Jaksot

  • Spánskadávda časkkii garra fámuin Sámi meahccedáluide dalán jagi 1920 álggus. Dat lei stuorra moraš nu mánáide go rávesolbmuidege geat masse lagamuččaideaset. Spánskadávdan gohčoduvvon influensaepidemiia váikkuhii stuorrát oppa servodahkii. Olmmošlohku geahppánii ja erenoamaš garas dát dávda lei anársápmelaččaid gaskavuođas, muitala diehtogirječálli, professor Veli-Pekka Lehtola.
    Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš epidemiiia geažil. Eeva Seurujärvi muitá eatnis Valpu Aikio gatnjaliid stohposajis gosa Váápu vihtta oappá jápme njoammu dávdda geažil lagabui 100 jagi dassá. Eeva Seurujärvi lea dál 73-jahkásaš go čájeha eatnis bearraša stohposaji Fávllis Anárjávrri davábealde. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Bearjadaga 19.10. Suoma oaivegávpogis Helssegis ságastallet vaššiságain, mat čuhcet románaide ja sápmelaččaide. Sámi Árvvut -searvi, Románaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi dat lágidit dán fáttás seminára suopmelaš mearrideddjiide ja sámiid ja romanaid iežaset servošiidda. Seminára ulbmilin lea čalmmustahttit vaššiságaid almmolašvuođa, viidodaga ja váikkuhusaid sápmelaččaid ja románaid iežaset vásáhusaid bokte. Oassi hálliin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet vásáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Okta seminára lágideddjiin, Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi vuordá semináras konkreahta bohtosiid ja evttohusaid. Doaimmaheaddjin Ánne-Sárá Paltto

  • Lapin Kansa álggahii sámegielat buvttadeami jagi 2012 álggus. Aviisa lea ožžon stáhtas jahkásaččat 40 000 euro aviisadoarjaga sámegielat aviisadoibmii. Lapin Kansa-aviisa ii sáhte goit dál šat buvttadit sámegielat áššiid, go ii ožžon dán jahkái sámegielat aviisadoibmii stáhtadoarjaga. Lapin Kansa lei gal ohcan minoritehta aviissaide dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga sámegielat mediafálaldaga buvttadeapmái, muhto ohcamuš maŋŋonii. Lapin Kansa vástideaddji váldodoaimmaheaddji Antti Kokkonen šálloša sakka dili ja muitala, ahte ohcamuš maŋŋonii olmmošlaš sivaid dihtii. Ánne-Sárá Paltto jearahallá.

  • Sámiguovllu ja Roavenjárgga girjerájuin leamašan jođus jagi 2012 rájes Johtti Girjerádju doaibma. Johtti Girjerádju-fitnu váldoulbmilin lea ovddidit sámegielat girjjálašvuođa lohkama ja sámegielaid geavaheami sámi guovllu girjerádjosiin ja girjebiillain. Fitnu bokte ordnejuvvojitge girjerádjosiidda juohkelágan kulturdáhpáhusat earret eará juoigan- ja máinnasbottut, dohkáteahterat, speallanbottut, girječálliid galledeamit ja vaikkoba dáiddačájáhusat. Johtti Girjerádjosa sámegielat kulturbargi Minna Näkkäläjärvi mielas sámegielat olbmot galggašedje ávkkástallat Johtti Girjeráju fálaldagaid ja gávdnat geainnu girjerádjosa máilbmái. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Johtti Girjerádju-fitnu lea juo máŋggaid jagiid buktán sámi kultuvrra ja giela oidnosii girjerádjosiin miehtá Sámi guovllu ja maiddái Sámi guovllu olggo bealde. Ulbmilin lea kulturdáhpáhusaid bokte hástalit olbmuid geavahit sámegiela girjerádjosiin ja maiddái lohkat sámegielat girjjálašvuođa. Dán čavčča Bigga Aikio johttá Suoma beale Sámi girjerádjosiin iežas máinnasbottuin. Iige leat dušše máinnasteapmi, muhto luohti maid gullo. Gulat das Bigga Aikio jurdagiid das, manne lea dehálaš buktit maiddái luođi girjerádjui. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Sámi musihkkaakademiija dán čavčča álggahan oahppit čájehit maid sii leat dássážii oahppan Sámi árbevirolaš musihkkas. Duorastaga 11.10. eahkedis lea buohkaide rabas konsearta Áilegasdálus Ohcejotnjálmmis diibmu 18. Oahppi Heli Aikio ja oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitaleaba musihkkaárbbi oahppamis ja gelddolaš konsearttas. Govva: Kari Eriksen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Rašis árppus lea gitta beaivelotti eallin. Dan fuomášii Yle Sámi reporter Jouni Aikio ovtta beaivve go dohppii "luoni" láhtis. Dát fearan bohciidahtii lasi jurdagiid.

  • Suopma ii leat bastán ollašuhttit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa iige iešráđđema Suoma vuođđolága mihttomeriid ja álbmogiidgaskasaš rievtti ovdánumi ektui. Dát boahtá ovdan Juha Guttorm nákkosdutkamušas. Dutkamuša váldoboađus lea dat, ahte stáhta atná sápmelaččaid iešráđđema lagamustá bissovaš ortnegin, ja danin iešráđđen ollašuvvá heittogit láhkaásaheamis. Dán jearahallamis Guttorm muitala eanet iežas nákkosdutkamušas. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Helseg ollâopâttâsast lii lamas savâstâllâm tilálásvuotâ kost peesâi savâstid Sámikielâ puátteevuotâst. Suoma lii tääl Arktalas Räddi saavâjodetteijee, já haaliid tääl porgad ovtâspargo Säämiguin.

  • Eanangoddelávva, Lapin maakuntakaava 2040, eanageavahanplánas politihkkárat, virgeolbmot ja fitnodatasuorggi olbmot hállet mielainneaset ekonomalaš daettuhusai ja váikkuhusain ja luondduriggodagaid ávkkástallamis. Nu lea hállojuvvon dál ruvkedoaimmain dahje ruovdemáŋiija ja eará johtalusoktavuođaid huksemis.

    Lappi eanangoddehoavda Mika Riipi goittotge šiitá, ahte sápmelaččat ja badjeolbmot gárttet čáhkket eará ealáhusaid ovddas.

    Ritva Torikka jearahalai eatnagottehoavdda Mika Riipi duorastaga Suoločielggis. Jearahallan lea suomagillii.

  • Sámebearrašiid giellarávvehaga mihttomearrin lea nannet sámegielat bearrašiid máŋggagielatvuođadáidduid. Rávvehagas oažžu jearrat rávvagiid das mo máná giellaovdánumi sáhttá doarjut. Áššedovdit čoahkkanit ovttasadjái ságastallat ja vástádallat, olbmot besset čuovvut facebook-njuolggosáddaga bokte ealli, govvejuvvon ságastallama ja čálistit gažaldagaideaset. Doaibma gullá SODE-ođastusa bearašbálvalusmálle fidnui. Sámedikki beales dán doaimmas fuolaheaba mearreáigásaš giellabeassebagadalli Annika Pasanen (olgešravddas) ja virgesadjásaš sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola (gurutravddas). Doaimmaheaddji: Jouni Aikio.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Pirita Näkkäläjärvi válgaanalysa jagi 2019 riikabeaiválggain. Válgaanalysa sáhtat lohkat dáppe. https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/pirita_nakkalajarvi_kolumna_suopma_sirdasuvai_gurot_guvlui_muhto_sameassit_eai_vealttakeahtta_lihkka_ovdan/10740332

  • Sámedikki ságajođiheaddji gárttai maid gohcit dassážii go riikkabeaiválgga boađus čielggai. Dá Tiina Sanila-Aikio vuosttas iđida komeanttat válgga bohtosii. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Govvadáiddár Enrico Mazzone sárgu stuorra dujiid unna sárggastagaiguin. Dáidagis son geavaha eanaš liantta. Dáiddár lea johtán Italia Torino gávpogis davás. Son lea bargan Suomas, Ruonáeatnamis ja Islanddas. Dás duohko sus livččii miella bargat guhkit áiggi Sámis. Su bargovuohki lea goittot binná hástalus sutnje alcces go illá gávdná bargolanjaid gosa máŋggalogi mehtera guhkkosaš dáidda čágaašii Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Lávvardaga 13.4. Helssegis ordnejuvvon Noitarumpu Nyt -konsearta, mii váldá seammás beali kultuvrralaš rivvemii. Konseartta lea čohkken dievdokoara Studeantagotti Lávlut (Ylioppilaskunnan Laulajat) jođiheaddji Pasi Hyökki. Lávddi ala njuike Ánnámáret Ensemble joavkku lassin Suoma álbmotmusihkkajoavku Tuuletar ja njálbmefidjoljoavku Sväng. Koara jođiheaddji Pasi Hyökki čilge mas buot vulggii johtui ja manin válljijedje fáddán kultuvrralaš rivvema.

    Govva/kuva: Ylioppilaskunnan Laulajat, Lauri Tamminen

  • Ohcejoga guovllus ja Deanuleagis leat olbmot leamaš fuoláš go Grenselandet AS lea plánemin hukset guokte bieggamillopárkka Nuorta-Finnmárkui Davvesiidda ja Deanu gielddaide. Bieggamillopárkkain livččii oktiibuot 350 bieggamillu. Suopmelaš energiijafitnodat St1 lea dán fidnus fárus. Dán vahkus St1-fitnodaga olbmot leat johtán Deanuleagis gullamin olbmuid oaiviliid bieggamilloprošeavttas. Okta dain gii deaivvai sin leai Beaska Niillas. Doaimmaheaddji: Ásllat Paltto

  • Norgga Čázádat- ja energiijadirektoráhta (NVE) čujuha iežas ođđa raporttas ahte boazosámi guovllut Finnmárkkus ja Trøndelágas leat heivvolaččamusat gosa hukset bieggafápmorusttegiid. Dán ii ane vougasin Norgga Sámedikki ráđđelahttu Silje Karine Muotka geasa ealáhus- ja areálaáššit Sámedikkeráđis gullet. Jearaimet leago mihkkege buriid dán eiseválddi raporttas. Čielggadeamis váilot dakkár guovllut maid birra dássážii leamaš sáhka nugo Davvi Vindapark Deanu ja Davvesiidda gielddaid rájáin Rástegáissá davábealde. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Nils-Henrik Valkeapää lea doaimmahan girjji Fjellreindrifta i Finland på begynnelsen av 1900-tallet nappo duottarboazodoalu birra Suomas 1910-logu álggus ja girji almmuhuvvui Márjjábeivviid áigge. Álgoálggus girjji leaba čállán professor Konrad Nilsen ja politimeašttir Andreas Ulve iežaskka mátkki vuođul 1911:s, go jođiiga Buolbmágis Anárii, de Lismá bokte Heahttái, gos jotkkiiga Iitui ja Doaresvuomi bokte Guovdageidnui.

    Giellagas-instituhta almmustahttinráidu:
    https://www.oulu.fi/giellagas/julkaisusarja

    Govva: Kirsti Länsman/Yle.
    Doaimmaheaddji Outi Paadar jearahallá Nils-Henrik Valkeapää.

  • Jávrrešduoddara luođit konsearttas Márjjábeivviin

    Leatgo dus máttut Jávrrešduoddaris dahje dovddat doppe luđiid? Dát soaitá de erenoamážit dutnje juoidá, daningo Jávrrešduoddara luođit konsearta lágiduvvo Márjjábeivviin Heahtás lávvordaga 23.3.2019. Dás gullat go musihkkár Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitala Jávrrešduoddara luođit konseartta álgojurdaga birra. Konseartta leat leamašan mielde pláneme Petra Biret Magga-Vars ja Ingá-Máret Gaup Juuso. Lávdái lávkejit maiddái Ole Heandarat Magga, Anna-Reetta Niemelä ja Oarjánnieiddat. Juigiid ovttastahttet máttut Jávrrešduoddaris. Doaimmaheaddji Outi Paadar jearahallá.
    Govva: Ánnámáret Ensemble

  • Vildá ođđa Vildaluodda skearru ja Johtti Sápmelaččat -searvvi luohti

    Vildá duo -joavkkus Hildá Länsman muitala ođđa skearru, Vildaluodda (Wildprint) barggu birra. Bearjadaga 22.3. Anáris álgá almmuhanturea, vaikko skearru virggálaš almmuhanbeaivi lea 4. beaivve cuoŋománu Helssegis. Dattege skearru sáhttá oastit Anára konseartta oktavuođas. Lávvardaga 23.3. Vildá doallá beaivekonseartta Heahtás, man oktavuođas vuosttáš háve gullá maid 50-jahkásaš Johtti Sápmelaččat searvvi luođi Eanodaga girjerájus. Doaimmaheaddji lea Outi Paadar.
    Govva: Vildá skearru, Joanna Suomalainen

  • Miehtá máilmmi ja Suoma nuorat leat otne bearjadaga čalmmustahttán dálkkádatáššiid.
    Nuorat leat lâgidan iežaset lágidan streaikkaid ja dálkkádatvázzimiid skuvlabeaivvi áigge.
    Dálkkádatstreaikadáhpáhusat leat aŋkke vádjit 30 sierra báikegottis Suomas.
    Sámi guovllus Anára girkosiiddas 8. luohkásaš Kiira Savikko ordnii dálkkádatstreaikka ja miellačájáhusa.
    Su mielas lea dehálaš čalmmustahttit dálkkádat áššiid mearrideaddjiide. Maiju Saijets finai jearahallamin Kiira Savikko miellačájáhusas. Áššis lea jearahallojuvvon maiddái Diana Kangasniemi.

  • Oassi 2
    Gullat vel Ohcejohnjálmmi gilisearvvi boahttevuođa plánaid birra. Vuokko Hirvonen ja Minna Saastamoinen muitaleaba gilisearvvi ja gilidálu Giissá moanaid doaimmaid birra sihke eaktodáhtolaš searvvi sávaldagaid ja hástalusaid birra. Soai maid sávvaba buohkaid bures boahtin dálá bargiid vuolgin- ja giitinfestii lea guovtti vahku geažes, duorastaga 28.3. Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar/Yle Sápmi

  • Oassi 1
    Dál gullat ságaid Ohcejohnjálmmi gilidálu Giisái ja erenoamážit dan kafea joatkaga birra. Gilidállu lea doaibman 20 jagi áigge ja leage šaddan Ohcejohnjálmmi čoahkkananbáikin ja gili váibmun. Gilidálus stivrras Minna Saastamoinen muitaleaba gilisearvvi ja gilidálu historjjás, eaktodáhtolaš doaimmaid birra.
    Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar/Yle Sápmi

    [YSI 20190315 Vuokko Hirvonen Giisá kafeas (1. oassi), 00:03:32]

    Guhkkodat: 03.32
    Doaimmaheaddji: Outi Paadar

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä