Ajantasa

Vaihtoehtoa etsimässä

  • 56 min
  • toistaiseksi

Ajantasa 17.10.2012. Vaalitentissä eduskunnan ulkopuolisten puolueiden edustajat: Antti Pesonen/Itsenäisyydenpuolue IPU, Rauno Lintunen/Kommunistinen työväenpuolue KTP, Terttu Savola/Köyhien asialla, Marjukka Kaakkola/Muutos 2011, Ahto Apajalahti/Piraattipuolue, Jari Heinonen/Suomen kommunistinen puolue SKP, Tommi Lievemaa/Suomen työväenpuolue ja Lisbet Puttonen/Vapauspuolue VP. Kuntauudistukseen kaikki suhtautuvat epäillen tai kielteisesti. Lähidemokratiaa toivotaan lisää. Veroprogression tiukentamista ja kansanäänestyksiä monet pienpuolueet ajavat. Puheenjohtajana Jari Niemelä.

Lähetykset

  • ke 17.10.2012 11.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Hovioikeuden jehovapäätös, kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin, European University Institute. Millainen on Viron suosituin museo ja sen näyttely "100 vuotta vesillä. Virolaisia laivoja 1918-2018". Haastattelussa Merimuseon johtaja Urmas Dresen. Villu Tamme - toteutuivatko  neuvostoaikojen punkkarin unelmat vapaasta Virosta. Virolainen media, Indrek Treufeldt, toimittaja Eestin yleisradio, Tallinnan yliopiston apulaisprofessori. Eero Rang, Merimuseon opas: erään näyttelyesineen tarina. Toimittajina Mira Stenström, Jari Mäkäräinen ja Tuukka Pasanen.

  • Kun Suomen joukkueen edustusasu Korean olympialaisissa julkistettiin, palaute kotimaassa oli tyrmäävä. "Susiruma, hyvä puoli on se, että hattuun voi ainakin piiloutua."

    Suomalaisten asu ei ole jäänyt kisoissakaan huomaamatta. Ensin oli kohu, kun omat haukkuivat ja nyt onkin kehu. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes ja julkkismuotia seuraava sivusto InStyle ovat nostaneet Suomen edustusasun kisojen parhaimmistoon. Asu "huokuu itsevarmuutta ja positiivisuutta".

    Luhdan urheiluyksikön johtaja Juha Luhtanen sanoo yhtiön tottuneen palautteeseen, mutta tällä kertaa sen voimakkuus ja aggressiivisuus yllätti. Kehut tulivat hyvään saumaan.

    Toimittajana Kati Lahtinen

  • Viroa juhlitaan erityisesti tällä viikolla, 100 vuotissyntymäpäivän alla. Ajantasan lähetys tulee suorana Viron arkkitehtuurimuseosta ja kuulemme mm johtaja Triin Ojarin ja arkkitehtien Ülar Markin ja Mai Sheinin näkemyksiä Viron rakennusperinteestä ja miten se juhlinnassa huomioidaan.
    Myös Eesti Vabariik 100 -toimikunnan viestinnästä vastaavaa Piret Koolia kuullaan. Kuulemme myös suomalaisyritysten toiminnasta Virossa. Toimittajina Tallinnassa Katariina Lahtonen ja Mira Stenström ja Pasilassa Kati Lahtinen.

  • Puhdas, lisäaineeton, rasvaton, antibiootiton... Ruoalla on paljon määritelmiä, mutta mikä on terveellistä ja mikä ei, elintarvikekemisti Marina Heinonen vastaamassa. 
    Kuinka yleistä seksuaalinen häirintä on journalistien keskuudessa, saamme tuoretta tietoa. 
    Viro juhlinta jatkuu, nyt pääsemme baarikierrokselle. 

    Ajantasan toimittajana Kati Lahtinen. 

  • Lapsiasiamiehen raportti eduskunnalle, toimittajana Mikael Mikkonen. Työllisyys ja työttömyys, toimittajana Päivi Neitiniemi. Runoilija Jürgen Roosten kriittisiä ajatuksia virolaisuudesta, toimittajana Katariina Lahtonen. Patrian tiedotustilaisuus klo 14. Turun yliopisto opettaa kemiaa ja fysiikkaa hiihtolomalaisille, toimittajana Minna Rosvall. Vallattomasti valtiopäivillä, aiheina kaksi äitiä -lakiesitys ja tiedustelulaki, kansanedustajat Päivi Räsänen, kd., Eero Heinäluoma, sd. ja Pertti Salolainen, kok., toimittajana Kaija Kellman. Juontajana Tuukka Pasanen.

  • Lapset ja liikkuminen, yliopistotutkija, dosentti Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopisto. Pohdintaa arjesta ja taiteesta(kin), studiossa ohjaaja Akse Pettersson. Seksuaalinen häirintä ja koulu, toimittajana Kaija Kellman. Syyrian tilanne, vanhempi tutkija Toni Alaranta, UPI. Mitä suomalaisten pitäisi tietää Viron historiasta, historiantutkija Seppo Zetterberg Jari Mäkäräisen haastattelussa. Juontajana Tuukka Pasanen.

  • Suomalaisten ja virolaisten erot ja yhteneväisyydet pohdinnassa, vieraana Anna Laine, Pietarin pääkonsulaatin lehdistövirkailija, entinen Suomen Viron instituutin ohjelmapäällikkö. Mihin perustuu lumen eristyskyky, miten koskikara pitää itsensä lämpimänä? Mm näitä tutkitaan Konneveden talvikoulussa, jossa on opiskelijoita jopa Filippiineiltä asti. 
    Konneveden tutkimusaseman johtaja, talvikoulun isä Hannu Ylönen, kertoo lisää. 
    Tiedustelulaki eduskunnan puntarissa. 
    Toimittaja Jari Mäkäräinen.

  • EU remontoi maatalouden tukipolitiikkaa, mitä merkitsee Suomen kannalta? Michelin-tähdisssä on ravintola-alaa pitkään seuranneen päätoimittaja Eeropekka Rislakin mukaan suorastaan kuilu Suomen ja muun Pohjolan välillä. Miksi näin on ja onko mitään tehtävissä. Sote on työn alla, mutta millä tolalla on potilaiden turvallisuus, vastaamassa potilasturvallisuusprofessori Risto Roine. Toisen tasavallan aikana Virossa syntyi uudella tavalla perinnettä ja modernia yhdistävä taidesuuntaus, etnofuturismi. Tapaamme yhden suuntauksen kehittäjistä, kirjailija Kauksi Üllen. 

    Toimittaja Jari Mäkäräinen
    .

  • Ugandan poliisin tiedotustilaisuus, paikalla Kampalassa ulkomaantoimittaja Teemu Juhola. Avustusjärjestöt ja etiikka, Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Fidan viestintäpäällikkö Lassi Mäkinen ja SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi. Mäkituomari Teppo Nieminen Pyeongchangissa, toimittajana Aki Laine. Hyvä tuottaja, Hiili Hiilesmaa, HIM-yhtyeen luottomies, haastattelijana Heidi Könönen. Kolumni, Sinikukka Saari. MOT. Juontajana Mira Stenström.

  • Kilometrien syvyyksistä veden mukana nouseva lämpö ohjataan lämmittämään asuntoja. Puut Saharassa sitovat hiilidioksidia ja torjuvat ilmastomuutosta. Tulevaisuuskuvien taustalla on firma, jonka ensisijainen bisnes, ainakin toistaiseksi, on fossiilisten polttoaineiden jalostus ja myynti.

    Energiayhtiö St1:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen linjaa, että yrityksen kassavirta tehdään vanhalla tavalla ja tulot investoidaan uusien ratkaisujen kehittämiseen. Uusia ratkaisuja ovat autiomaan metsittäminen ja maasta saatava lämpö. Espoon Otaniemessä kaivettava 6 kilometriä syvä geoterminen kaivo on alku: ensin tuodaan lämpöä espoolaisille, mutta Anttonen uskoo, että tulevaisuudessa kaikki maailman lämpö pystytään tuottamaan maan kuoresta.
    Näiden visioiden rinnalla kulkee se tieto, että öljynkulutus ei ole lähivuosina vähenemässä, vaan se kasvaa.

    Ilmastonmuutosta ei Anttosen mukaan hillitä näpertelyllä. Hän haluaa, ei enempää eikä vähempää, kuin pelastaa maailman.
    Ensin kuitenkin pitää porata yhden espoolaisen kaivon reiät valmiiksi.

    Toimittajana Kati Lahtinen

  • Viro viettää 100-vuotisjuhlaansa. Moni meistä on matkannut Viroon kylpylään, ostoksille, työhön tai opiskelemaan. Joku muistaa myös Neuvosto-Viron ajan.
    Ajantasan Suorassa linjassa kerrottaan Viro-muistoja. Milloin kävit Virossa ensimmäisen kerran, mitä teet siellä nyt? Millaiset yhteydet sinulla on veljeskansaamme?
    Toimittaja Mira Stenströmin kanssa kuulijoiden muistoja ja kokemuksia ottaa vastaan lähetyksessä Tuglas-seuran kulttuurisihteeri Tapio Mäkeläinen.

Klipit

  • Ei taida mennä päivää etteikö jossain törmäisi listaan terveyttä edistävistä ruuista. Vältä näitä, suosi näitä. Mitä tiede tietää ruuan terveellisyydestä? Ajantasassa vieraili professori Marina Heinonen.
    Kuva: Unsplash

  • Samuli Laiho on monelle tuttu muusikkona ja musiikintekijänä. Takana on pitkä ura Hearthill-yhtyeessä, sooloartistina ja vaikkapa Ismo Alangon Säätiön riveissä. Nyt edessä on ura myös kirjailijana. Esikoisromaani Topliner on juuri julkaistu ja kustantaja tuntuu olevan liikkeellä tosissaan uuden tekijän suhteen. Esikoisromaanin päähenkilö Matias Heininen ajaa takaa pop-hittiä Berliinissä, osana globaalia biisintekijäverkostoa. Asiasanoiksi sopivat popmusiikin lisäksi päihteet, isyys, aviokriisi, meditaatio ja taiteen kuvaaminen kirjallisuudessa.

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • #metoo-kampanja on nostanut esiin kulttuurin, joka sallii seksuaalisen häirinnän ja vaikenee sen edessä. Vaikka nyt rohkaistaan puhumaan häirinnästä, ketään ei saa painostaa kertomaan kokemuksestaan. Jokainen valitsee itse kokemuksensa jakamisen rajat, sanoo Naisten linjan viestinnän suunnittelija Johanna Storck. Tärkeää on uskoa, kuunnella ja viestiä toipumisen mahdollisuudesta.

    Uusin keskustelu käynnistyi Ylen uutisesta, jossa useat naiset elokuva-alalta kertovat elokuvaohjaaja ja professori Lauri Törhösen häirinneen heitä. Ongelma on kuitenkin yhtä nimeä laajempi, eikä pelkästään elokuva-alalla.

    Kaikki tiesivät, mutta kukaan ei puuttunut. Sama tarina on toistunut maailmanlaajuisesti. Se kertoo häirinnän sallivasta kulttuurista, mutta myös häirintään puuttumisen vaikeudesta. Sen on muututtava, nyt ravistellaan rakenteita, sanoo Johanna Storck.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kutsui jalkapallovaikuttajat kokoon miettimään millä keinoin Suomesta tulee menestyvä jalkapallomaa - jalkapallohan on jo maan suosituin urheilulaji.

    Olosuhteisiin on satsattu viime vuosina: 366 keinonurmea ja 80 jalkapallohallia kertoo tästä. Mutta fanituotteissa, markkinoinnissa ja yritysyhteistyössä ollaan edelleen alisuorittajia, myöntää Suomen Palloliiton tuore puheenjohtaja Ari Lahti.

    Kansainväliseen lopputurnaukseen pääsemme ensi vuosikymmenellä!

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla on tärkeä teos ja aikanaan oikaisi väärän kuvan, joka oli syntynyt ns. valkoisen Suomen tulkinnasta Suomen sisällissodasta ja sen syistä, kertovat Lasse Lehtinen ja Risto Volanen kirjassaan 1918 - Kuinka vallankumous levisi Suomeen.

    "Suomen kansa uskoo lukemaansa, silloinkin kun kyseessä on fiktio", Lehtinen sanoo.

    Sodat ja vallankumoukset ovat aina saaneet alkunsa suotuisissa oloissa voimakkaiden tai heikkojen johtajien päätöksin. Suomessakin kapinan syttyminen edellytti maailmansodan lopun olosuhteita, Venäjän vallankumouksellisten yllytystä ja oppineita harhaanjohtajia.

    "Vallankumoukset ovat aina olleet oppineiden poikien puuhastelua, Suomessakin, sorretusta työväenluokasta ja torppareista huolimatta."

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • Lentomatkustajilla saattaa olla väärä kuva lentoliikenteen turvallisuudesta. Moni matkustaja kuvittelee, että onnettomuudet ovat harvinaisia ja että niistä ei ole mitään mahdollisuutta selvitä. Tämä on väärä luulo. Oikeassa elämässä onnettomuuksia tapahtuu paljonkin, mutta useimmissa tapauksissa kukaan ei edes loukkaannu siitä huolimatta, että lentokone vaurioituu korjauskelvottomaksi. Tällaiset onnettomuudet sattuvat useimmiten lentokentillä tai niiden välittömässä läheisyydessä.
    Näistä onnettomuuksista ei juuri uutisoida. Tosin melkoisen poikkeuksen teki viime lauantaina Pohjois-Turkissa tapahtunut pahannäköinen onnettomuus, josta viestintävälineet kertoivat jopa kuvien ja videoiden kanssa. Kone ajautui kiitotieltä jyrkälle rantapenkereelle ja oli suistua mereen. Kaikki matkustajat kuitenkin selvisivät koneesta hengissä.
    Aivan viime aikoina on esille noussut uudenlainen ongelma.
    Matkustajat eivät poistu koneista ohjeiden mukaisesti ja he jäävät poistuttuaankin roihuten palavan onnettomuuskoneen äärelle. Syynä tähän oudolta tuntuvaan toimintaan on some. Matkustajat haluavat saada henkensäkin uhalla mahdollisimman dramaattista kuvaa onnettomuudesta ladatakseen materiaalia sivuilleen. Tästä toiminnasta on näyttöä Turkin tuoreessa onnettomuudessa. Olli Ihamäki tapasi lentokapteeni Heikki Tolvasen.
    kuva: EPA

  • Ensimmäiset ihmiset laskeutuivat Kuun kamaralle heinäkuussa 1969. Nyt haaveillaan jo Marsiin pääsystä, mutta Kuu kiinnostaa edelleen. Joulukuussa 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi haluavansa amerikkalaisten aloittavan uudelleen kuulennot.

    Ilmatieteen laitoksen Avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri sanoo olevan useita syitä sille, miksi Yhdysvallat Kuuhun halajaa. Kuusta ei tiedetä läheskään kaikkea. Toimittajana Mira Stenström.

  • Ymmärryksen ongelma on ihmiskunnan suurin haaste. Tekoäly voi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme, sanoo tekoälytutkija, professori Timo Honkela.
    Aivosyöpää sairastava Honkela oli Ajantasan vieraana helmikuussa 2017, kun Rauhankone-hanke oli vasta alussa. Nyt hän on haastateltavana uudelleen, kun tekoälytutkijan testamentti on valmis.
    Tekoälytutkijan testamentissa Honkela kuvaa tarkemmin ideoimansa merkitysneuvottelun prosessia ja tapaa, jolla kieli toimii tässä maailmassamme. Merkitysneuvottelu tuo meille yhteistä käsitystä siitä, mistä me puhumme kun puhumme esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, tasa-arvosta. Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Lauluntekijä Hector on saanut yhdessä toimittaja Heikki Harman kanssa muistelmansa valmiiki. Asfalttihippi vie 50-luvun Töölöön, 60-luvun folk-keikoille ja 70-luvun järisyttävän suosion vuosiin. Se on kaunis kuvaus kotiseuturakkaudesta ja rehellinen tilitys timanttilevyjen ja loppuunmyytyjen keikkojen lunnaista. Hector myös tunnustaa kanssamuusikoiden arvon ja merkityksen.

    Haastattelu alkaa arviolla suurista ikäluokista, he pääsivät pitkälle jo nuorena.

    Toimittaja on Jari Mäkäräinen.

  • Ulkosuomalaisia asuu maailmalla noin 1,6 miljoonaa, erityisen paljon Pohjois-Amerikassa, Etelä-Euroopan aurinkorannikoilla ja Australiassa.

    Marja Ala-Kokko tapasi Etelä-Amerikkaan Peruun kotiutuneen huilutaiteilija ja kouluttaja Ulla Suokon.

    Kouvolassa syntynyt Suokko asui ensin 20 vuotta New Yorkissa Manhattanilla, mutta tiesi jo nuorena, että Machu Picchu vuoren juurella on hänen kotinsa.

  • Psykiatri ja aktivisti Ilkka Taipale on julkaissut muistelmansa. Suomella on 100-vuotisjuhlat, mutta kuinka on menneinä vuosikymmeninä edes tavalliseen arkeen saatu mukaan osattomat? Taipale on mielisairaalan lääkärinä puolustanut erityisesti köyhiä miehiä ja mielenterveyspotilaita. Toimittaja Jari Mäkäräinen haastattelee.

    Museovirasto - Musketti, kuva: Seppo Suhonen

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan hopeavettä ei ole tarkoitettu otettavaksi suun kautta, eikä sitä saa käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin, eikä elintarvikkeiden lisäaineena. Jo muutama ruokalusikallinen voi johtaa myrkytykseen.

    Silti hopeavettä käytetään mm. antibiootin sijaan, jopa lapsille.

    Svenska Ylen Spotlight-ohjelma kertoi sunnuntaina 19.11., että viranomaiset ovat ryhtyneet suitsimaan hopeaveden markkinointia. Lääketurvallisuusvirasto Fimean mukaan joidenkin hopeavettä myyvien ja markkinoivien yritysten markkinointi on ollut lainvastaista.

    Ajantasan haastattelussa toksikologian professori Kirsi Vähäkangas Itä-Suomen yliopistosta. Toimittaja Kati Lahtinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä