Metsäradio.

Metsäradion kansallispuistoilta

  • 53 min
  • toistaiseksi

Missä saa kulkea, milloin ja millä vehkeillä? Mistä löytyvät sopivimmat reitit ja mitä pitäisi retkeilyssä parantaa? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa luontokeskuksen johtaja Timo Kukko ja viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist Metsähallituksen luontopalveluista, toimittajina ovat Ari Koponen ja Nina Tila. Suora lähetys kuullaan Espoosta pian valmistuvasta Suomen luontokeskus Haltiasta.

Lähetykset

  • ma 10.9.2012 19.06 • Yle Areena

Jaksot

  • Metsäradiossa käynnistyi kolmiosainen kesäsarja, missä tavataan suomalaisen luontokuvauksen grand old man Hannu Hautala. Viimeiset vuodet ovat hänellä menneet taistelussa diabetesta ja syöpää vastaan ja kuvausretket ovat siten jääneet vähemmälle. Liikkuminen maastossa onnistuu vain kävelysauvojen avulla ja jo aiemmin päänvaivaa aiheutti koko elämänkirjon teknistyminen digikameroineen ja facebookkeineen. Luontokuvaaja Hannu Hautala allekirjoittaa otsikon tälle kesäsarjalle ja se on aika karu- Parasta ennen kuolemaa. Kuusamon Valtavaaran maisemiin hänen kanssaan lähti luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Käen kukunta lakkaa heinäkuun alussa, ei siksi että sillä menisi vihne kurkkuun vaan siksi, että se lähtee kohti Kongon sademetsiä. Käki viipyy Suomessa vain kukkeimman kesän, hätäisimmät kukkujat vain pari kuukautta. Matkaan Länsi-Afrikkaan ja takaisin kuluu tuskin saman verran, joten enemmistön elämästään käki elää sademetsässä, se on Euroopassa hätäisesti piipahtava aito sademetsälintu, aivan omaa tyyppiään. Erikoisia ovat käen pesätouhutkin, sillä muilla lajeilla poikasensa kasvattava käkiäiti ei näe koskaan lastaan isästä puhumattakaan - eikä lapsi vanhempiaan! Menkää terveinä te metsien tunnelmanluojat, toivotti kaukomatkaajille Pertti Koskimies. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Motot katkoivat puuta viime vuonna ennätysmäisellä teholla. Suomalaisista metsistä hakattiin reilusti yli 70 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Metsäteollisuuden käyttöön kaadettiin viime vuonna 63 miljoonaa kuutiometriä ja metsähakkeeksi ja polttopuuksi vajaat kymmenen miljoonaa kuutiota. Luke, eli Luonnonvarakeskus, on päätynyt siihen johtopäätökseen, että kyseessä on ennätyslukema. Metsäteollisuuden tarpeisiin hakattiin siis yli 63 miljoonaa kuutiota, josta tukkipuuta oli runsaat neljäkymmentä prosenttia ja kuitupuuta vajaat 60 prosenttia. Luken tilastoista nähdään, että hakkuiden tasossa on melkoisia alueellisia vaihteluita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli Luken yliaktuaari Jukka Torvelaista. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Suomessa on yli puoli miljoonaa mökkiä tai kesäasuntoa. Yhä useammin näitä myös muutetaan vakituisiksi asunnoiksi, jos mökki on alunperin rakennettu kunnolla ja jätevesiasiat on kunnossa. Metsäradiossa oli heinäkuun alussa mökkiteema ja silloin aiheen merkeissä tavattiin kiinteistönvälittäjä Petter Kulhua. Hän on myynyt vuosikymmenien aikana kesäasuntoja eri puolilta Suomea ja tässä ajassa tämä maailma on muuttunut perusteellisesti. Mutta edelleen kesämökin sijainnilla ja maisemalla on merkitystä, vaikka rakennukset olisivatkin vanhoja. Asikkalan upeissa järvimaisemissa kävi Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Jos joku mökillä aikaansaa kiusaa, niin huonot työvälineet. Huonoista vehkeistä ei ole pelkästään kiusaa, vaan ne voivat olla vieläpä vaarallisia - kuten tylsä puukko. Metsäradion lähetyksessä keskityttiin mökkielämään ja tarkasteltiin sitä monesta näkökulmasta. Aloitimme yhdestä mökin tärkeimmästä varusteesta, nimittäin sahapukista, joka oikeaoppisesti tehtynä on vakaa ja vankka, mutta ei toisaalta vie turhaa tilaa. Se on lisäksi rakennettu niin, että vaikka sattuisi sahaamaan huolimattomasti, ei saha tylsy. Tällaisen ihmepukin on kehittänyt Esko Kuokkanen. Metsäradion työkaluhullu reportteri Olli Ihamäki halusi heti tutustua keksintöön, kun oli siitä kuullut. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Vieläkö lapset rakentavat metsiin majoja? Uskaltaako kukaan enää kiipeillä puissa? Lasten ja nuorten metsäleikit ovat muuttuneet ajan myötä, mutta metsässä on yhä vetovoimaa. Alkukesästä yli tuhatpäinen joukko lapsia ja nuoria leireili Lohjalla ja harjoitti Kisakallion metsissä suunnistustaitojaan. Toimittajamme yritti pysyä vikkelän tamperelaiskolmikon perässä. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Jukolan viesti 2018 järjestettiin Hollolassa kesäkuun puolenvälin tienoilla. Kesäkuun lopulla tarkastettiin millaisia vaikutuksia tuolla massatapahtumalla oli paikallisiin metsiin ja luontoon. Jo ennen varsinaista suunnituskilpailua asioita mietitään ja tehdään siten, että maasto palautuisi normaalitilaan mahdollisimman nopeasti. Suunnistajia tämän vuoden Jukolassa oli 20 000 ja kaikki liikkuivat ainakin lähtöpaikan metsissä, erilaiset rastit ja suunnistusreitit vähensivät kilpailijoiden määrää varsinaisilla metsärasteilla. Jukolan viestin 2018 ympäristövastaava Anna-Lea Rantalainen ja professori Heikki Setälä kiersivät ensimmäiset kohteet Hollolassa, mukana oli myös Asko Hauta-aho. Ja näin suunnistuskarttaa katsoi lähtöalueen tuntumassa Anna-Lea Rantalainen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Harvasta teollisuushankkeesta on niin paljon puhuttu kuin Äänekoskelle valmistuneesta biotuotetehtaasta. Uusi tehdasjätti tuottaa päätuotteensa, havusellun lisäksi monenlaisia muita puuperäisiä tuotteita ja esimerkiksi sähköenergiaa paljon yli oman tarpeensa. Se nielee valtavan määrän Keski-Suomessa kasvavaa puuta, noin kuusi ja puoli miljoonaa kuutiota vuodessa. Jo nyt, tehtaan koeajovaiheessa, puurekkaralli Äänekosken taajaman läpi on liki katkeamaton. Mutta paljon tulee selluakin. Vuosituotanto on 1,3 miljoonaa tonnia. Se merkitsee sitä, että tehtaalta lähtee pitkä sellulla lastattu juna kohti Vuosaaren satamaa keskimäärin kahdesti päivässä. Äänekosken uusi tehdas on ollut Metsä Groupille valtaisa investointi, joka hyvällä onnella sattui parhaaseen mahdolliseen saumaan. Rahaa on käytetty reilusti yli miljardi euroa. Hanke on onnistunut paremmin kuin ennakkoon laskettiin ja tästä lähtökohdasta ponnistaa seuraava jutustelukin, joka käytiin hetki sitten tehtaan jyrisevällä kentällä. Äänekoskella piipahti Metsäradion reportteri Olli Ihamäki. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä