Luonto-Suomi

Luonto-Suomi.: Luonto-Suomen jääilta

  • 1 h 56 min
  • toistaiseksi

Lähetykset

  • ke 4.1.2012 18.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Juhannuksena suomalaiset jalkautuvat mökeilleen ja vesille ihastelemaan keskikesän kauneutta juuri parhaimpaan lintujen pesimäaikaan. Luonto-Suomessa selvitellään, miten lintuja ja luontoa tulisi huomioida vesillä ja saarilla. Miten mökkiläinen ja linnut mahtuvat viettämään keskikesän juhlaa samalle rannalle? Kysymyksiin ovat vastaamassa johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta ja tutkija Ari Saura Luonnonvarakeskuksesta, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Riku Lumiaro

  • Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä ja vaihtavat tietoja Suomen luolaseurassa.

    Suomalainen kallioperä ei ole kaikkein otollisin paikka luolien syntymiselle, mutta vuosituhansien aikana myös kovempi kallio on luonut rotkoja, luolia ja kalliosyvennyksiä retkeilijöiden ihmeteltäväksi.
    Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

  • Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan.

    Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Marko Miettinen. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä ruokaa haastavissa retkioloissa.

  • Tunnetko satakielen, luhtahuitin ja järripeipon? Onko kapustarinta, heinätavi ja kaulushaikara tuttuja? Lintuja voi harrastaa monella tapaa: seurata muuttoa, valokuvata, ruokkia tai rakennella pönttöjä. Monet lintuharrastajat laskevat erilaisia pinnoja, toiset rengastavat ja jotkut vaan ihailevat lintuja. Jotkut osallistuvat erilaisiin linturalleihin, toiset matkustavat niiden perässä ulkomaille. Vaihtoehtoja on paljon.

    Mutta miksi kannattaa harrastaa lintuja ja miten niitä oppii tuntemaan. Luonto-Suomen teemaillassa pohdittiin mm. näitä asioita. Studiossa asiantuntijoina olivat Kaisa Välimäki ja Aki Aintila. Suoran lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, lintuharrastaja, eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola ja toimittaja Minna Pyykkö.

    Alueella retkeilevät myös toimittaja Juha Laaksonen ja lintuharrastaja Tuukka Kupiainen. He raportoivat lähetykseen illan lintutilanteesta ja kevään tunnelmista. Suomenojan rantapenkereellä lintumaalari Jari Kostet piirtää ja maalaa lintujen kevätpuuhia, ja ohjelmassa seurataan myös hänen töidensä edistymistä.

  • Linnunlaulujen aamua vietettiin jälleen Lohjalla, Hyvelänjärven tutulla peltoalueella. Paikka on ollut aikoinaan järvi, joka on jo 1800- luvulla kuivattu maanviljelytarkoituksiin. Alue tulvii nykyään keväisin, ja houkuttelee paikalle runsaasti kahlaajia ja muuttolintuja. Suorassa lähetyksessä olivat lintuasiantuntijana Jan Södersved Birdlife Suomesta ja Ylen luontotoimittajat Asko Hauta- aho ja Minna Pyykkö.

    Valvo kokonainen yö kanssamme ja koe tässä kootussa tallenteessa kevätaamun taianomaiset tunnelmat!

  • Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa.

    Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää.

    Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

  • Luonto elää huhtikuun lopulla voimallista aikaa, metsät ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat lumesta vapautunutta maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

  • Kukkivatko leskenlehdet aikaisemmin vuosi vuodelta? Entäpä kuuluvatko laulujoutsenten keväthuudot jo talven keskellä? Miten käykään, jos mustikat innostuvat kukkimaan ennen kuin pölyttäjät lentelevät? Entäpä jos järvet eivät enää ehdi jäätyä?
    Kevät lämpenee nopeammin kuin kesä. Lyhyin vuodenaikamme on luonnon kannalta tärkeä. Silloin monet kukat kukkivat ja linnut aloittavat pesintänsä. Hyönteisten herääminen vaikuttaa niin linnunpoikasten selviytymiseen kuin kasvien pölyttymiseen. Miten lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa? Kerro havainnoistasi ja kysy meiltä lämpenemisen vaikutuksista.
    Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat erikoistutkija, lintuasiantuntija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina Pirjo Koskinen, Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

    Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita ja reseptejä tarjoillaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta, toimittajina Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

  • Miten Suomen luonnon eliöt pärjäävät? Onko luonnon monimuotoisuus vähenemässä Suomessakin? Miten sitä voidaan tutkia? Ovatko pölyttäjät vähentyneet meillä? Miksi haarapääskyjä ei enää näy niin paljon kuin ennen? Onko keväässä vähemmän linnunlaulua? Miten vaikea on huomata, että lajit vähenevät? Entä mitkä ovat parhaat niksit joilla monimuotoisuutta voi lisätä omassa lähipiirissään? Ja miksi se on tärkeää?
    Luonto-Suomen studiossa olivat asiantuntijoina ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

  • Muurahaiset, metsähiiret, ampiaiset, jauhopukit, turkiskuoriaiset, pulut, oravat, sokeritoukat, lutikat. Moniin rakennuksiin hiipii, ryömii, lentää ja hipsuttelee erilaisia kutsumattomia vieraita, joista osa on melko harmittomia, mutta jotkut voivat olla hyvinkin kiusallisia. Miten toimia tällaisten vieraiden kanssa, kannattaako harkita yhteiseloa vai pikemminkin välitöntä eroa?
    Luonto-Suomen teemaillassa tutustuttiin kotien kiusallisiin vieraisiin. Asiantuntija studiossa oli tuholaistorjuja Tuukka Kupiainen. Juontajina olivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Klipit

  • Luonto-Suomessa matka jatkui Pihlajavedelle Savonlinnaan. Saimaan alueella jää antaa myös periksi ja norpat pääsevät ihailemaan vapaana liikkuvien aaltojen ääniä. Saimaannorpat vaihtavat karvansa näin toukokuussa ja nousevat rantakiville aurinkoon tätä nopeuttaakseen. Veneilijät saattavat silloin havaita näitä harvinaisia nisäkkäitä, jotka köllöttelevät kiireettömästi auringon paahteessa ja rapsuttelevat vanhaa karvaa uuden tieltä. Välillä saimaannorpat ovat löytäneet suojaisan paikan, joka on kätkettynä ohi ajavilta veneilijöiltä. Tällaisen norpan suosiman louhenkolon löysivät Pihlajavedeltä Juha Taskinen ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Rantaruovikot on ääntä ja elämää täynnä näin toukokuussa, kun lintujen muutto kiihtyy entisestään ja samalla myös pesintäkausi käynnistyy. Vihreät sävyt näyttäytyvät maisemassa ja ilmassa on oikeaa kevään huumaa. Pertti Koskimies tuli Siikalahdelle 50 vuotta sitten. Tuo 13- vuotiaan koulupojan retki oli hänen elämänsä tärkein käännekohta, silloin hän tiesi että hänestä tulisi ornitologi. Pertti kuunteli nyt 51. kertaa Vapun ääniä elämänsä järvellä. Kuva: Asko Hauta-aho / yle

  • Biologi Jussi Viitala on retkeillyt tähän asti vuosittain Lapin tuntureilla Lauri Korven ja Osmo Kauton kanssa. Retkien tavoittena on ollut löytää ja valokuvata jokin harvinainen kasvi. Retkikaverukset ovat koonneet retkimuistonsa ja kuvansa nyt Neidonkenkä ja kiirunankello- kirjaan. Minna Pyykkö tapasi Hämeenkyrössä Jussi Viitalan ja jutteli tunturikasvien kauneudesta ja kasviretkimuistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Luonto-Suomessa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin kalatarina. Tässä yllättävässä tilanteessa pikkulokki sotkeutui siimaan Tyyrinvirralla. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Toukokuun alussa jääpeite antaa periksi talven jäljiltä ja laineet liplattavat vapaana pitkästä aikaa. Useat ihmiset lähtevät venerantaan tekemään viimeisiä säätöjä, jotta aalloilla liikkuva kulkupeli olisi kunnossa. Asko Hauta-aho kävi Lahdessa Sylvöjärven maisemissa, kun Ritva Rantanen ja Ilkka Simola olivat soutuveneen kevätkuntoa tarkastamassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksosen ja laulava puutarhuri Mikko Lagerströmin Vappuretken kohde oli tietysti kaupunkialueella Helsingissä. Tapahtumia oli luvassa vaikka ympäristö äänineen päivineen oli ihmisen sävyttämää. Entä koska kesä oikeasti alkaa? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä