Kun suomalaiset muuttivat maalta kaupunkiin, tarvittiin halpoja asuntoja ja suurempia kauppoja - syntyivät mm. lähiöt ja ostoskeskukset. Entä miltä juppiaika tänä päivänä näyttää? Asiantuntijana professori Laura Kolbe.
Kuinka tietokoneet saapuivat Suomeen? Tietotekniikan lisäksi nähdään mm. suomalaiskeksintöjä, kuten marjarohmu ja savustuspussi! YLEn arkistonäytteitä kommentoi tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen.
Jokavuotinen musiikki-iloittelu on täällä taas, eli euroviisut. Pian olemme taas voittajasuosikkeja aivan kaikkien mielestä eikä muita maita pelasta pinteestä edes lepakkomies. Finlandiya douze punkte. Koonnut: Sampo Haarlaa
Äiti on juhlansa ansainnut, varsinkin nykymaailman kiireessä, mutta ei se ennenkään ole helppoa ollut kuten Elävästä Arkistosta voit käydä katsomassa. Koonnut: Sampo Haarlaa
Elävä arkisto on täynnä mitä erilaisempia miehisiä harrastuksia ja tekoja, lentokoneen kiskomisesta moottoriurheiluun. Tässä voisi yrittää keksiä jotain muutakin viisasta sanottavaa mutta se olisi liian akkamaista ottaen huomioon että samassa klipissä esiintyvät muun muassa Esko Salminen ja Frederik. Koonnut: Sampo Haarlaa
Vappu, tuo työväen juhla jonka alkuperä on traagisessa Chicagon verilöylyssä jossa kuoli seitsemän poliisia ja jonka seurauksena useita syyttömiä ihmisiä hirtettiin. Kuten monessa muussakin historiallisessa tapahtumassa, suurin osa ihmisistä ei muista alkuperäistä syytä. Joten korkki auki ja vappulounasta naamaan niinkuin aina ennenkin. Koonnut: Sampo Haarlaa
"Kaivokset ovat uusi Nokia" totesi uusi tasavallan presidentti nopeasti virkaanastujaisten jälkeen. No, jää nähtäväksi paljonko tästä hyvästä kanavoituu kotimaahan. Mutta on sitä muuallakin haalittu luonnonvaroja, monesti kyseenalaisin keinoin ja yleensä sotkut ja haitat ovat jääneet pienen ihmisen harteille. Sitä kannattaa miettiä. Koonnut: Sampo Haarlaa
Koska kohta on taas perjantai 13, niin tässäpä katsaus taikauskoon ja yliluonnolliseen. Käännetään virsikirjasta auki virsi 666 ja sen jälkeen puhutaan kuolleille (mutta kovaan ääneen koska maakerros on hyvä eriste). Elävästä arkistosta voit etsiä lisää outoutta vaikka ufojen muodossa. Koonnut: Sampo Haarlaa
Idea yhtyneestä Euroopasta syntyi toiveesta lopettaa maanosan ihmisten vuosituhantinen suosikkiharrastus, eli toistensa lahtaaminen, verukkeella tai ilman. Miten se onkaan vuosien aikana kehittynyt, onko se pelastettavissa vai onko unelma haudattu jo peruskallioon ydinjätteen kanssa? Käy ottamassa selvää Elävässä Arkistossa. Koonnut: Sampo Haarlaa
Taide voi herättää keskustelua, joskus jopa muuttaa maailmaa. Monesti shokeerataan ja pilkataan ihan julkisuuden vuoksi. Tässäpä katsaus menneiden vuosien juttuihin joista osa pääsi lööppeihin asti (tai parodian kohteeksi). Koonnut: Sampo Haarlaa
Suomessa on ajettu junalla jo 150 vuotta. Ainakin toistaiseksi siitä on vastannut sama organisaatio, joko Suomen valtion rautatiet, Suomen Tasavallan Rautatiet tai Valtionrautatiet, kavereiden kesken VR. Tässäpä humoristinen kupletti historian varrelta. Elävässä arkistossa voit käydä tutkailemassa mitä väliasemilta löytyy. Koonnut: Sampo Haarlaa
Sarjakuva ilahduttaa, valistaa, viihdyttää ja suututtaa. Kaukana ovat ne ajat jolloin housuton Aku Ankka oli imperialistista hapatusta. Nykyään kotimaamme suosituimpiin hahmoihin lukeutunee housuja käyttävä porsas. Elävästä Arkistosta voit etsiä lisätietoa ja katsoa kuinka kuvan voimalla saadaan aikaan vaikkapa poliittinen konflikti. Koonnut: Sampo Haarlaa
"En etsinyt autoa, joka sopii ihmisille joka tietää paikkansa tässä maailmassa ja pystyy suhtautumaan sijaintiinsa rauhallisesti ja käyttää kondomia ilman erillistä pyyntöä" Kari Hotakainen - Klassikko. Tässäpä muutaman käytetyn auton tarina. Elävässä Arkistossa voit käydä potkimassa lisää renkaita ja etsiä itsellesi kovan raudan. Koonnut: Sampo Haarlaa
Olisiko kivaa kuunnella kansanjoukkojen huutavan nimeäsi? Pitäisikö ihmisten ihailla piirteitäsi julkisten rakennusten seinillä? Tee siis vallankaappaus. Muista kuitenkin että jossain välissä homma menee puihin, joten varaudu siihen että vihainen naapurivaltio/sotilasliitto/kansa potkii ovesi sisään. Elävässä Arkistosta voit käydä oppimassa edeltäjien virheistä. Koonnut: Sampo Haarlaa
Monella menee hyvin, monella todella huonosti vaan mistä se mahtaa johtua? Etsi totuutta Elävästä Arkistosta ja jos maailma ei enää miellytä, voit vaikka luoda ideologisen nahkasi. Koonnut: Sampo Haarlaa
Joskus hyväkin yritys menee metsään, joskus jää kiinni rysän päältä. Tärkeintä molemmissa tapauksissa on antaa uskottava meriselitys edes itselleen koska harva meistä kehtaa julkisesti tunnustaa että pieleen meni. Tässä muutamia selityksiä vuosien varrelta. Koonnut: Sampo Haarlaa
Kaikki lähtevät matkalle jossain vaiheessa. Jotkut lähtevät huvikseen, jotkut pakosta, syitä on yhtä monta kuin matkustajiakin. Etsi oma syysi Elävästä Arkistosta. Koonnut: Sampo Haarlaa
Suomen puhdasta luontoa arvostetaan ja vaalitaan, eikö? Tai sitten ei. Vuosien saatossa on monta asiaa jossa ongelmajätettä on piiloteltu lähiön alle tai luontoa jyrätty milloin minkäkin asian takia. Käy selvittämässä asia Elävästä Arkistosta. Koonnut: Sampo Haarlaa & Jukka Suominen
Joko teillä on sähköpurkinavaaja. Raimo Häyrinen (1969). The impact of television - Television vaikutus. Jaakko Suolahti. (1957).
Väriaita. Eero Saarenheimo (1964). Pääministeri Hendryk Verwoerd murhattu. Raimo Visa (1966). Yhdysvaltain kansalaisoikeuslaki ja rotukiistat.Erkki Hatakka.(1964) Tohtori Martin Luther King murhattu.Pasi Rutanen.(1968)
Suomi ja Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio. Jorma Kallenautio (1998).
Myhäillen ja hymyillen Euroopassa. Pekka Tiilikainen ja Paavo Noponen (1966). Seinen oikealla rannalla. Matkavälähdyksiä Pariisista. Leo Meller (1951).
Paavo Noponen - selostajan neljä vuosikymmentä. Juhani Similä (1993).
Taistelujen Algeria. Eero Saarenheimo (1961). Kultarannikko - Ghana. Eero Saarenheimo (1964).
Raportti kehitysalueelta: Siirtomaasuomen tunnusmerkit. Markku Laukkanen (1970). Kehitysmaiden avuntarve ja Suomi. Kaarle Stewen (1962).
Ilja Ehrenburg ja Robert Falck. Erkki Raatikainen (1963). Neuvostokirjallisuus ja Suomi. Mirjam Polkunen (1973).
Tabe Slioorin kirjan julkistamistilaisuus Turussa. Matti Hara. (1997). Sävelprofiili. Liana Kaarina. Kaarle Stewen (1964). Opiskelijat keskustelevat missikilpailuista. (Materiaaliäänite 1960-luvulta).
Nälkä: Selostus Intiasta. Esko Tommola (1965). Köyhyyden pesäkkeet maapallolla. Martti Silvennoinen (1963).
Kapinoivat kurdit. Jaakko Nousiainen (1963). Irak tänään. Jaakko Nousiainen (1963).
Suomeen juurtuneita: Turkkilaiset. Osman Ali ja Fewzia Ali. Pekka Tiilikainen (1955). Juutalaisuus Suomessa. Kalevi Kilpi (1953). Keskusteluhetki kuusikulmaisen pöydän ympärillä. Onko "juutalaiskysymys" sovelias aihe radio-ohjelmalle? Jussi Koskiluoma, Heikki Waris, Eino Sormunen ja Brynolf Honkasalo. (Materiaaliäänite 1939).
Egypti. Armas Salonen (1964). Islamin lähteillä ja valtavirroilla. Arabialais-islamilainen tiede. Jorma Kallenautio ja Heikki Palva (1998).
Elettiin sitä ennenkin: Kaksoisvirran maassa. Armas Salonen (1963). Itämaiset hashisin polttajat. Armas Salonen (1971). Pekan matkassa maailman ympäri - Babylon. Pekka Tiilikainen (1957).
UKK ja urheilu. Voitto Raatikainen (1981). Kalle-Aukusti muistelee Urho Kekkosen ja hänen yhteisiä urheiluvuosiaan. Kalle Matilainen kertoo. Suomen urheilun nykyisestä tilasta. Urho Kekkonen (1965).
Kirja, josta pidän - Eduskunnan puhemies Urho Kekkonen kertoo. Cervantes: Don Quijote (1949). Toisen tasavallan kulttuurikuvia - Arvo Salon haastattelu. Eino S. Repo ja Pekka Lounela (1977). Kekkosen kauden ainoa julkinen toisinajattelija, Kauko Kare. Maija Dahlgen 1990)
Päivää ennen Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlaa opiskelijaoppositio valtasi juhlapaikaksi suunnitellun Vanhan ylioppilastalon 25. marraskuuta 1968. Toimittajina mm. Jura Tarvasaho, Jarmo Ratinen, Heikki Kekkonen ja Juha Virkkunen. (Kooste uutis- ja ajankohtaisohjelmista 1968)
