Sukupuolet katselevat toisiaan eri silmin. Uutta tieteessä kertoo tänään, millainen pahimmillaan on kuninkaan kuolema. Samoin ihmettelemme, että miten eri tavoilla nainen ja mies katselevat kasvoja. Toimittajana on Jari Vaara.
Tukholman levottomuuksien taustaa (koko ohjelma). Mitä on mennyt vikaan, kun osa Ruotsin pääkaupungista viettää arkea rauhallisessa idyllissä, kun toisaalla poltetaan autoja? Entä miten maahanmuuttajien keskittäminen vaikuttaa eriytymiskehitykseen Suomessa? Studiovieraana aiheesta väitellyt kaupunkimaantieteen tutkija, FT Katja Vilkama.
Tulevaisuudessa katoille vedetään rullasta taipuisa aurinkopaneelikate. Kohta oma koti voi olla jopa omavarainen sähkön suhteen. Jatkossa notkea aurinkopaneeli taipuu moneen muuhunkin paikkaan, vaikka sähköauton katolle. Uusiutuvista energioista puhutaan paljon, mutta päättäjillä ei näytä piisaavan energiaa sen enempään. Aurinkopaneelit olivat aikoinaan kalliita ja tehottomia, mutta se oli silloin ja nyt on nyt. Aurinkopaneelien hinnat on pudonneet ja tehot parantuneet ja samaa voi sanoa Led-valoista, tietokoneista ja monesta muusta nopeasti kehittyvästä teknisestä vempaimesta. Auringosta ja energiasta keskustelevat professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila ja Leena Mattila.
Populärvetenskap för nyfikna människor. Varför ha ihjäl insekter med allsköns gifter och bekämpningsmedel när vi kan äta upp dem? Det finns omkring 1400 ätbara insektarter i världen och de kan komma att bli en viktig källa till protein för världens växande befolkning, tror experterna. Kvanthopp handlar den här veckan om entomofagi, eller insektätande. Men också om dansk sjömansslang i Erik M Snellmans tappning. Redaktör: Marcus Rosenlund. E-post: kvanthopp@yle.fi
Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, 8/8: Ituhippejä ja maailmanlopun odottajia. Radikaalivihreys ja kehitysmaa-aktivismi toivat 80-luvulla lisämausteita niihin keitoksiin, joita hämmenneltiin Christianian, Kreuzbergin, Södermalmin ja helsinkiläiskommuunien yhteisökeittiöissä. Kommuunien elämäntapakokeilut muuttivat muotoaan saaden yleisesti hyväksytyn muodon. Mutta kuolivatko utopiat itäblokin murtumisen jälkeen? Asiantuntijoina dosentti Jukka Jouhki, ekoyhteisöjä tutkinut Tuuli Hirvilammi, sekä Yhtä erilaiset - islam ja suomalainen kulttuuri -kirjan kirjoittanut juristi Husein Muhammed. Toimittajana Jenni Stammeier.
Universums innehållsförteckning, del 21: Skandium. Det periodiska systemet, eller samtliga våra grundämnen från väte till unuoctium, i tre minuters munsbitar. Redaktör: Marcus Rosenlund.
Tutkimusta koirien tietoisuudesta. Koira mieli-hankkeessa selvitetään koiran kognitiivisia kykyjä, joista tiedetään vielä yllättävän vähän. Hanke sai alkunsa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorin Outi Vainion ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan professorin Christina Krausen yhteistyönä. Sisko Loikkanen kävi selvittämässä, miten koiria nyt tutkitaan.
Kasvikemiaa - osa 4: väinönputki. Kumariini eristettiin vuosikymmeniä sitten rohtomesikkä -nimisestä kasvista, jota kasvaa harvinaisena myös Suomessa. Kumariinit kiinnostavat Åbo Akademin lääkeainetutkijoita. Tavoitteena on löytää uusia yhdisteitä, joilla torjua tautimikrobeja. Professori Pia Vuorelan tuntee väinönputken kumariinit.
Etanoiden muistihäiriöt korjataan. Tuoreita vinkkejä tieteen verkkomaailmasta antaa vastaava tuottaja Jukka-Pekka Heiskanen.
Kasvikemiaa - osa 2: maitohorsma. Miksi kasvikemistiä kiinnostaa märehtivä lehmä ja sen metaaniröyhyt? Entä voiko rentun ruusu olla tulevaisuuden arvokasvi? Turun yliopiston kasvikemian professori Juha-Pekka Salminen haluaa parantaa maailmaa muun muassa juuri maitohorsman avulla. Toimittaja Riitta Vauras.
Lisävaloa fyysisen kunnon ja lihavuuden biologisesta taustasta. Jumppaa, kahvakuulaa, kuntosalia, mutta paino vaan junnaa paikoillaan. Miksi jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän? Vastaus löytyy geeneistä: geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa. Tähän tulokseen tultiin LL Antti Huuskosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Miksi flunssa iskee yleensä talvella?. Vinkkaajana YLE Tieteen vastaava tuottaja Jukka-Pekka Heiskanen.
Tammikuun tähtitaivas. Tammikuun tähtitaivaalta voi tuttujen tähtikuvioiden lisäksi bongata planeettoja mutta myös revontulia voi näkyä. Ja päivällä kannattaa etsiä haloja pakkapäivinä.
Detox-laastarit testissä. Jalkapohjiin liimattavat detox-laastarit lupaavat puhdistaa kehoa, parantaa unia ja hoikentaa vartta. Miten käy, kun laastarit laitetaan töihin? Ja mitä lähempi tarkastelu paljastaakaan?
Yksilö saa alkunsa kahdesta solusta. Yksilö saa alkunsa kahdesta solusta. Haastateltavana ovat professori Hannu Sariola Helsingin yliopistosta ja gynekologi Piia Vuorela HYKsin Naistenklinikalta.
Avaruusolioiden kulttuurihistoriaa. Haastateltavana Jyrki Siukonen. Toimittajana Jonni Roos. Ohjelma on vuodelta 2003.
Muistatko millainen sää oli vuonna 2005 Helsingin yleisurheilun mm-kisojen aikaan? Tiedätkö miten se eroaa vuoden 1983 mm-kisojen säästä? Muun muassa tällaisia asioita on selvittänyt tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on juuri kirjoittanut toisen kirjan säästä. Se on nimeltään Alavilla mailla hallanvaara ja siihen on koottu tarinoita Suomen säähistoriasta Ilmatieteen laitoksen raporteista, haastatteluista ja uutisarkistoista. Minkälainen on tilastonikkarin henkilökohtainen suhde säähän? Milloin hän ajautuu puhumaan säästä? Siitä otti selvää JP, joka tapasi tietokirjailijan aurinkoisessa puutarhassa Espoon Nuuksiossa.
Huoltoasema on brändi. Monella pienpaikkakunnalla palvelut ovat keskittyneet lähes yksinomaan isoille huoltoasemakeskuksille. Miten tämä on mahdollista? Yksi selitys löytyy brändeistä ja näitäkin abstrakteja kokemuksia on tutkittu. Toimittaja on Seija Aunila.
Nervanderinkatu. Toimittaja Seppo Heikkinen etsii merkkejä Johan Jakob Nervanderista Helsingin Nervanderinkadulta.
Fyysikot ova ymmällään: kulkevatko neutriinot valoa nopeammin? Haastateltavana professori Kari Rummukainen. Toimittajana Sisko Loikkanen.
