Luonto-Suomi.

Luonto-Suomen tarinailta 26.1.2011

  • 1 h 53 min
  • toistaiseksi

Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Lähetykset

  • ke 26.1.2011 20.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon. Onko poikkeuksellisen lämmin alkukesä vielä enemmän innostanut pikkuvipeltäjiä? Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista tai mielenkiintoisista ötököistä. Niihin vastaavat koppakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Juha Pöyry. Juontajina Riku Lumiaro ja Maija Salminen.

  • Keskikesän taitekohta on luonnonkukkien kulta-aikaa. Niityillä kukkivat mesiangervot, huopaohdakkeet ja keltamot. Metsän hämäryydessä puolestaan loistaa salaperäinen maariankämmekkä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Tai mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat biologi Leena Luoto, jolle kasvit ovat työ ja harrastus sekä ja kasvitieteilijä Pertti Uotila. Juontajina Riku Lumiaro ja Markus Turunen.

  • Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Luonto-Suomen matoillassa perehdyttiin kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin olivat vastaavamassa mestarilierot: Heikki Setälä ja Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Petri Rinne.

  • Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotettettiin suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana oli keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana olivat Olli Ihamäki ja Paula Jokimies.

  • Kyykäärmeet aiheuttavat ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten ne pakenee paikalta vaaran uhatessa. Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit ovat silloin käytössä? Studiossa oli asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

  • Kesäkuussa koivujen värisävyt muuttuvat heleänvihreästä jo tummemmaksi ja monien lintujen äänet hiipuvat vähitellen. Lapissa aurinko ei laske ollenkaan ja Etelä-Suomessa hämärää on vain muutama tunti. Metsien vihreyttä ja järvien sinisyyttä ihailivat Päijänteen rannalla Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho ja Ilkka Viljanen. Puheluja ja ajatuksia kesän voimasta, maisemista sekä luonnosta otti vastaan Juha Blomberg.

  • Piisami, saukko, majava, vesipäästäinen, harmaahylje ja norpat. Vesistöissämme elää monia nisäkäslajeja, jotka liikkuvat taitavasti uiden, kelluen ja sukeltaen. Mikä näitä eläimiä yhdistää, miten ne ovat sopeutuneet elämään vedessä ja veden pinnan alla? Miten ne hankkivat ravintonsa, missä ne pesivät, miten ne pärjäävät maalla?

    Luonto-Suomen teemalähetyksessä Vesien nisäkkäät pohdittiin vesielämään sopeutuneiden nisäkkäiden elämää. Studiossa asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vastavalo

  • Luontoretki ei mene aina ihan suunnitelmien mukaan. Aurinkoinen sää muuttuu sateiseksi, kamera tippuu ja hajoaa, polkupyörästä puhkeaa rengas, eväät jäävät kotiin tai ensimmäistä ojaa ylittäessä saapas haukkaa vettä. Joskus vanhaa retkikohdetta ei enää ole. Sen tilalla on asutusalue tai avohakkuu. Vastaavasti heikosti alkanut retki voi saada yllättävän käänteen: harvinainen lintu, kasvi, hyönteinen tai nisäkäs voi muuttaakin päivän kulun toisenlaiseksi kun oli suunnitellut.

    Luonto Suomen yllätysten illassa muistellaan erikoisia sattumuksia. Soita ja kerro mikä meni retkellä pieleen tai mikä ilahdutti. Studiossa pohtimassa retkipäivän kommelluksia ovat Pentti Halenius, Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

  • Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho. Aiheeseen liittyviä puheluja ottaa vastaan Petri Rinne. Soita lähetykseen keskiviikkona ja kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä ruokaa haastavissa retkioloissa.

  • Alkukesä on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain kesälomakausi hautovine helteineen on vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin reiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä, joihin pääsee esimerkiksi polkupyörällä. Ja kuten hyvin tiedetään, ulkona maistuu retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua.
    Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Retkeilyillassa kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa kokenut retkeilijä Matti Hirvonen sekä eräruokakirjailija Raija Hentman. Ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

  • Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita.

    Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi.

    Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Paula Jokimies.

  • Linnut aloittavat laulunsa toukokuussa jo hyvissä ajoin ennen auringonnousua vaikka maisema on vielä kääriytynyt hämärän huntuun. Monilta kevään voimallisin tapahtuma jää usein kokematta, koska sen haltuunotto edellyttää koko yön kestävää valvomista. Linnunlaulujen aamussa seurattiin lintujen aamukonserttia Hyvelänjärven tulvapeltojen äärellä Lohjalla hyvissä olosuhteissa. Paikalla olivat Minna Pyykkö, Jan Södersved ja Asko Hauta-aho.

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä