Luonto-Suomi.

Jigit sekä muut pyyntivälineet 16.2.2011

  • 10 min
  • toistaiseksi

Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

Lähetykset

  • to 17.2.2011 11.22 • Yle Areena

Jaksot

  • Miltä kohta alkava talvi näyttää Itämeressä, entä Suomen lukuisissa, järvissä, joissa, lammissa? Miten niukka valo ja värit näkyvät vedessä? Studiossa kysymyksiin olivat vastaamassa biologi, tutkija ja sukeltaja Juha Flinkman Suomen ympäristökeskuksesta ja vedenalaisvalokuvaaja Pekka Tuuri. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Pekka Tuuri

  • Millainen on kunnollinen vanha metsä? Miten sen voi määritellä? Riittääkö muutama puu-, kasvi tai eläinlaji? Tarvitaanko tikkoja tai petolintuja? Entä alueen koko tai puiden ikä, onko sillä merkitystä? Onko oikealla metsällä ominainen tuoksunsa?

    Luonto-Suomen metsätähtiä -iltaa vietetään Evon retkeilyalueella Lammilla. Kysy vanhojen metsien elämästä ja eliöistä. Asiantuntijoina luonnossa ovat professori Heikki Setälä ja lehtori Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Metsä rauhoittaa ihmismielen ja siellä pääsee arjen kiirettä pakoon. Retket suomalaisiin metsiin ja yöpyminen taivasalla ovat sellaisia kokemuksia, joita muistellaan vuosikymmeniä myöhemmin. Retkelle lähdetään tutulla porukalla tai kovimmat harrastajat suuntaavat sinne yksin. Millaista taikaa metsä kulkijalle tarjoaa ja minkälaisissa tunnelmissa matkaa taitetaan ja onko retkeilijä siellä koskaan yksin? Metsätarinoiden illassa studiossa ovat professori Pekka Laaksonen ja metsänhoitaja Markku Meriluoto. Toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

  • Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji hirvi esiteltiin radiossa syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi.

    Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko kevään ja lämpimän kesän aikana tullut uusia äänitteitä?

    Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Marjoja tai marjamaisia hedelmiä tuottavia kasvilajeja on Suomen luonnossa viitisenkymmentä. Varsinaisen marjakauden aloittavat ahomansikat. Muutama viikko tämän jälkeen kypsyvät hillat ja mustikat. Sitten mukaan tulevat mesimarja, vattu ja juolukka, elosyyskuussa puolukka. Lokakuussa tyrni ja pihlaja ovat parhaimmillaan. Karpaloa voi poimia marraskuussakin.

    Millainen marjavuosi on käynnissä, mitä marjoja tykkäät poimia, ja mitä haluat tietää marjoista? Kysy marjakasveista tai rehentele marjasaaliillasi. Luonto Suomen marjaillassa asiantuntijana on Henry Väre. Juontajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Oletko metsien, soiden, järvien vai merenrantojen ihailija? Arvostatko auringonnousuja vai laskuja, myrskypäiviä vai tyyniä öitä? Mikä on suosikkivuodenaikasi ja lempimaisemasi Suomen luonnossa. Entä millaista on ajella pienellä moottoriveneellä Hangosta Helsinkiin?

    Lauantaina 25.8 vietettiin Suomen luonnon päivää ja nyt Luonto-Suomen- lähetyksessä Eläköön luonto keskustellaan siitä, miksi Suomi on luonnonoloiltaan ainutlaatuinen ja meidän on syytä olla ylpeä siitä. Kehu parhaita kokemuksiasi tai kerro, mikä Suomen luonnossa sinua viehättää. Studiossa kanssasi on keskustelemassa Matti Nieminen, Minna Pyykkö ja Marko Miettinen.

    Luonto-Suomen toisella tunnilla klo 19 jälkeen seurataan Riku Lumiaron ja Juha Laaksosen kesäistä meriretkeä Hangosta Helsinkiin.

  • Rapuillassa keskusteltiin jälleen suomalaisesta rapukulttuurista ja vuosikymmenien pituisesta pyyntiperinteestä maamme vesillä. Mikä merkitys saksiniekoilla on maamme järville? Minkälainen rapuvuosi nyt on meneillään ja miten parhaat rapuherkut valmistetaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasivat Markku Pursiainen sekä Erkki Norell. Toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.
    Kuva: Henry Lindqvist

  • Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon. Onko poikkeuksellisen lämmin alkukesä vielä enemmän innostanut pikkuvipeltäjiä? Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista tai mielenkiintoisista ötököistä. Niihin vastaavat koppakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Juha Pöyry. Juontajina Riku Lumiaro ja Maija Salminen.

  • Keskikesän taitekohta on luonnonkukkien kulta-aikaa. Niityillä kukkivat mesiangervot, huopaohdakkeet ja keltamot. Metsän hämäryydessä puolestaan loistaa salaperäinen maariankämmekkä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Tai mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat biologi Leena Luoto, jolle kasvit ovat työ ja harrastus sekä ja kasvitieteilijä Pertti Uotila. Juontajina Riku Lumiaro ja Markus Turunen.

  • Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Luonto-Suomen matoillassa perehdyttiin kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin olivat vastaavamassa mestarilierot: Heikki Setälä ja Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Petri Rinne.

  • Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotettettiin suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana oli keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana olivat Olli Ihamäki ja Paula Jokimies.

  • Kyykäärmeet aiheuttavat ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten ne pakenee paikalta vaaran uhatessa. Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit ovat silloin käytössä? Studiossa oli asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä