Jaksot

  • Spánskadávda časkkii garra fámuin Sámi meahccedáluide dalán jagi 1920 álggus. Dat lei stuorra moraš nu mánáide go rávesolbmuidege geat masse lagamuččaideaset. Spánskadávdan gohčoduvvon influensaepidemiia váikkuhii stuorrát oppa servodahkii. Olmmošlohku geahppánii ja erenoamaš garas dát dávda lei anársápmelaččaid gaskavuođas, muitala diehtogirječálli, professor Veli-Pekka Lehtola.
    Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš epidemiiia geažil. Eeva Seurujärvi muitá eatnis Valpu Aikio gatnjaliid stohposajis gosa Váápu vihtta oappá jápme njoammu dávdda geažil lagabui 100 jagi dassá. Eeva Seurujärvi lea dál 73-jahkásaš go čájeha eatnis bearraša stohposaji Fávllis Anárjávrri davábealde. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Bearjadaga 19.10. Suoma oaivegávpogis Helssegis ságastallet vaššiságain, mat čuhcet románaide ja sápmelaččaide. Sámi Árvvut -searvi, Románaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi dat lágidit dán fáttás seminára suopmelaš mearrideddjiide ja sámiid ja romanaid iežaset servošiidda. Seminára ulbmilin lea čalmmustahttit vaššiságaid almmolašvuođa, viidodaga ja váikkuhusaid sápmelaččaid ja románaid iežaset vásáhusaid bokte. Oassi hálliin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet vásáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Okta seminára lágideddjiin, Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi vuordá semináras konkreahta bohtosiid ja evttohusaid. Doaimmaheaddjin Ánne-Sárá Paltto

  • Lapin Kansa álggahii sámegielat buvttadeami jagi 2012 álggus. Aviisa lea ožžon stáhtas jahkásaččat 40 000 euro aviisadoarjaga sámegielat aviisadoibmii. Lapin Kansa-aviisa ii sáhte goit dál šat buvttadit sámegielat áššiid, go ii ožžon dán jahkái sámegielat aviisadoibmii stáhtadoarjaga. Lapin Kansa lei gal ohcan minoritehta aviissaide dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga sámegielat mediafálaldaga buvttadeapmái, muhto ohcamuš maŋŋonii. Lapin Kansa vástideaddji váldodoaimmaheaddji Antti Kokkonen šálloša sakka dili ja muitala, ahte ohcamuš maŋŋonii olmmošlaš sivaid dihtii. Ánne-Sárá Paltto jearahallá.

  • Sámiguovllu ja Roavenjárgga girjerájuin leamašan jođus jagi 2012 rájes Johtti Girjerádju doaibma. Johtti Girjerádju-fitnu váldoulbmilin lea ovddidit sámegielat girjjálašvuođa lohkama ja sámegielaid geavaheami sámi guovllu girjerádjosiin ja girjebiillain. Fitnu bokte ordnejuvvojitge girjerádjosiidda juohkelágan kulturdáhpáhusat earret eará juoigan- ja máinnasbottut, dohkáteahterat, speallanbottut, girječálliid galledeamit ja vaikkoba dáiddačájáhusat. Johtti Girjerádjosa sámegielat kulturbargi Minna Näkkäläjärvi mielas sámegielat olbmot galggašedje ávkkástallat Johtti Girjeráju fálaldagaid ja gávdnat geainnu girjerádjosa máilbmái. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Johtti Girjerádju-fitnu lea juo máŋggaid jagiid buktán sámi kultuvrra ja giela oidnosii girjerádjosiin miehtá Sámi guovllu ja maiddái Sámi guovllu olggo bealde. Ulbmilin lea kulturdáhpáhusaid bokte hástalit olbmuid geavahit sámegiela girjerádjosiin ja maiddái lohkat sámegielat girjjálašvuođa. Dán čavčča Bigga Aikio johttá Suoma beale Sámi girjerádjosiin iežas máinnasbottuin. Iige leat dušše máinnasteapmi, muhto luohti maid gullo. Gulat das Bigga Aikio jurdagiid das, manne lea dehálaš buktit maiddái luođi girjerádjui. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Sámi musihkkaakademiija dán čavčča álggahan oahppit čájehit maid sii leat dássážii oahppan Sámi árbevirolaš musihkkas. Duorastaga 11.10. eahkedis lea buohkaide rabas konsearta Áilegasdálus Ohcejotnjálmmis diibmu 18. Oahppi Heli Aikio ja oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitaleaba musihkkaárbbi oahppamis ja gelddolaš konsearttas. Govva: Kari Eriksen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Rašis árppus lea gitta beaivelotti eallin. Dan fuomášii Yle Sámi reporter Jouni Aikio ovtta beaivve go dohppii "luoni" láhtis. Dát fearan bohciidahtii lasi jurdagiid.

  • Suopma ii leat bastán ollašuhttit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa iige iešráđđema Suoma vuođđolága mihttomeriid ja álbmogiidgaskasaš rievtti ovdánumi ektui. Dát boahtá ovdan Juha Guttorm nákkosdutkamušas. Dutkamuša váldoboađus lea dat, ahte stáhta atná sápmelaččaid iešráđđema lagamustá bissovaš ortnegin, ja danin iešráđđen ollašuvvá heittogit láhkaásaheamis. Dán jearahallamis Guttorm muitala eanet iežas nákkosdutkamušas. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Helseg ollâopâttâsast lii lamas savâstâllâm tilálásvuotâ kost peesâi savâstid Sámikielâ puátteevuotâst. Suoma lii tääl Arktalas Räddi saavâjodetteijee, já haaliid tääl porgad ovtâspargo Säämiguin.

  • Eanangoddelávva, Lapin maakuntakaava 2040, eanageavahanplánas politihkkárat, virgeolbmot ja fitnodatasuorggi olbmot hállet mielainneaset ekonomalaš daettuhusai ja váikkuhusain ja luondduriggodagaid ávkkástallamis. Nu lea hállojuvvon dál ruvkedoaimmain dahje ruovdemáŋiija ja eará johtalusoktavuođaid huksemis.

    Lappi eanangoddehoavda Mika Riipi goittotge šiitá, ahte sápmelaččat ja badjeolbmot gárttet čáhkket eará ealáhusaid ovddas.

    Ritva Torikka jearahalai eatnagottehoavdda Mika Riipi duorastaga Suoločielggis. Jearahallan lea suomagillii.

  • Sámebearrašiid giellarávvehaga mihttomearrin lea nannet sámegielat bearrašiid máŋggagielatvuođadáidduid. Rávvehagas oažžu jearrat rávvagiid das mo máná giellaovdánumi sáhttá doarjut. Áššedovdit čoahkkanit ovttasadjái ságastallat ja vástádallat, olbmot besset čuovvut facebook-njuolggosáddaga bokte ealli, govvejuvvon ságastallama ja čálistit gažaldagaideaset. Doaibma gullá SODE-ođastusa bearašbálvalusmálle fidnui. Sámedikki beales dán doaimmas fuolaheaba mearreáigásaš giellabeassebagadalli Annika Pasanen (olgešravddas) ja virgesadjásaš sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola (gurutravddas). Doaimmaheaddji: Jouni Aikio.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Ohcejohkalaš soahteveterána Uhca Johán Jovnna, Jouni V. Helander muittaša nuppi máilmisoađi. Son gárttai vuolgit soahtái 17 jahkásaččan badjelaš 1000 kilomehtera duohkai Nuorta-Gárjilii 1944. Doaimmaheaddjin lea Anneli Lappalainen.

  • Ohcanáigi Sámedikki válgalogahallamii lea dál jođus. Dán háve Sámediggi ii šat sádde nuorra jienasteddjiide reivviid ja skoviid ruoktot nu mo ovdal lea dahkan. Dál nuorat fertejit ieža gávdnat skoviid neahtas. Sámedikki Nuoraidráđđi leage dál bidjan johtui dieđihankampánja sosiálamediain, man bokte geahččalit juohkit dieđuid válgalogahallamii ohcaleamis, muitala Nuoraidráđi várreságadoalli Ánte Veijola. Doaimmaheaddjin das lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Girječálli Kirsti Paltto, Jovnna-Jon-Ánne Kirste lea čállán ođđa noveallagirji: Lieđđi Sámecus. Girji almmustuvvá skábmamánus, dan goasttida Davvi Girji -lágádus. Doaimmaheaddji Jovnna Aikio lea lohkan girjji novellaid ja gávnnahan ahte dát lea áigeguovdilis muitalusat das go olmmoš lea earálagan, gullá vehádahkii ja badjelgehččojuvvoge dan earalaganvuođa geažil. Jovnna-Jon-Ánne Kirste muitala dán girjji duogážiin.

  • Ánne-Ovllá-Káre-Jari Hildá, Hildá Länsman lea 25-jahkásaš musihkkár. Son lea bajásšaddan Ohcejogas, muhto orru dán áigge Helssegis ja studere Sibelius-Akatemiijas Globála musihka -oahppolinjjás.

    Musihka lea hui guovddážis Länsmana eallimis. Son lea mielde njealji musihkkajoavkkus: Solju, Gájanas, Duo Vildá ja ovttasbargu lea maiddai Tuomas Norvioin.
    Dovddusin son bođii maŋimuštá dalle, go Solju-joavkku gilvalii Uuden musiikin -gilvvus (sá: Ođđa musihka -gilvvus) Suoma ovddastanbáikkis Eurovision-lávlungilvvus. Bihtá mainna gilvvohalle lei ”Hold Your Colours”.
    Jienas sáhtat guldalit mot Hildá Länsmana mielas lei lávlut Uuden musiikin -gilvvus, gieđahallágo son dovdduid musihka bokte ja leago son álot diehtán ahte háliida bargat musihkkarin?
    Govva: Vesa Toppari / Yle

  • Moadde vahku lea Global Positioning System (GPS) beaggán riikkaidgaskasaš politihkas ja digaštallamiin. NATO-saohtehárjehusa oktavuođas Davvi-Norggas ja Davvi-Suomas fuomášuvvui GPS-signálaid hehtten ja das maiddái áibmojohtalus váruhuvvui. Mii lea GPS, maid dat dárbbaša doaibmamii ja mobat dan doaimma sáhttá hehttet? Sáhka lea maid dan veardásaš báikkimeroštallanvuogádagain numo Globalnaja Navigatsionnaja Sputnikovaja Sistema (GLONASS), Galileo ja Beidou/COMPASS. teknihka doavttir Jan Saijets čilge satellihtaid doaibmama báikki meroštlalama veahkkin. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Arctic Indigenous Design Archives (AIDA) lea Sámi Arkiivva, Ájtte-musea ja Sámi Allaskuvlla golmmajahkásaš Interreg-ovttasbargoprošeakta, man ulbmilin lea sámiid duodjejurddašeami seailluheapmi ja sirdin boahttevaš buolvvaide. Fidnus čohkkejuvvojit bábermateriála ja duojármuitalusaid, mat speadjalastet duojára bargovugiid ja jurddašeami. AIDA-prošektii gullet earret earáda bargobájit ja logaldallamat. Sámeduoji hábmemis ja vurkemis lea ollu juo dáhpáhuvvan. Das ovdamearkan leat professor ja hábmenarkateakta Simo Heikkilä niibeprošeavttat, muitala Aida-prošeaktahoavda Juha Heinonen (govas). Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus lea gárvvis. Suoma girku alimus čoahkkin dohkkehii ođđa jorgalusa bearjadaga 9.11.2018. Erenoamážit nuorain leamaš váigatvuođat lohkat ja áddet boares, jagi 1895 dahkkon davvisámegielat biibbaljorgalusa, mii lea čállon boares čállinvugiin. Biibbala Ođđa testameantta davvisámegielat jorgalus gárvvásmuvai ođđa čállinvugiin 1998. Olles Biibbala ođđa davvisámegielat jorggalus váikkuha máŋgga áššái sápmelaččaid girkolaš ja vuoiŋŋalaš eallimis, dadjá oahpaheaddji Ulla Magga, guhte ovddasta Suoma girku alimus čoahkkimis sápmelaččaid ja Sámedikki. Doaimmaheaddji: Thoralf Balto

  • Riikkaviidosaš nuoraidorganisašudna Allianssi lei bovden logi nuora oahpásmuvvat politihkalaš mearrádusaid dahkamii. Politihka vahkkui searvvai maid 9-luohkkálaš Ibba Lauhamaa Eanodagas. Ná sus lei veháš earalagna TET-vahku go mii lea dábálaš dáppe sámeskuvllain. Nuorat oidne ja gulle mo doibmet riekteministeriija ja oahpahus- ja kulturministeriija sihke Suoma parlameanta, riikkabeaivvit. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Jagi guokte maŋimuš mánu leat seavdnjadapmosat nu min luonddus go maiddái boazobártestatistihkain biilageainnuid alde. Jagis gevvet boazodoalloguovllus Suomas gaskamearálaččat 4000 boazobártti biillageainnuid alde. Skábman dain dáhpáhuvvet masá bealli. Porokello, bohccobiellu váruhanortnet leamaš geavahusas čieža jagi. Váruheaddjit leat sullii 1500, eanaš ámmátvuoddjit. Prošeaktahoavda Henna Nurminen sávvá fidnet eanet váruheaddjit ja dadjá ahte Porokello lea dakkár vuogádat man gánneha ain ovddidit eanet geavahussii. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Eastadeaddji gárrenávnnasbarggu temavahku (5.-11.11.) oaivilin lea bohciidahttit ságastallamiid gárrenávdnasiid geavaheami hehttehusain. Snuvssa (dahje nuskku) geavaheapmi lea maŋimuš jagiid lassánan. THL maŋimuš čielggadeapmi čájeha ahte 8. ja 9. luohká nuorain masá vihtta proseantta geavahit snuvssa. Ámmátskuvllain geavaheaddjiid ossodat lea juo badjelaš logi proseantta. Eaktodáhtolaš searvvit ordnejit sierralágan diehtojuohkinbáikkiid nuoraide. Dehalamos lea váldit ášši sáhkii nuoraiguin, rávve gárrenávnnasbargi Anu Avaskari Anár gielddas. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä