Paulaharju avaa Kultakuumeessa sitä, miksi länsisuomalainen runous on jäänyt niin vähälle huomiolle.

    Filmiryhmä

    Buñuel, Marx ja hyvät pöytätavat. Luis Buñuelin Porvariston hillitty charmi -elokuvan päähenkilöt osaavat hyvät käytöstavat ja keskustelun taidon, mutta elämä ei oikein tunnu sujuvan. Filmiryhmän illallispöydässä dosentti Matti Myllykoski ja toimittaja Jukka Kuosmanen.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 38 min
    • Sarja 8 jaksoa »

    Taiteilijaelämää

    Kuvataiteilija Maiju Salmenkivi inspiroituu uutiskuvista. Kuvataiteilija Maiju Salmenkivi maalaa arkikokemuksistaan. Salmenkiven arkeen kuuluvat myös uutiskuvat. Playground-näyttelyssä on mm. maalaus, jossa kuvataan Maidanin aukion mielenosoituksia. "Mielenosoitusten ihmismassoissa on vahvaa energialatausta", sanoo Salmenkivi. Mutta millaista taiteilijaelämää kuvataiteilija viettää? Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

    Puheen Iltapäivä

    Muotoilija Risto Granlund kaipaa suomalaiseen muotoiluun leikkisyyttä ja iloa. Suomalaisesta muotoilusta puuttuu väriä, toteaa muotoilija Risto Granlund. Mies, joka on suunnitellut ehkä Suomen tunnetuimman kärpäslätkän - se on monen yrityksen liikelahjana jaettu sydämenmuotoinen kärpäsen liiskaaja. Mitä mies ajattelee suomalaisesta muotoilusta? Entä mitä kynä yrityslahjana kertoo yrityksestä? Antaisitko ystävälle sellaisen lahjan? Näitä mies miettii Tiina Lundbergin vieraana ja pohtii myös keinoja miten muotoilua pitäisi viedä tulevaisuuteen. "Riskejä pitää ottaa, jotta syntyisi jotain uutta," hän miettii ja perää muotoiluun, mutta myös muuhunkin yhteiskuntaan, uskallusta ja intohimoa – sitä, että emme katsoisi mitä muut tekevät vaan menisimme siihen suuntaan, minne oma sydän vie. Pitää kehdata. ”Ei pidä ajatella mitä toi norsu musta ajattelee, vaan hypätä sen selkään ratsastelemaan” naurahtaa Granlund.

    Luonto fi:Recommended:rss Kaikki luonto-ohjelmat »

    Luonto-Suomi.

    Luonto-Suomen talvi. Lähetyksessä pohditaan talven merkitystä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

    Minna Pyykön maailma

    Malja lumelle. Minna Pyykön maailma- ohjelmassa puhuttiin lumesta, lumikiteiden muodoista, lumitutkimuksen vaikeudesta ja hiihtämisen historiasta geofysiikan professori Matti Leppärannan kanssa. 6-vuotias Kalle Laaksonen kertoi myös omia lumihavaintojaan. Ohjelma oli uusinta vuodelta 2014. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

    Luontoretki.

    Eläintentäyttäjä Netta Lempiäinen. Luontoretkellä tutustuttiin täytettyjen lintujen ja nisäkkäiden maailmaan. Millaisia tarvikkeita pitää olla, jos alkaa täyttää lintuja? Onko nahan irrottaminen vaikeaa, miten linnun saa oikeaan luonnolliseen asentoon? Juha Laaksonen tapasi Luonnontieteellisen museon konservaattorin Netta Lempiäisen, joka aikoo osallistua toukokuussa myös eläinten täytön Euroopan mestaruuskilpiluihin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Radiodokumentteja fi:Recommended:rss

    Todellisia tarinoita

    Vaivio. Tytär palaa vanhempiensa kotikylään Pohjois-Karjalaan. Isä ja äiti ovat jo mullan alla, mutta muistot 1930-luvulta ovat säilyneet mm. kirjeissä, joita nuori aviovaimo Aili Leppänen kirjoitti miehelleen Heikille vuosina 1935-1937. Nuori perhe sai Ailin kaipaaman oman kodin ennen sotia Ilomantsista ja sittemmin Nurmeksesta, mutta Vaivion mummola oli tärkeä paikka Ailin ja Heikin jälkikasvulle. Nyt kylää asuttavat uudet sukupolvet. Millaista elämä on 2000-luvulla kylässä, jonne Joensuun läheisyys houkuttaa muuttamaan? Ohjelma on vuodelta 2005. Toteutus: Airi Leppänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 48 min
    • Sarja 29 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Nuoruuteni kuviotanssijana. Entisen taistolaiskaaderin synkkä yksinpuhelu. Airi Leppäsen radiodokumentti vuodelta 1994, jolloin useimmat entiset taistolaiset olivat vielä hiljaa menneisyydestään. Toteutus: Airi Leppänen, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.

    • · Yle Radio 1
    • Kesto: 48 min
    • Sarja 29 jaksoa »

    Todellisia tarinoita

    Susi-koira-susi. Susi ja koira ovat niin läheistä sukua toisilleen, että niiden käyttäytymisestä on vaikea löytää eroja. Ne pystyvät jopa saamaan terveitä jälkeläisiä keskenään. Ihminen tekee kuitenkin villin suden ja kesytetyn kotisuden välille jyrkän eron. Dokumentissa tarkastellaan susien elämää niiden omasta näkökulmasta. Suden elämän tarkoitus ei suinkaan ole ihmisten pelottelu, vaikka tulikuuman petokeskustelun perusteella sellaisenkin käsityksen voi saada. Päinvastoin, mitä kauempana susi onnistuu pysyttelemään ihmisistä, sen pidempään se elää. Nuoren suden elämän taitekohtia ovat kumppanin löytäminen ja oman reviirin perustaminen. Sen jälkeen susiperhe keskittyy hirvieläinten metsästykseen ja autuaaliseen mässäilyyn. Dokumentin päähenkilöinä ovat pitkän linjan susitutkijat Erkki Pulliainen ja Seppo Ronkainen. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Todellisia tarinoita

    Kun onni muuttaa suuntaa: Jäljelle jää tärkein. Elämän pelilaudan lähtöpiste on Viipuri vuonna 1939. Sodan vaarallisen pakoreitin päätepiste on Helsinki, joka juuri on toipunut talvisodan tuhoista. Pieni perhe on selviytynyt rakkauden, tulevaisuudenuskon ja toivon avulla vaikeuksista. Lähes neljä kuukautta kestänyt evakkotaival on onnellisesti ohi. Onko heidät saattanut jälleen yhteen pelinopan onnekkaat lukemat vai korkeimman varjelus? Marja Mosanderin vanhempien sodanaikaiseen kirjeenvaihtoon perustuva tarina jatkuu. Toteutus: Marja Mosander, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista fi:Recommended:rss

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 1/6 Onko suomalaisella terrorismilla historiaa?. Merkkimiehiä on päässyt hengestään vain muutama ja lentokoneetkin ovat pysyneet hyvin ilmassa. Suomi oli kuitenkin 1900-luvun alussa poliittisen väkivallan kierteessä. Sortokausi nosti terroriaallon, jota seurasi pian raaka sisällissota. 20-luvun maanalainen kommunismi, 30-luvun lapualaisuus, sekä siviililuontoinen väkivalta, nosti suomalaisen henkirikollisuuden ennätystasolle koko Länsi-Euroopassa. Kuinka lähellä oli, että suomesta oli tulossa terrorismin pikkujättiläinen? Sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja kertoo unohdetuista ihmiskohtaloista suomalaisen terrorismin historiassa.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 2/6 Ensimmäinen terroristi. Umpiruotsinkielinen mies rakastui suomen kieleen niin kovasti, että oli valmis tappamaan parhaan ystävänsä. Waldemar Churbergin terroritekoa voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena terroritekona. Mutta kuinka Waldemarille lopulta kävi ja mistä muusta teko oikein kertoi? Sarjassa Tarinoita suomalaisesta terrorista historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät Suomessa vuoteen 1889. Toimittajana Riika Nikkarinen.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 3/6 Mitenkä poika nimeltä Chaplin liityy yhteen verisimmistä terroriteoistamme?. Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoteen 1918. Vaikka sisällissotamme synnytti paljon terroritekoja niin valkoisten kuin punaistenkin puolella, osa terroriteoista oli noissa poikkeusoloissakin erityisen julmia. Mikä laukaisee erityisen julmuuden? Onko se välillä vain sattumaa? Toimittajana Riika Nikkarinen.

    Tarinoita suomalaisesta terrorismista

    Osa. 4/6 Sijaiskuolemat. Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoden 1918 Kajaaniin. Siellä tapahtui yksi sisällissotamme oudoimmista terroriteoista. Mistä oli kysymys Kajaanin sijaiskuolemissa? Ja kuinka tarinaan liittyy henkilöt nimeltään Pikkujumala ja Musta-Jussi. Toimittajana Riikka Nikkarinen.

    Terveys ja hyvinvointi fi:Recommended:rss

    Puheen Päivä

    Rokottaminen on oman onnistumisensa uhri. Kun rokote toimii hyvin, ja kansallinen rokotusohjelma on kattava, ei enää nähdä tarttuvia tauteja. Ihmisiltä hämärtyy se, miltä ihmisiä rokotteella suojataan, kun ei ole niitä omakohtaisia kokemuksia vakavista taudeista, muistuttaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek. Rokotuksen ottaminen ja ottamatta jättäminen herättää ihmisissä paljon tunteita niin puolesta kuin vastaan. Helsingin sanomat uutisoi tänään siitä, miten suomalaisten rokotetiedot ovat niin sanotusti levällään, vanhoille pahvinpaloille kirjattuna, eikä meillä aina ole edes tiedossa, mitkä rokotukset on itsellä voimassa ja mitkä eivät. Kuinka isosta ongelmasta rokotetietojen puutteessa on käytännössä kyse? Toimittaja on Hanna Kinnunen.

    Mikko "Peltsi" Peltola

    Kannattaako aktiiviliikkujan paastota?. Paasto on Terveysopisto Saluksen rehtorin Jouko Pursiaisen mukaan elimistön kunnosta huolehtimista. Keski-Euroopassa paastoa käytetäänkin terapeuttisena menetelmänä, Pursiainen kertoo. Mikko ”Peltsi” Peltola selvittää tällä kertaa, onko paastosta hyötyä vai haittaa aktiiviliikkujalle.

    Puheen Iltapäivä

    Mittaustiedon avulla voidaan parantaa hyvinvointia. ”Meillä on taipumus jatkaa entiseen malliin, vaikka merkkejä ja hälytysääniä liian kovasta vauhdista tulisikin. ” Näin sanoo hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari Firstbeatiltä. Kun suomalainen työntekijä haluaa parantaa hyvinvointiaan, hän päättää lisätä liikuntaa, syödä säännöllisesti ja nukkua riittävästi. Tähän tulokseen tuli Firstbeat, joka tutki suomalaisten työntekijöiden hyvinvointitavoitteita ja sitä, kuinka ne toteutuvat. Firstbeat tekee hyvinvointianalyyseja siitä, mitä kehossa tapahtuu. Jaakko Kotisaari on Salla Vuolteenahon vieraana.

    YLE Savo

    Omaishoitoon tarvitaan varhaista tietoa ja tukea. Omaishoidon luonteeseen kuuluu, että halutaan hoitaa rakasta ihmistä. Usein työtä tehdään oman jaksamisen äärirajoilla. Kuopion terveyskioskilla keskustelemassa olivat kaupungin palveluohjaaja Raija Ylikulju ja omaistoiminnanohjaaja Johanna Nikonen. Näin paikalle osunut Anna-Liisa Väisänen kertoo omista kokemuksistaan. Toimittajana Varpu Mäntymäki.

    Tiede fi:Recommended:rss Kaikki tiedeohjelmat »

    Tiedeykkönen

    Tieteen yleisösuhde, maapallon sisäytimen rakenne ja koiran geenit. Seismiset mittaukset ovat paljastaneet, että maapallon sisäydin koostuu kahdesta kiinteästä kerroksesta. Koiralla ja ihmisellä on samoja geenejä ja kun koiran geenejä tutkitaan, opitaan samalla ihmistautien geneettisestä perustasta. Nyt tutkimuksen alla ovat koiran neuropsykiatriset ongelmat. Miten tieteen pitäisi olla esillä suurelle yleisölle? Mitä tieteen julkisuuskuvasta ajattelee kansainvälisesti arvostettu Helsingin yliopiston professori Ilkka Hanski, joka on maailman vanhimman, arvostetun tiedeseuran Royal Societyn jäsen ja saanut lisäksi erittäin arvostetun ja Nobeliinkin verratun Crafoord-palkinnon. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston professorit Tapani Rämö, Hannes Lohi ja Ilkka Hanski. Toimittajina ovat Sisko Loikkanen ja Leena Mattila.

    Tiedetiistai

    Tähtienkatseluilta. Tähtienkatseluillassa asiantuntijat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin tähtitaivaan kohteista, kaukoputkista, tähtivalokuvauksesta tai vaikkapa tähtiharrastuksen aloittamisesta. Radio Suomen studiossa ovat professori Markku Poutanen ja tietokirjailija Markus Hotakainen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Tiedetuokio

    Verikoe kertoo ruokavaliosta. Verinäytteestä mitattavien merkkiaineiden perusteella on mahdollista arvioida ruokavalion toteutumista - uusi menetelmä on hyödyksi erityisesti kontrolloiduissa ruokavaliointerventioissa, joissa tutkitaan ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia. – Me pystymme tämän avulla katsomaan, kuinka kompliantti tutkittava on ollut, eli kuinka hyvin hän on näitä olennaisia ruoka-aineita käyttänyt tutkimuksen aikana, toteaa ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.

    Kuukauden tähtitaivas

    Toukokuun tähtitaivas. Toukokuun vaalenevalta yötaivaalta tähtikuviot eivät enää kauaa erotu, mutta kirkkaimmat tähdet näkyvät jopa kesälläkin Etelä-Suomessa. Tähtikuvioista Otava on puolen yön aikaan suoraan pään päällä. Etelässä näkyy punertava Mars-planeetta Neitsyen tähdistössä ja myöhemmin yöllä nousee melko alhaalla Saturnus. Jupiter on kirkas edelleen. Sisko Loikkasen haastateltavana on professori Markku Poutanen.

    Uskonto ja elämänkatsomus fi:Recommended:rss

    Horisontti

    Lisääkö myötätunto tuottavuutta?. Tekes on myöntänyt varoja työelämätutkimukseen, jonka aiheena on myötätunto. Lisääkö myötätunto tuottavuutta, ja miksi mukana on Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta? Studiossa kirkkososiologian professori Anne-Birgitta Pessi, filosofi Frank Martela sekä kauppatieteilijä Miia Paakkanen. Lähetyksen toimittavat Simo Alastalo ja Ville Talola.

    Hartaudet

    Iltahartaus 28.2. nuorisotyönohjaaja Niina Riihimäki. Lauantai-illan rukoushetkessä puhuu nuorisotyönohjaaja Niina Riihimäki, Joensuu. Hartauden musiikki: "Psaume 84", säv. Joseph Gelineau, es. Taizé-kuoro sekä virsi 429:1 "Ylitse kaikkien rajojen", es. Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juha Unkari (kitara).

    Hartaudet

    Aamuhartaus 28.2. pastori Tuukka Rantanen, Ortodoksinen kirkko. Pastori Tuukka Rantanen, Ortodoksinen kirkko, Oulu. Hartauden musiikki: "Armahda minua, Jumala" (psalmi 51), es. Ortofonia-lauluryhmä.

    Hartaudet

    Aamuhartaus 27.2. rovasti Antero Honkkila. Rovasti Antero Honkkila, Ylöjärvi. Virsi 289 alkaa sanoin: "Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja" Soile Isokoski (sopraano), Marita Viitasalo (harmoni).

    Muualla Yle.fi:ssä