Radio Suomi Helsinki

YLE Helsinki: Maailmankuulu merentutkija oli myös rakastava täti

  • 4 min
  • toistaiseksi

Maailmankuulun merentutkijan Eugenie Lisitzinin (1905-1989)
elämään kuului paljon muutakin kuin veden korkeuden tutkimista. Hän matkusti paljon maailmalla, mutta piti silti hyvin läheiset välit perheensä ja ystäviensä kanssa. Hänen läheisensä ovat oppineet häneltä asioita niin eri maiden kulttuureista kuin yleisestikin elämästä. Eugenie-tätiään muistelee nyt porvoolainen Maria de Lisitzin, jonka on tavannut Tanja Niskanen.

Lähetykset

  • ti 24.5.2011 13.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Helsingissä järjestetään 5.-6.1. SM-kisat lajissa, joka on kaikille tuttu, mutta harvoille harrastus. Pöytäjääkiekon SM-kisat järjestetään nyt jo 29. kerran.
    Vesa Marttinen kävi perehtymässä lajin saloihin moninkertaisen Suomen-mestarin Juha Erälaukon kanssa.

  • Tänä vuonna Kansalaisareena valitsi kaksi vuoden vapaaehtoista: Tapani Vainikaisen sekä Jouko Näivän. The Streetbarberina eli katuparturina tunnettu Näivä on tehnyt monia sekalaisia töitä, soittanut parissa bändissä ja saattaapa joku muistaa hänet vuoden 2012 Big Brother- talostakin. Nyt hän on leikannut vähän yli vuoden ajan syrjäytyneiden, kodittomien ja vähävaraisten hiuksia ja kohtaa heidät ihmisenä. Toimittajana Justus Laitinen.

  • Kansalaisareena valitsi joulukuussa jälleen vuoden vapaaehtoisen tai itseasiassa tänä vuonna vuoden vapaaehtoiset: Tapani “Tapsa” Vainikaisen ja Jouko “the Streetbarber” Näivän.
    Korsossa, Woimanurkassa, tavallisesti senioreita liikkumiseen iloihin innostava ja opastava Tapani Vainikainen antaa toimittaja Justus Laitiselle vinkkejä niin salille kuin elämäänkin.

  • Vantaalainen Hanna Fiskari on sisustubloggaaja ja innokas askartelija. Tämän joulun hittituote lienee käpyhyasintti, joka syntyi myös Hannan hyppysissä.
    Toimittaja Olli-Pekka Kursi piipahti Hannan kotona. Samalla hän sai helpon vinkin joulukranssin tekemiseen.

  • Finnwave-rahtialus on rantautunut poikkeuksellisesti Vuosaaren satamaan Helsingissä. Toimittaja Olli-Pekka Kursi kipuaa laivaan aamuhämärissä, jossa ensimmäisenä tapaa laivan kapteenin, Mika Kärin.
    Sitten alkaakin pikaperehdytys siihen, millaista on olla joulun aika laivassa.
    Aluksen kansainvälisen miehistön ansiosta jouluperinteissä yhdistyvät suomalaiset ja filippiiniläiset tavat.
    Matruusi Mikko Toivonen on jo kolmatta joulua hommissa laivalla ja talousapulainen Vipri Mäkinen pitää huolta siitä, että aluksessa on tarjolla juhlapyhienkin aikaan hyvää ruokaa ja mahdollisimman levollinen tunnelma.

  • Kauniaisten kuvataidekoulu perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten, kun taideaineista leikattiin maanlaajuisesti hurjalla tavalla.
    Tällä hetkellä kuvataidekouluosaamisesta halutaan tehdä vientituote: Japanissa ja Kiinassa ollaan hyvin kiinnostuneita ainutlaatuisesta suomalaisesta taideoppimisesta.
    Kuvataidekoulun rehtori Hannamaija Heiska iloitsee taidenkoulun arjesta. Kaiken lisäksi maalausluokan ikkunasta avautuu yksi pääkaupunkiseuden upeimmista maisemista. Sitä ihaili myös toimittaja Olli-Pekka Kursi

  • Harva tietää, että Suomella on tutkimusasema Etelämantereella – ja näin on ollut jo 30 vuotta. Retkikuntaan kuuluvat muun muassa Ilmatieteen laitoksen tutkija Juho Vehviläinen ja FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski. Vehviläisen edellisestä ja ainoasta Etelämantereen-vierailusta on jo kymmenen vuotta, kun taas Kalakoski on käynyt siellä viitisentoista kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1999. Minkälaiset olosuhteet tutkimusasemalla on vastassa ja miten Etelämantereelle edes pääsee?

    Toimittajana Ippi Arjanne.
    Kuva: Timo Vihma / Ilmatieteen laitos

  • Miltä tuntuu, kun teatterin lava vaihtuu yhdessä yössä sairaalavuoteeseen ja pyörätuoliin? Piia Korisevalle kävi näin kymmenen vuotta sitten, kun migreeni aiheutti aivoinfarktin ja hänen oikea puolensa halvaantui. Viisi vuotta sitten Piia Koriseva juoksi puolimaratonin, tosin intervallina, koska oikea jalka alkoi aina välillä laahata.

    Piia Korisevan kanssa jutteli Ippi Arjanne.

  • Uusi lastensairaala Meilahdessa on täynnä toinen toistaan erilaisempia innovaatioita, joiden tarkoituksena on tehdä pienille potilaille sekä heidän omaisille käynti tai joissakin tapauksissa pidempikin oleskelu sairaalassa miellyttävämmäksi. Eräs kävijöitä eniten yllättäneistä elementeistä ovat olleet alan viimeisintä teknologiaa edustavat äänisuihkut, joita on ripoteltu eri puolille sairaalaa. Justus Laitinen kävi paikan päällä projektia johtaneen Aalto-yliopiston lehtori Antti Ikosen sekä äänisuunnittelussa mukana olleen lastentautien dosentti Pekka Lahdenteen kanssa virkistäytymässä äänisuihkussa.

  • Lahjoilla on mukava ilahduttaa läheisiään. Mutta meneekö lahjasta fiilis, jos se on paketoitu rumasti? Radio Suomen toimittaja Justus Laitinen tunnustaa kuuluvansa siihen ihmisryhmään, jolta joulupakettien tekeminen ei suju käden käänteessä. Niinpä hän lähti askarteluun, tee-se-itse-henkeen ja sisutusratkaisuihin keskittyneen Kaikki paketissa-blogin pitäjien, Aleksi Koskisen ja Jani Lindbergin, luo oppiin.

  • Pete Hoppulan ja Matti Laipion kirjoittama tietokirja Sininen sielua myöten – Suomi-bluesin tarina avaa blues-musiikin historiaa ja vaiheita Suomessa. Miten blues saapui Suomeen ja millaisia ominaispiirteitä se pohjoisessa sai? Millaisia alueellisia blueskeskittymiä syntyi Helsinkiin, Lahteen ja vaikkapa Nurmijärvelle tai Järvenpäähän? Entä miten Suomi-blues voi tänä päivänä?
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen tapasi kirjan tekijät Helsingin Kalliossa, jossa asui pitkään eräs suomalaista bluesia muokannut merkkimies.

  • Niklas Ansamaan ura alkoi jo teini-iässä, kun hän koodasi ensimmäisen applikaationsa 14-vuotiaana auttaakseen äitiään sienestyksessä. Neljä vuotta myöhemmin hän on perustanut yrityksen ja opettanut ohjelmointia niin Ruandassa kuin Supercell-peliyrityksessäkin.

    Toimittajana Ippi Arjanne.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Kuinka usein katsot kelloa? Oletko koskaan kokeillut edes päivän verran olla välittämättä kellosta? Jos elämä tuntuu usein liian kiireiseltä, kalenteri vilisee merkintöjä ja stressi kohisee ohimossa, kokeile kellottomuutta.

    Aktiivista elämää viettävä ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten vahvasti kello ja aika vaikuttavat jokapäiväiseen arkeen. Monet asiat vaativat kellonaikojen vahtaamista, mutta yksi päivä ilman aikatauluja ja kellon katselua saattaa yllättää positiivisesti.

    Toimittajana on Kalle Suomi.

  • Sveitsi on tunnettu muun muassa kelloistaan ja puolueettomuudestaan, mutta kun Suomen Kelloseppäkoulua uhkasi lakkauttaminen, Sveitsi ilmaisi vahvan tukensa koulun jatkon puolesta.

    Espoossa sijaitsevasta oppilaitoksesta valmistuu kelloseppiä ja mikromekaanikkoja, joiden kädentaidot on viritetty huippuunsa. Kelloseppäkoulu on harvinaislaatuinen opinahjo, joka kamppailee olemassaolostaan taloudellisten paineiden ikeessä.

    Kelloseppäkoulun arjesta kertovat vararehtori Simo Ylitalo, opettaja Markus Nikander sekä mikromekaniikkaa opiskeleva Jannika Vesalainen. Toimittajana on Kalle Suomi.

  • Ajan tarkistaminen rannekellosta on nopeaa ja kätevää. Kellon pitäminen ranteessa on kuitenkin lähes ylivoimaista joillekin meistä, sillä kellon ranneke saattaa tuntua puristavalta tai jopa ahdistavalta.

    Kelloja on ympärillämme entistä enemmän, esimerkiksi bussipysäkeillä, rakennusten seinissä ja monissa muissa paikoissa. Ihmisten suhtautuminen kelloihin ja aikaan on yksilöllistä, eivätkä rannekellojen karsastajat välttämättä kaipaa tietoa kellonajoista yhtä innokkaasti kuin muut.

    Kellokammostaan kertovat Katja Pirttioja ja Kai Ansio. Toimittajana on Kalle Suomi.

  • Rannekellojen käyttö väheni kännyköiden yleistyessä, mutta sittemmin ajan tarkistaminen ranteesta on jälleen kasvattanut suosiotaan.

    Kelloharrastajien määrä on kasvanut jo useita vuosia ja rannekellohifistelijät keräävät erilaisia kelloja kokoelmiinsa. Alan harrastajilla on myös asiaan liittyvää termistöä, mikä ei välttämättä heti aukene kaikille. Kelloista löytyy yllättävän paljon ominaisuuksia, joita asiaan vihkiytymättömät eivät tule edes ajatelleeksi.

    Rannekellojen maailmaa avaavat Kelloharrastajat -Facebook-ryhmän perustaja Joonas Kokko sekä ryhmän harvoihin naisjäseniin kuuluva Laura Rajaniemi. Toimittajana on Kalle Suomi.

  • Vielä puoli vuotta sitten Albert “Hippu” Eckhart saattoi syödä 400g jauhelihaa yhdellä illallisella. Erään dokumentin sekä tyttöystävän innoittamana golfammattilainen kuitenkin vaihtoi ruokavalionsa pääosin kasvisperäiseen. Mitä uusi ruokavalio on tuonut tullessaan - ovatko suoritukset parantuneet? Entä millaista ammattigolfaajan arki on?

    Ippi Arjanne jututti Eckhartia Radio Suomen aamussa kesken hänen salitreeninsä. Juontajana Ari Huomolin.

    Kuva: Albert Eckhart

  • A Ford on helppo auto harrastaa siitäkin huolimatta, että nyt puhutaan vaunuista, joita valmistettiin vuosina 1928-1931. Autoja tehtiin noina vuosina lähes 5 miljoonaa kappaletta, joten niitä on säilynyt jopa runsaasti vielä näihin päiviin asti.
    - Varaosia on hyvin saatavilla, eivätkä niiden hinnat ole tähtitieteellisiä, sanoo Petteri Eskola, jonka "vitriinistä" löytyy 3 A-mallin Fordia.
    Autoharrastus on pääosin miesten hallussa, mutta kyllä harrastus vetää myös pienen siivun naisia mukaan. Tämä on mies harrastaa sarjan toinen osa, jonka toimittaa Petri Rinne.

  • Laihtumisesta ei koittanutkaan onni ja autuus. “Kehoni oli epätasapainossa ja sekaisin, ja sitten se sai kehuja - tällainen täysin sairas keho, vain siitä syystä että se oli laiha”, Virpi Hämeen-Anttila kertoo nyt, noin 40 vuotta rajun laihtumisen jälkeen.

    Ippi Arjanne keskusteli menestyskirjailijan kanssa lihomisesta, syömishäiriöistä, masennuksesta, perheongelmista ja ennen kaikkea oman kehon hyväksymisestä, joka on hänelle ollut elämänmittainen kamppailu.

  • Marja Tourilla on varsin harvinainen ammatti. Hän työskentelee Pauligin päämaistajana ja maistaa päivän aikana kolme sataa kuppia kahvia.

    Millaista on päämaistajan työ ja kuka jatkaa Tourin tontilla, kun hän jossain vaiheessa jää eläkkeelle? Muun muassa näihin kysymyksin saadaan vastaus, kun toimittaja Lena Nelskylä vierailee Tourin aistilaboratoriossa, jossa hän myös maistaa elämänsä ensimmäisen kerran kahvia.

  • Tekeekö ilmastonmuutos kahvista harvinaisen luksustuotteen?

    Ilmastonmuutos uhkaa puolittaa maailman kahvisadon vuoteen 2050 mennessä, sillä kahvipensaat eivät pidä kuumasta ilmasta. Kun lämpötilat nousevat ja sateet vähenevät, kahvipensaiden kasvatukseen sopivia viljelysmaita on yhä vähemmän. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että kahvin kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa.

    Kahvin tulevaisuudesta kertoo Pauligin raakakahvin ostaja András Koroknay-Pál. Toimittajana on Lena Nelskylä.

  • Kahvipavun laivamatka maailmalta paahtimoon kestää kuukauden. Kun rahtilaivat saapuvat Vuosaaren satamaan Itä-Helsingissä, juuri jauhetun kahvin aromit toivottavat usein laivat tervetulleeksi. Syynä on Pauligin paahtimo, jossa toiselta puolelta maailmaa saapuneista pavuista valmistetaan kaffetta suomalaiselle sumppikansalle.

    Pavun matkasta kuppiin kertoo paahtimon paukkeessa Pauligin raakakahvin ostaja András Koroknay-Pál. Toimittajana on Lena Nelskylä.

  • Paahdettua kahvia kulutetaan Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa, liki kymmenen kiloa henkeä kohden – ja kulutus sen kun kasvaa.

    Syytä kahvihampaan poikkeukselliseen kolotukseen ei voi hakea pelkästään pitkästä talvesta, sillä meillä hörpitään kahvia selvästi enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Kahvi kuuluu suomalaisuuteen, vaikka harva kehtaa pyytää toista keittämään sitä.

    Suomalaisten kahvinjuontitavoista kertovat Pauligin päämaistaja Marja Touri ja viestintäpäällikkö Pirjo Hästbacka. Toimittajana on Lena Nelskylä.

  • “Otin aikaa sinä aamuna, ja kesti 23 minuuttia että kengät sulivat”, Aatu Murtomäki kertoo kylmimmästä, -18 pakkasasteen yöstä, jolloin hän sai nukutuksi puoli tuntia.

    Pacific Crest Trail -vaellusreitti kulkee Yhdysvaltojen länsirannikolla. Tämän kävelemiseen Murtomäellä ja hänen seurueellaan kului vaja puoli vuotta. Salaisia aseita yli 4000 kilometrin vaellukseen on kolme: rasvakahvi, ilmastointiteippi ja reipas annos tyhmänrohkeutta. Mikä oli parasta, mikä hirveintä (hirveintä ei nimittäin ollut edellä mainittu pakkasyö), pelottiko, oliko tylsää? Miten jatkaa matkaa kun kolmesta matkakaverista kaikki jättävät leikin kesken yksi kerrallaan?

    Toimittajana Ippi Arjanne.
    Kuva: Aatu Murtomäen albumi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä