10-osaisessa sarjassa avataan puolueiden menneisyyttä poliittisen historian asiantuntijoiden voimin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jaksot

  • Ruotsalainen kansanpuolue syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen. Perustamisestaan lähtien puolue on tavoitellut kaikkien ruotsia puhuvien suomalaisten sympatioita - säätyläiseliitistä maalaisrahvaaseen. RKP:n hellimiä arvoja ovat länsimainen liberalismi ja yksilönoikeudet, mutta puolueen aatehistoria ei ole pelkkää liberalismia. Eduskunnassa puolue istuu salin oikealla laidalla ja merkittävä osa RKP:n aatteellisesta taustasta lepää ruotsinkielisen eliitin oikeistokonservatismissa ja svekomaniassa. Suomalaiset puolueet -sarjan viimeisessä osassa professori Henrik Meinander kertoo, minkälainen ajattelu on yhdistänyt Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajia puolueen perustamisesta lähtien. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue oli maamme ensimmäinen moderni joukkopuolue, joka syntyi länsieurooppalaisen työväenliikkeen rantautuessa Suomeen. Suomessa työväenliike eteni nopeasti ja ensimmäisistä eduskuntavaaleista lähtien SDP on ollut yksi Suomen suurimmista puolueista. Aikoinaan radikaalilla sosialistisella ohjelmallaan SDP oli ensimmäisten joukossa viitoittamassa tietä kohti sosiaalidemokraattisen vision mukaista hyvinvointivaltiota. Suomessa matka kohti pohjoismaisen sosiaalidemokratian ihannetta kulki kuitenkin työväenliikkeen ja muun yhteiskunnan välisen verisen konfliktin kautta. Suomalaiset puolueet -sarjan yhdeksännessä osassa SDP:n sotienjälkeistä historiaa kirjoittava tohtori Mikko Majander kertoo suomalaisten sosiaalidemokraattien tiestä vallankumouksen ja romahduksen kautta valtionhoitajaksi. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • 6. päivä toukokuuta vuonna 1958 kokoontui joukko Suomen henkisestä ja poliittisesta kehityksestä huolestuneita kansalaisia pastori Paavo Päivänsalon kotiin Helsingin Kuusisaaressa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta. Keskustelun innoittamina tohtori Päivänsalon kotiin kokoontunut joukko ryhtyi toimenpiteisiin mielestään huolestuttavan yhteiskunnallisen kehityssuunnan muuttamiseksi perustamalla poliittisen liikkeen, joka sai nimen Suomen Kristillinen Liitto. Suomalaiset puolueet -sarjan kahdeksannessa osassa tutkija Timo Stewart kertoo, keitä olivat Kuusisaareen kokoontuneet Suomen Kristillisen Liiton perustajat, mikä oli heidän poliittinen taustansa ja mistä he tarkkaan ottaen olivat huolissaan puolueen perustamishetkellä 1950-luvun lopulla. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • Nykyinen Suomen Keskusta, entinen Maalaisliitto, syntyi vuoden 1906 äänioikeusreformin motivoimana pientilavaltaisen Suomen maaseutuväestön keskuudessa. Puolue oli puhdas agraaripuolue, joka kasvoi pienviljelijöiden ja talonpoikien äänestämänä Suomen suurimmaksi porvaripuolueeksi, mutta jolla ei ennen talvisotaa ollut käytännössä lainkaan kaupunkikannatusta. Maalaisliiton tärkein ideologi oli nuorsuomalaisen taustan omaava Santeri Alkio - puolueen ohjelmissa vaadittiin maaseudun kehittämistä, korostettiin korkeita yksilömoraalisia päämääriä, vieroksuttiin kommunismia ja propagoitiin maaseutumaisen elämänmuodon paremmuutta. Suomalaiset puolueet -sarjan seitsemännessä osassa dosentti Juhani Mylly kertoo, miten perinteinen maakuntien suurpuolue kääntyi puhtaasta agrarismista kohti yleispoliittista keskustapuoluetta. Sarjan on toimittanut Tapio Pajunen.

  • Suomen Maaseudun Puolueen raunioille perustettu Perussuomalaiset on puheenjohtajansa Timo Soinin ympärille rakentunut ilmiö, joka edeltäjänsä lailla nojaa poliittiseen tyytymättömyyteen. Politiikan oppikoulunsa Soini kävi taannoisessa SMP:ssä, joka oli ennen kaikkea perustajansa Veikko Vennamon luomus ja jonka ohjelma oli omaperäinen yhdistelmä sosialistis-sävytteisiä ja oikeistoporvarillisia näkemyksiä. SMP oli protestiliike, jonka kannattajille Vennamo oli lain ja oikeuden mies ja vastustajilleen protestiroolia vetävä politiikan opportunisti. Myös Soinia pidetään Vennamon lailla taitavana populistina. Suomalaiset puolueet -sarjan kuudennessa jaksossa poliittiseen populismiin perehtynyt tutkija Laura Parkkinen kertoo, mikä yhdistää ja erottaa Perussuomalaisia ja SMP:tä, sekä heidän johtajiaan Soinia ja Vennamoa. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • Aatteellisilla liberaalipuolueilla on ollut vahva jalansija kautta Euroopan, siinä missä perinteisillä vasemmisto- ja konservatiivipuolueillakin. Yhtälailla Suomen eduskunnassa vaikutti autonomian ajoista lähtien aina jonkun liberaalipuolueen eduskuntaryhmä, jollaisen kannatus on kuitenkin tätä nykyä kuihtunut olemattomiin. Samaan aikaan liberaalit painotukset ovat levinneet läpi puoluekentän ja aate sinänsä määrittelee yhä enemmän suomalaista politiikkaa. Suomalaiset puolueet -sarjan viidennessä jaksossa valtiotieteiden tohtori Vesa Vares kertoo, miksi maamme politiikassa ei ole jäänyt elintilaa aidolle liberaalipuolueelle. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • Vuonna 1988 puolueeksi rekisteröitynyt Vihreä liitto syntyi ekologiaan, pasifismiin ja tasa-arvoon liittyvien kysymysten ympärille. Ensimmäiset vihreät kansanedustajat vastustivat uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta, hallitsemattomaksi paisuvaa jäteongelmaa, jatkuvan talouskasvun oppeja ja ydinvoimaa. Alkuvuosien vihreä liike oli eräänlainen epäpuolue, jonka aktiivit ponnistivat vaihtoehtoliikkeiden kirjavasta kentästä. Suomalaiset puolueet -sarjan neljännessä osassa tutkija Rauli Mickelsson kertoo, kuinka uskollisena 2000-luvun Vihreä liitto on pysynyt alkuaikojen aatteilleen. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • 2000-luvulla itsensä keskustaoikeistoon määritellyt Kansallinen Kokoomus oli syntyessään kuningasmielisten porvarien oikeistokonservatiivinen puolue. Aatteellisesti kokoomuksen historia on pitkä ja ulottuu sivistysporvariston perinteisestä koti, uskonto ja isänmaa -retoriikasta, 1970-luvun puheisiin sosiaalisesta valintataloudesta. Suomalaiset puolueet -sarjan kolmannessa osassa valtiotieteiden tohtori Vesa Vares kertoo, miten perinteiset kokoomusarvot, konservatismi ja kansallismielisyys, näkyvät 2000-luvun kokoomuksessa, jota markkinatalouspuhe dominoi. Samalla selviää myös, kuka kokoomuspoliitikko toimi aikoinaan esikuvana pilapiirtäjä Kari Suomalaisen kuuluisalle kypäräpappikarikatyyrille. Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.

  • Maailmansotien välisen ajan Euroopassa poliittiset ääriliikkeet, kuten kommunismi, oikeistoradikalismi ja fasismi, aiheuttivat vakavia yhteiskunnallisia konflikteja. Suomessa tätä ylilatautunutta aikaa leimasi kommunisminvastaisuus, jonka seurauksena eduskuntapuolueiden joukkoon ilmestyi uusi isänmaallinen liike kanavoimaan maassamme vellovia oikeistoradikaaleja voimia. Suomalaiset puolueet -sarjan toisessa osassa valtiotieteiden tohtori Mikko Uola kertoo miehistä, jotka seisoivat suomalaisen sinimustan veljeskunnan, IKL:n takana. Sarjaa toimittaa Tapio Pajunen.

  • Länsieurooppalaisten monipuoluedemokratioiden joukossa Suomi kuului 1900-luvulla Italian ja Ranskan ohella niin sanottuihin vahvan kommunismin maihin. Sotienjälkeisessä Suomessa kommunistien ja laitavasemmiston vaalikannatus oli vuosikymmenestä toiseen korkea, SKDL:n ollessa hetkittäin jopa parlamentin suurin eduskuntaryhmä. Nykyeduskunnassa laitavasemmiston perinnettä edustaa Vasemmistoliitto, joka perustettiin vuonna 1990, ja jonka juuret ovat syvällä suomalaisen kommunismin historiassa. Suomalaiset puolueet -sarjan ensimmäisessä jaksossa professori Kimmo Rentola kertoo suomalaisen kommunismin syntyvaiheista ja analysoi, mistä laitavasemmiston laaja kannatus aikoinaan kumpusi. Kimmo Rentolaa haastattelee Tapio Pajunen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä