Ooppera

Lauantaisin klo 19.02, Yle Radio 1 - Yle Areena 29 pv

Lauantaisin suunnilleen kerran kuukaudessa nousee oopperaradiointien esirippu maailman eri näyttämöillä.

Oopperakauden ohjelmistossa on useita suoria lähetyksiä New Yorkin Metropolitanista, mutta tarjolla on esityksiä myös mm. Lontoon Covent Gardenista ja Wienin Valtionoopperasta.

Illan esitys ja sen aikana studiossa käytävät mielenkiintoiset studiovieraiden kommentit ja keskustelut jäävät myös nettikuunteluun.

Yle Radio 1 lauantaisin klo 19.03 noin kerran kuukaudessa.

Jaksot

  • Giuseppe Verdi: Attila - 3-näytöksinen ooppera

    Libretto Temistocle Solera ja Francesco Maria Piave
    Musiikinjohto Riccardo Chailly
    Milanon La Scala -oopperan kuoro ja orkesteri

    Attila - Ildar Abdrazakov, basso
    Odabella - Saioa Hernández, sopraano
    Ezio - George Petean, baritoni
    Foresto - Fabio Sartori, tenori
    Uldino - Francesco Pittari, tenori
    Paavi Leo I - Gianluca Buratto, basso

    7.12.2018 äänitetyn oopperan toimittaa Janne Palkisto, asiantuntijoina keskustelemassa oopperalaulaja Kirsi Tiihonen ja professori Markus Lehtinen.

    Oopperan tapahtumat:

    PROLOGI
    Teos alkaa prologilla eli esinäytöksellä. On vuosi 452. Attila on vallannut Italian ja voittanut Aquileian. Hunnit ja ostrogootit ylistävät Odinia ja kuningastaan. Attila saapuu riemukulkueessa. Hänen bretoniorjansa Uldino on vastoin päällikkönsä ohjeita säästänyt naisjoukkion hengen ja tarjoaa heitä kuninkaalle lahjaksi. Joukkion johtaja on Odabella, Aquileian lordin tytär, joka kertoo että italialaiset naiset ovat aina valmiita puolustamaan maataan, toisin kuin Hunnit. Naisesta vaikuttuneena Attila antaa hänelle lahjaksi oman miekkansa. Odabella vannoo käyttävänsä sitä vielä Attilaa vastan.

    Kun naiset ovat poistuneet, Attila lähettää kenraali Ezion Roomaan, mutta Ezio pyytää saada puhua Attilan kanssa. Konstantinopolin keisari on heikentynyt, ja lännen hallitsija Valentino on vain poikanen. Ezio ehdottaa salaista sopimusta: Attilasta voi tulla koko maailman hallitsija jos Ezio saa Italian. Attila hylkää tarjouksen. Ezio pyytää saada säilyttää asemansa Rooman lähettiläänä, mutta Attila julistaa tuhoavansa koko kaupungin. Ezio vastustaa häntä.

    Näyttämö vaihtuu Adrianmeren laguunin rantaliejuksi. Myrsky nousee. Hermiitit nousevat esiin kodistaan ja ylistävät Jumalaa yksinkertaisella kivialttarilla. Taivas selkenee ja Aqiuleiasta saapuu pakolaisveneitä. Niitä johtaa Foresto, jota muut tervehtivät pelastajanaan. Forestoa huolettaa hänen kihlattunsa Odabellan kohtalo. Hän kehottaa joukkoja perustamaan uuden kaupungin meren ja taivaan välille.

    I NÄYTÖS
    Attila on pystyttänyt leirin Rooman lähelle. Odabella ikävöi isäänsä ja näkee hänen kasvonsa yöpilvissä. Se vaihtuu hänen rakastettunsa Foreston kasvoihin, mikä saa Odabellan pelkäämään hänenkin kuolleen. Yhtäkkiä Foresto saapuu barbaariksi sonnustautuneena, mutta raivoissaan. Hän syyttää Odabellaa petoksesta. Odabella onnistuu rauhoittamaan kihlattunsa ja vakuuttaa hautovansa kostoa vihollisille.

    Attila herää teltassaan ja kertoo orjalleen Uldinolle näkemänsä painajaisen, jossa Rooma on näyttäytynyt jumalten valtakuntana. Unesta toivuttuaan hän kokoaa joukkonsa ja määrää ne kohti Roomaa. Kuoro ylistää Odinia, mutta kaukaisuudesta kuuluu kristittyjen neitsyiden ja lasten lähestyvä laulu Rooman piispa Leon johtamana. Uni muistuu Attilan mieleen ja hän lankeaa polvilleen Hunni-joukkojen katsoessa ällistyneenä vieressä. Kristityt ylistävät Jumalaa.

    II NÄYTÖS
    Toinen näytös alkaa roomalaisten leirissä. Ezio saa keisarilta tietää aselevosta Hunnien kanssa ja määräyksen palata Roomaan. Attilan palvelijat pyytävät Eziota juhliin. Foresto pyytää Eziota salaa laittamaan joukkonsa valmiiksi hyökkäykseen hunneja vastaan kun vuorilta kuuluu palohälytys.

    Juhlissa Attilaa varoitetaan istumasta entisten vihollistensa seuraan, mutta Attila ei noudata varoituksia. Ezio kysyy Attilalta uudelleen tarjousta maailmanherruudesta, mutta hän torjuu sen. Foresto kertoo Odabellalle että Uldino tarjoaa Attilalle pian myrkytettyä viiniä. Odabella paljastaa Attilalle myrkyn. Foresto ilmoittautuu syylliseksi, mutta Odabella vaatii saada säilyttää Foreston hengen palkkioksi murhayrityksen paljastamisesta. Attila suostuu ja ehdottaa Odabellan nimittämistä hänen kuningattarekseen. Odabella käskee Foreston pakenemaan ja Hunnit moittivat roomalaisia petturuudesta.

    III NÄYTÖS
    Kolmannen näytöksen alussa Foresto odottaa metsässä tietoa Attilan ja Odabellan häiden pitopaikasta. Ezio kiirehtii paikalle ja kertoo joukkojensa odottavan merkkiä käydä Hunnien kimppuun. Häämusiikki kuuluu kaukaisuudesta ja Odabella ilmestyy paikalle pyytämään isävainaaltaan anteeksiantoa sen johdosta, että on menossa naimisiin hänen surmaajansa kanssa. Foresto tekee selväksi, että katumus on myöhäistä, vaikka Odabella vakuuttaa että on aina rakastanut häntä. Attila saapuu etsimään morsiantaan. Löydettyään seurueen hän syyttää kaikkia petturuudesta ja kiittämättömyydestä. Odabella puukottaa Attilaa sydämeen, ”Sinäkin, Odabella”, Attila vaikeroi. Roomalaiset ylistävät suloista kostoa.

    Riccardo Chaillyn kuva: Brescia e Amisano - Teatro alla Scala

  • 3-näytöksinen ooppera

    Musiikinjohto Aapo Häkkinen

    Esityksen konsepti Erik Söderblom
    Ohjaus Ville Sandqvist

    Helsingin Barokkiorkesteri
    Helsingin kamarikuoro

    Solistit:
    Gustaf Ericsson Wasa - Mario Zeffiri, tenori
    Christiern II - Cornelius Uhle, baritoni
    Sevrin Norrby - Niall Chorell, tenori
    Christina Gyllenstierna - Martina Janková, sopraano
    Cecilia af Eka - Helena Juntunen, sopraano
    Margaretha Wasa - Monica Groop, mezzosopraano
    Sveriges Skydds-ängel - Tuuli Lindeberg, sopraano

    Oopperan väliajalla ja sen päätteeksi professori Veijo Murtomäki, muusikko Jukka Rautasalo ja toimittaja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Outi Paananen.

    Kustaa Vaasa kertoo Ruotsin kuninkaan taistelusta Tanskan kuningas Kristianin johtamia valloittajia vastaan Ruotsin valtakunnassa 1500-luvulla.

    Kadonneeksi luultua oopperaa ei ole koskaan esitetty säveltäjänsä elinajan jälkeen. Kozeluch (1747-1818) oli Mozartin merkittävä kilpailija, ja aikalaisten keskuudessa näistä kahdesta jopa arvostetumpi.

    Huikeassa videoteknisessä toteutuksessa Musiikkitalon konserttisali muuntuu keskiaikaisen valtataistelun areenaksi.

    SYNOPSIS

    Alkusoitto:
    Søren Norby saapuu Helsingin Musiikkitalolle. Hän kävelee salista toiseen, kunnes saapuu linnan tyrmään.

    I NÄYTÖS
    Kustaa Vaasan äiti Cecilia ja sisko Margareta, jonka puoliso Joakim Brahe mestattiin Tukholman verilöylyssä, ovat vangittuina Tukholman linnassa.

    Vangittujen naisten ja lasten joukkoon liittyy myös Sten Sturen leski Kristina Gyllenstierna. Kristiina kertoo kapinaliikkeen johtajan Kustaa Vaasaan olevan kaupungin ulkopuolella. Naiset panevat kaiken toivonsa Kustaa Vaasaan.

    Søren Norby astuu tyrmään ja ilmoittaa, että naiset viedään Kristian II:n, Tukholman verilöylyn toimeenpanijan, luokse.

    Kalmarin unionikuningas, Tanskan Kristian II, lisänimeltään Tyranni, kävelee kunnian kentillä pitkin Tukholman linnan saleja.

    Saavuttuaan perille Kristian saa kuulla Norbyltä Kustaa Vaasan ruotsalaisjoukkoineen olevan lähettyvillä. Norby kehottaa Kristiania maltillisuuteen. Kristian uhoaa tuhoavansa vihollisen ja käyttävänsä Kustaan äitiä panttivankina.

    Naiset tuodaan Kristianin eteen. He raivoavat Kristianille, syyttävät tätä miestensä murhaamisesta ja sanovat olevansa valmiita kuolemaan myös itse.

    Kristian päättää lähettää Kristiinan taivuttelemaan ruotsalaisia perääntymään välittömästi. Mikäli Kustaa kieltäytyy, hän tulee saamaan äitinsä pään lahjana heti seuraavana päivänä. Cecilia, Kustaan äiti, kehottaa Kristiinaa kieltäytymään ja toteaa mieluummin kuolevansa.Kristiina suostuu kuitenkin Kristianin lähettilääksi ja lähtee Norbyn kanssa.

    Kustaa Vaasan kapinaleiri piirtyy esiin kaupungin laitamilla.

    II NÄYTÖS
    Auringon laskiessa Kustaa Vaasa pohtii elämän katoavaisuutta. Yhdessä sotilaittensa kanssa
    hän rukoilee kerettiläisten protestanttista Jumalaa suojelemaan Ruotsia ja antamaan voimia
    vihollisen lyömiseen. Kustaa määrää hyökkäyksen alkamaan aamunkoitteessa.

    Norby ja Kristiina saapuvat. Kustaa hämmästyy luullessaan Sten Sturen lesken toimivan yhteistyössä vihollisen kanssa. Kristiina kertoo Kristianin tappavan Kustaan äidin, mikäli hän
    ei peräänny. Kristiina kehottaa Kustaata siitä huolimatta hyökkäämään. Norby ei ole osannut
    odottaa tällaista käännettä.

    Kustaa ahdistuu ja epäröi, ei tiedä mitä tehdä. Hyökkääminen johtaa hänen äitinsä kuolemaan,
    perääntyminen valtakunnan menetykseen. Hän kysyy neuvoa sotilailtaan, jotka ilmoittavat
    olevansa valmiita uhraamaan Ruotsin puolesta kaiken. Kustaa lähettää Norbyn viemään
    Kristianille sanan, että hän on valmis taistelemaan kuolemaan saakka. Kristiinaa hän pyytää
    sanomaan jäähyväiset äidilleen.

    Jäätyään yksin Kustaa kiroaa Kristianin julmuuden ja kutsuu taivaallisia voimia tuhoamaan
    tämän. Lopulta hän vaipuu uneen.

    Ruotsin Suojelusenkeli ilmestyy. Hän kutsuu ihanat henget paikalle lahjoittamaan Kustaalle
    autuaat, voimia antavat unet.

    Henget laulavat ja tanssivat nukkuvalle Kustaalle. Uneen ilmestyy Voitto, jota seuraa Maine, joka laakeroi Kustaan. Mainetta seuraa Kunnia, jolta hän saa kruunun ja valtikan. Sen jälkeen saapuu Rakkaus, joka johdattaa Kustaan hänen äitinsä luokse, ja lopulta he yhdessä kohtaavat Kuolemattomuuden, joka korkealla ilmassa kantaa kuvaa Kustaa Vaasasta.

    Suojelusenkeli ilmoittaa, että Kustaa Vaasa tulee hallitsemaan Ruotsia. Suojelusenkeli
    pyytää Ceciliaa antamaan pojalleen palmunlehden merkkinä tehtävän täytäntöön panosta, maan
    pelastamisesta.

    III NÄYTÖS
    Cecilia viruu yksin tyrmässä. Hän rukoilee pojalleen voimia pysyä päätöksessään. Hän ei pelkää
    kuolemaa. Hän jopa uskoo sen olevan siunaukseksi pojalleen.

    Kristiina saapuu ja kertoo käynnistään Kustaan leirissä. Kustaa on päättänyt pysyä hyökkäyssuunnitelmassaan.

    Cecilia ylistää poikaansa. Norby saapuu hakemaan Ceciliaa Kristianin luokse. Hänet on määrä viedä laivalle, näkyvälle paikalle, estämään hyökkäystä.

    Kristian on nähnyt painajaisunta. Raivottaret ovat ryöstäneet häneltä kruunun ja valtikan.
    Tukholman verilöylyssä mestatut, Kustaan isä Erik Johansson Vasa, Sten Sture ja Joakim Brahe,
    ilmestyvät kukin vuorollaan. Tultuaan tolkkuihinsa Kristian vannoo voittoa Kustaasta.

    Norby saapuu. Hän kertoo ruotsalaisten olevan linnan porteilla ja yrittää taivutella Kristiania
    vapauttamaan Kustaan äidin, sillä teko voisi saada ruotsalaiset luopumaan hyökkäysaikeista.
    Kristian ei aio missään nimessä luopua pantistaan. Hän haluaa nähdä ruotsalaisen veren vuotavan.
    Norbyn ja Kristianin välille kehkeytyy eripura. Kristian uhkaa Norbyä väkivallalla. Norbyn
    mielestä Kristianin olisi pikemminkin syytä olla huolissaan ruotsalaisten väkivallasta. Kristian
    sanoo hänellä olevan tikari heille molemmille. Silloin trumpetit kutsuvat taisteluun.

    Hyökkäys! Kustaa Vaasa on joukkoineen linnan muureilla. Valtaus. Cecilia ja Kustaa kohtaavat,
    Kristiina ja Margareta ovat turvassa. Norby liittyy ruotsalaisten joukkoihin. Kristian pakenee,
    häipyy alas Musiikkitalon uumeniin ja palaa takaisin Tanskaan.

    Cecilia kertoo, kuinka Søren Norby järjesti hänen pakonsa ja pelasti hänet. Kaikki ylistävät
    Kustaa Vaasaa, Ruotsin kuningasta.

  • Libretto Michael Baran ja Jyrki Linjama. Ohjaus Michael Baran. Lars Levi Laestadius - Esa Ruuttunen, baritoni. Enkeli Sofia, sekä naisia Laestadiuksen ja lestadiolaisuuden vaikutuspiiristä - Laura Mäkitalo, mezzosopraano. Kamariorkesteri Soli Deo Gloria. Musiikinjohto Juhani Lamminmäki. Oopperan väliajalla illan oopperasta ja sen esityksestä keskustelevat Risto Nordellin vieraina säveltäjä Kimmo Hakola ja tutkija Johanna Hurtig.
    Äänitetty Turun tuomiokirkossa 11.2.

    SYNOPSIS
    Ooppera tapahtuu Laestadiuksen kuolinvuoteella, tajuttomuuskohtauksen aikana,
    hetki ennen kuolemaa. Ajan ja paikan rajat katoavat: Laestadius kohtaa
    enkelin, kokee takaumia omasta elämästään ja saa kirjeitä tulevaisuudesta,
    oman aikamme naisilta.
    PROLOGI
    Enkeli Sofia laulaa Laestadiuksen sielunmessua. Enkeli kertoo Laestadiukselle,
    että tämän seuraajat tekevät pahoja tekoja. Laestadiuksen kysymyksiin Sofia
    lupaa vastauksen kolmen kirjeen muodossa. Seuraa ylimeno ja sen osana
    ensimmäinen raamattumeditaatio, katkelma Vuorisaarnasta.
    ENSIMMÄINEN NÄYTÖS
    1. KOHTAUS
    Laestadius on nuori kasvitieteilijä kenttätyössä. Hän löytää uuden sannikkaislajin
    ja iloitsee siitä. Sofia tutkii Raamatun luomiskertomusta.
    2. KOHTAUS
    Laestadius on vanha ja turhautunut kansatieteilijä. Hän saa 1. kirjeen tulevaisuudesta,
    oopperalaulajalta, Ailalta, jota 1900-luvun lestadiolaiset ovat yrittä-
    neet estää valitsemasta laulajan ammattia. Laestadius pitää parannussaarnan.
    Lopussa Sofia tutkii jälleen Raamattua: ”Cantate Domino canticum novum”:
    Laulakaa Herralle uusi laulu.
    VÄLIAIKA
    TOINEN NÄYTÖS
    1. KOHTAUS
    Nuoren Laestadiuksen kihlautuminen ja avioituminen Brita-Kajsan kanssa.
    Seuraa siirtymä: Brita-Kajsan kehtolaulu ja Sofian laulama sielunmessu johdattavat
    2. kirjeeseen. Siinä Liisa kertoo oman kokemuksensa avioitumisesta
    körttipapin kanssa sekä kokemuksensa lestadiolaisesta hoitokokouksesta
    1980-luvun Suomessa. Laestadius järkyttyy. Sitten hän alkaa muistella oman
    elämänsä naisia.
    2. KOHTAUS
    Keski-ikäinen Laestadius kohtaa Lapin Marian. Tämä saarnaa Laestadiukselle
    synnit anteeksi. Marian työnäyn innoittamana Laestadius pitää toisen saarnansa.
    Lopussa saarna katkeaa siihen, ettei hän kykene aloittamaan Isä meidän
    -rukousta.
    KOLMAS NÄYTÖS
    1. KOHTAUS
    Laestadius kipuilee isättömyyttään, elää uudelleen 3-vuotiaana kuolleen poikansa
    ruumiinsiunauksen ja putoaa siitä omaan varhaislapsuuteensa, juopon
    isän väkivallan kohteeksi. Isä sammuu ja Laestadiuksen saamelaisen äidin
    kehtolaulu lohduttaa ja ilahduttaa pikkupoikaa.
    2. KOHTAUS
    Laestadius saa 3. kirjeen tulevaisuudesta, Maijalta, joka on lapsena joutunut
    seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, ja jonka lestadiolaisyhteisö on asettunut
    tekijöiden puolelle ja Maijaa vastaan. Laestadius murtuu täysin. Hän kykenee
    kuitenkin tekemään oikeita kysymyksiä. Silloin Sofia ilmestyy hänelle näkyvä-
    nä, ja he lukevat yhdessä katkelman Ilmestyskirjasta, Jumalan Karitsasta, joka
    yksin kykenee ”avaamaan kirjan”. He käyvät vielä läpi kaikki kirjeet. Kello kutsuu
    Laestadiusta viimeiselle rajalle. Sofia rukoilee hänen puolestaan.

  • 3-näytöstä ja epilogi. Libretto: W.H. Auden ja Chester Kallman William Hogarthin samannimisen kuparipiirrossarjan vuodelta 1735 mukaan. Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. Musiikinjohto Eivind Gullberg Jensen. Tom Rakewell - Steve Davislim, tenori. Anne - Hanna Rantala, sopraano. Nick Shadow - Jaakko Kortekangas, baritoni. Baba Turkkilainen - Päivi Nisula, mezzosopraano. Trulove - Koit Soasepp, basso. Sellem - Mika Pohjonen, tenori. Mother Goose - Merle Silmato, altto. Mielisairaalan vartija - Juha Eskelinen, baritoni. - Kansallisoopperassa 9.4. äänitetyn esityksen toimittaa Risto Nordell. Outi Paananen sekä säveltäjät Kimmo Hakola ja Olli Kortekangas keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä