Suuret puheet

Puhe joka lopetti kapinan

  • 29 min
  • toistaiseksi

Itsenäisen Suomen vuosiin mahtuu monta historiallisesti merkittävää puhetta, radioitua tai televisioitua. Mutta dramaattisuudessaan ja jopa maailman mittakaavassakin poikkeuksellisessa vaikuttavuudessaan, yksi puhe nousee ylitse muiden. 2. päivä maaliskuuta 1932 presidentti P. E. Svinhufvud marssi Helsingissä Aleksanterinkatu 46:ssa sijainneeseen Yleisradion studioon ja piti suorassa lähetyksessä radiopuheen, joka lopetti Mäntsälän kapinan. Suuret puheet -sarjassa professori Martti Häikiö arvioi radiopuhetta, joka taittoi Mäntsälän miesten moraalisen selkärangan. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lähetykset

  • su 21.3.2010 8.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheita on pidetty vuodesta 1935 lähtien. Uudenvuodenpuheita yhdistää ennen kaikkea suomalaisuuden ja me-hengen rakentaminen - puheista avautuu näkymä suomalaiseen lähihistoriaan ja maailmantapahtumiin. Miten presidentin esiintyminen ja uudenvuodenpuheiden kieli ovat muuttuneet aikojen saatossa? Entä kuinka elinvoimaisena traditiona tasavallan presidentin uudenvuodenpuheperinnettä voidaan pitää? Näitä kysymyksiä pohditaan Suuret puheet -sarjassa, jossa tavataan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Vesa Heikkinen.

  • Syksyllä 1958 Neuvostoliitto jäädytti diplomaatti- ja kauppasuhteet Suomeen ja osoitti ettei maamme hallitus nauti sen luottamusta. Kriisi tunnetaan nimellä yöpakkaset. Yöpakkaskriisi haudattiin julkisesti presidentti Urho Kekkosen vierailulla Leningradissa, jonka yhteydessä neuvostojohto nimesi Kekkosen hyvien naapurisuhteiden takuumieheksi. Yöpakkasten loppunäytökseen liittyy puhe, jonka presidentti Urho Kekkonen piti Leninin asuntomuseossa Smolnassa 24.1.1959 ja joka on otsikoitu Lenin ja Suomen kansa. Suuret puheet -sarjassa professori Matti Klinge kertoo puheesta, jossa presidentti Kekkonen sitoi Leninin Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden takuumieheksi, tilanteessa jossa idänsuhteisiin liittyi mitä suurinta epävarmuutta. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • 26. marraskuuta 1961 tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti radiossa puheen, joka kantaa Kekkosen puhekokoelmassa otsikkoa Noottikriisin tilitys. Radiopuhe oli presidentin tilinteko syksyn 1961 noottikriisistä, joka dramaattisuudessaan muistutti suomalaisia jopa talvisotaa edeltäneiden kuukausien kohtalokkaista tunnelmista. Suuret puheet sarjassa Kekkosen elämäkerran kirjoittaja professori Juhani Suomi avaa noottikriisin taustoja ja kertoo, miten syntyi Urho Kekkosen syksyllä 1961 radiossa pitämä puhe. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • 19. päivä syyskuuta 1944, kello 12 allekirjoitettiin Moskovassa Suomen, Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kesken välirauhansopimus. Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana, piti oikeusministeri Ernst von Born radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävän sopimuksen voimaanastumisesta. Suuret puheet -sarjassa professori Henrik Meinander ja toimittaja Tapio Pajunen keskustelevat puheesta, joka valoi uskoa sodan runtelemaan kansaan.

  • Suomen sodanjälkeisen historian yksi vakavimmista ulkopoliittisista kriiseistä koettiin syksyllä 1958 ja tunnetaan nimellä yöpakkaset. Yöpakkaskriisiin liittyy myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen radiossa 10. päivä joulukuuta pitämä puhe, jossa Kekkonen ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu. Puhe oli taitavasti kirjoitettu, Suomen historian monisatavuotisiin opetuksiin vetoava valtapoliitikon näkemys Suomen ulkopolitiikan pitkästä linjasta. Suuret puheet -sarjassa valtiotieteen tohtori Mikko Majander ja toimittaja Tapio Pajunen keskustelevat presidentti Urho Kekkosen yöpakkaspuheesta.

  • Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta. Hackzellin radioesiintyminen oli Suomen julkinen ilmoitus, että Saksan ja Suomen yhteinen tie sodassa oli tullut tiensä päähän. Puhe oli vaikea ja sen johdosta Neuvostoliiton on väitetty aloittaneen tulitauon vasta vuorokautta sovittua myöhemmin. Suuret puheet -sarjassa professori Henrik Meinander kertoo puheesta, joka epäonnistuessaan olisi saattanut viedä Suomen keskelle kahden rintaman sotaa. Sarjaa toimittaa Tapio Pajunen.

  • Suomen ja Neuvostoliiton välinen historiallinen YYA-sopimus allekirjoitettiin Moskovassa 6. päivänä huhtikuuta 1948. Sopimuksen allekirjoitushetkellä Suomessa elettiin huhujen täyttämää ja poliittisesti levotonta aikaa, jonka täytti epäluulo syntymässä olevaa sopimusta kohtaan. Tähän epäluuluiseen hetkeen ajoittui myös YYA-sopimusneuvotteluista vastuun kantaneen J. K. Paasikiven radiopuhe, jossa presidentti ampui alas huhuja sopimuksesta, joka söisi Suomen. Suuret puheet -sarjassa valtiotieteen tohtori Mikko Majander arvioi presidentti J. K. Paasikiven keväällä 1948 pitämää radiopuhetta suomalais-venäläisen YYA-sopimuksen johdosta. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • Itsenäisen Suomen vuosiin mahtuu monta historiallisesti merkittävää puhetta, radioitua tai televisioitua. Mutta dramaattisuudessaan ja jopa maailman mittakaavassakin poikkeuksellisessa vaikuttavuudessaan, yksi puhe nousee ylitse muiden. 2. päivä maaliskuuta 1932 presidentti P. E. Svinhufvud marssi Helsingissä Aleksanterinkatu 46:ssa sijainneeseen Yleisradion studioon ja piti suorassa lähetyksessä radiopuheen, joka lopetti Mäntsälän kapinan. Suuret puheet -sarjassa professori Martti Häikiö arvioi radiopuhetta, joka taittoi Mäntsälän miesten moraalisen selkärangan. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Kiinteä osa kansallisvaltioiden perinteitä ovat valtionpäämiesten kansalleen suuntaamat jokavuotiset puheet. Maailmalla tunnetuin esimerkki on Yhdysvaltojen liittovaltion tilaa koskeva puhe, joita on pidetty jo vuodesta 1790 lähtien. Suomessa vastaava perinne alkoi vuonna 1935, jolloin tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud otti käyttöön tavan viettää vuoden ensimmäistä viikkoa sovinnollisuuden viikkona. Sovinnollisuuden viikon kunniaksi presidentti piti uudenvuodenpäivänä radiopuheen koko kansakunnalle, jota myöhemmin alettiin kutsua tasavallan presidentin uudenvuodenpuheeksi. Suuret puheet -sarjassa professori Martti Häikiö arvioi presidentti P. E. Svinhufvudin käynnistämää uudenvuodenpuheperinnettä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Tasavallan ensimmäinen presidentti K. J Ståhlberg muistetaan etäisenä miehenä, joka teki aikalaisiinsa majesteetillisen vaikutuksen. Etäisyyden taakse kätkeytyi kuitenkin perusluonteeltaan ujo mies, joka oli omaksunut tavan kirjoittaa vähäpätöisimmätkin puheensa etukäteen paperille. Ståhlberg ei ollut spontaani puhuja, toisin kuin hänen seuraajansa Relander, mutta sisällöllisesti hänen puheensa olivat äärimmäinen harkittuja. Historiallisesti merkittävimmän puheensa Ståhlberg piti eduskunnassa kesällä 1919 astuessaan Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin virkaan. Suuret puheet -sarjassa tohtori Jukka-Pekka Pietiäinen arvioi presidentti K. J. Ståhlbergiä puhujana ja poliitikkona. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Marraskuussa 1945 alkanut sotasyyllisyysoikeudenkäynti on episodi, jota suomalaisten oli aikoinaan vaikea hyväksyä. Tämä Säätytalolla oikeudenkäynnin muodossa käyty poliittinen näytelmä loukkasi suomalaisten oikeustajua ja kansan syvät rivit katsoivat tuomittujen poliitikkojen joutuneen Neuvostoliiton aiheettoman koston uhriksi. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aiheuttamaa poliittisesti räjähdysherkkä tilannetta kuvaa se, että tuomioiden julistamispäivänä piti eduskunnan puhemiehenä toiminut Karl August Fagerholm radiopuheen, jossa hän yritti rauhoitella sotasyyllisyysasian kuumentamia tunteita. Suure puheet -sarjassa Tohtori Jukka Tarkka puntaroi K. A. Fagerholmin vetoomusta sotasyyllisyysasian johdosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Yksi itsenäisen Suomen dramaattisimmista puheista pidettiin 70 vuotta sitten talvisodan syttyessä. Tuolloin Suomen kohtalokkaimman hetken ulkoministeri Eljas Erkko välitti Suomen sanoman maailmalle Yleisradion studiosta. Näin tehdessään ulkoministeri liittyi niiden suomalaispoliitikkojen joukkoon, jotka hädän hetkellä ovat vedonneet ihmisiin Yleisradion välityksellä. Suuret puheet -sarjassa Eljas Erkon elämäkerran kirjoittaja Ohto Manninen pohtii ulkoministerin dramaattista talvisotapuhetta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä