Koe uusi yle.fi

Äänikirja: Kilpakosijat

Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa.
Maiju Lassila (Algot Untola) (1868-1918)
Teos: Kilpakosijat (1913)
Lukija: Eero Saarinen
Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS

Jaksot

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

  • Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä