Jaksot

  • Suoma beale Sámi oahpahusguovddáš SOG ovddidanhoavda Janne Näkkäläjärvi lea okta sis, guhte lea jođihan ja lágidan daid Biegganjunážat-deaivvademiid. Sii leat deaivvadan iešguđet báikkis ja dál sis lei maŋimuš deaivvadeapmi Johkamohkis. Janne Näkkäläjärvi sávvá ahte dat prošeakta joatkášuvvá maiddái boahttevuođas. Muhto makkár áššit ledje sis fáddán dan maŋimus deaivvadeamis?
    Johkamohkái ledje čoahkkanan sullii moaddelogi nuora ja okta sis lei Guovdageainno boazodoalloskuvlla nuppi luohká oahppi Ingá Márjá Lango. Ingá Márjá lea leamašan mielde dán prošeavttas álggu rájes. Son muitalii munnje ahte buot suohttasamos lei oahppat sierra vieruid ja barganvugiid eará guovllu nuorain.
    Doaimmaheaddjin dan áššis leaba Minna Näkkäläjärvi ja Xia Torikka.

  • Boahtte mánu álggus, 7.-9.3.2018 Internášunála Sámi Filbmainstituhtta lágida Guovdageainnus álgoálbmogiid filbmakonferánsa. Dohko leat bovdejuvvon filbmadahkkit miehtá máilmmi ja dieđusge maiddái Sámis. Dasa lassin báikki ala bohtet earret eará ruhtadeaddjit, iešguđetlágan stuorra filbmafestiválat ja sierra ministeriijaid ovddasteaddjit Suomas, Ruoŧas ja Norggas, muitala Liisa Holmberg Internášunála Sámi filbmainstituhtas.

    Konferánssa ulbmilin lea oažžut filbmadahkkiid, ruhtadeaddjiid ja filmmaid vuovdaleaddjiid oktii, ja oažžut maiddái fuomášumi álgoálbmotfilmmaide ja álgoálbmotáššiide. Holmberg árvala, ahte sullii 120 olbmo bohtet báikki ala dán rabas konferánsii, mii ordnejuvvo Sámi allaskuvlla stuorra auditoriijas.

    Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi.

  • Internašunála Sámi filbmainstituhta filbmakonsuleanta Liisa Holmberg lea dál Berliina filbmadoaluin, Berninales, mii lea okta Eurohpa stuorámus filbmafestivála. Holmberg bargun doppe lea vuovdalit sámi filbmadahkkiid ja filmmaid, ja ohcat ruhtadeaddjiid, ođđa ovttasbargoguimmiid ja daid, geat vuovdalit filmmaid viidáset máilbmái.

    Álgoálbmogat leat dál vihtta jagi oassálastan Berliina filbmadoaluide. Juohke nubbi jagi, nappo golmma jagi áigge sis leamašan iežas prográmma, ja dain jagiin go ii leat leamašan, dego dán jagi, leat álgoálbmogiid ovddasteaddjit oassálastán stuorra European film market -dáhpáhussii, mii lea dego filbmameassu. Doppe sii sáhttet vuovdalit iežaset filmmaid ja deaivvadit olbmuiguin.

    Olbmuin orru leamen stuorra beroštupmi sámefilmmaide, árktalaš filmmaide ja maiddái eará álgoálbmogiid filmmaide. Internašunála filbmainstituhta ovddasteaddjin Holmberg figgáge muitalit buot sámi filmmain mat leamašan, ja maiddái dain, mat leat barggu vuolde.

    Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi.

  • Eanodatlaš filosofiija magistter Máret Magga lea duođain beroštuvvan girkolaš dáidagii ja duodjái, ja dán jagi son lea okta dain lihkolažžain, gii lea ožžon iežas nákkosgirji dutkamuššii Sámiid duodjeestetihka gulahallan liturgalš testiillaiguin, 24 000 euro veahkkeruđa. Manin jur girkolaš tekstiillat ja sámiid duodjeestetihka dutkan lea nu miellagiddeváš Máreha mielas, dán gullat dál. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Máret Magga lea dán jagi ožžon maid nubbi veahkkeruđa Suoma Kulturruhtafoanddas, ovttas Nilla-Máhtte Maggain ja dat veahkkeruhta maid láktasa girkostallamiidda. Máret Magga ja Nilla-Máhtte Magga láideba ja čuovvoba Máreha nieidda rihppaide ráhkkaneami ja dán proseassa soai vurkeba govaiguin ja teavsttaigui. Muhto gullat eanet Máret Maggas, ahte mas jurdda, dán prošektii vulggii johtui. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Intro: Suoma johtolat- ja diehtojuohkin minister Anne Berner oaidná, ahte Jiekŋameararuovdemádiija lea buorre vejolašvuohta ovddidit Suoma johtolaga čuolbmabáikin Eurohpás. Jiekŋameararuovdemáđiija mielde sáhtašedje boahtte áiggis fievrridit Arktalaš guovlluid resurssuid. Minister mielde sápmelaččaid oainnu leat váldán vuhtii čielggadeamis. Jiekŋamearamáđiijas leat ságastallan gaskavahku 21.2. Kirkonjárgga konferánssas. Suoma ja Norgga oktasaš čielggadeapmi Jiekŋameararuovdemádiijas galgá válbmanit guovvamánu loahpas. Doaimmaheaddjin Tapani Leisti ja Maiju Saijets

  • Go olmmoš oahppá guokte giela rattát de dáidá leat álo nubbi ráhkkásut go nubbi giella. Nubbi lea litnásut go nubbi. Jus olmmoš oahppá vaikko sihke davvisámegiela ja suomagiela de dihto áššiid lea álkkit buktit ovdan sámegillii ja dihto áššiid suomagillii. Filosofiija magister, giellaberošteaddji Arla Magga lea lihkkoš go eadnis anii fuola su eatnigiela oahppamis. Su eadni Seija Magga gárttai nuorran rahčat gielain. Skuvlavázzima geažil son masá manahii gielas go gárttai fárret eret ruovttus. Rávis olmmožin dagai giellaválljemiid maid dihte su jumešneiddat ožžo eatnigiela dego árbin. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Eanodaga gieldda váldostivrra sátnejođiheaddji Seppo Alatörmänen lei várrugasat postiivvalaš mielain maŋŋel ovttasbargučoahkkima Suoma bajimus poleshoavddain. Ollu galgá vel dahkkot ovdál Eanodat oažžu iežas polesiid. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi, jorgalan Jouni Aikio

  • Eanodaga gielda lei bovden Suoma bajimus polesahoavdda Seppo Kolehmainen ovttasbargučoahkkimii Heahttái ja dál gullat mainna mielain Kolehmainen ovttasbargučaohkkima maŋŋel. Doaimmaheaddjin Kaisa Aikio ja Minna Näkkäläjärvi. Jorgalan Jouni Aikio

  • Dokumeantabagadalli Suvi West lea ovttas guimmiinis, medianoma Anssi Kömiin álggaheamen ođđa filbmaprošeavtta. Soai oaččuiga mannan vahkus Suoma kulturruhtarádjosis 13 000 euro ruhtadoarjaga Suttesája-filmma ovdabuvttadeapmái. Bargu lea vel áibbas álggus, ja dábálaččat Suvi West ii ná álggus oba muitalivččege ođđa filbmaprošeavtta birra.

    Sáhka lea goit Suttesádjagis, mii lea maŋimuš jagi ságastahttán oalle olu dohko plánejuvvon čáhcebohtalastinplána dihtii, ja Suvi West lea okta sis, geat leat aktiivvalaččat vuostálastán fidnu. Danin son atnáge dehálažžan hállat maid dán Suttesája-filmmas juo dál.
    Gullat maiddái, mo ehtalašvuođa galgá Suvi West mielas váldit vuhtii filmma ráhkadeames, go lea sáhka bassi báikkis.

    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Tromssa Universiteahta dutki Laura Junka-Aikio, lea okta dain, gii lea dán jagi ožžon dutkanveahkkeruđa Suoma kulturfoanddas. Laura Junka-Aikio oažžui maid diibmá dovddus Stuart Hall foandda ja Routledge`n Taylor & Francis bláđi bálkkašumi ártihkkalis Can the Sámi speak now. Dál gullat makkár dutkamuššii son lea veahkkeruđa ohcan. Jearahallan lea suomagilli, doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

    OUTRO:
    Nie Tromssa unibersiteahta dutki Laura Junka-Aikio muitalii ahte son áigu joatkit iežas dutkamušain dutkat sámidutkamuššii váikkoheaddji áššiid Suomas ja earet eará mot earalágan sámidutkamušat váikkohit servodatlaš oktavuođaide ja ságastallamii sihke dása makkár dutkamušat ožžot ruhtadeami ja álmmolaš fuomašumi. Maŋŋel musihka gullat vel lasi Laura Junka-Aikio jurdagiid dás ahte mot maŋimus áiggiid almmolaš ságastallamat sápmelašvuođas lea miellagiddevažžat ja maid dat muitalit dutkái.

  • Suoma heargecupgilvvohallamat leat álgime, čuovvováš vahkkoloahpas vuosttáš heargecupgilvvohallamiidda áigu maid Sállevári bálgosis, Oula Sara vuolgit geahččaladdat iežas vuojániiguin. Mainna mielain dat veteránagilvvohalli áigu guhkás lullisupmii vuolgit gilvvohallat ja maid son jurddahalla heargegilvvohallamiid boahttevuođas. Doaimmaheaddjin Jaana Kynkäänniemi

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä