Radio Suomi Turku

Hannes Heikura maalaa mustalla universaalia yksinäisyyttä

  • 7 min
  • toistaiseksi

Palkitun lehtikuvaajan ja valokuvataiteilija Hannes Heikuran näyttely Salon taidemuseo Veturitallissa pysäyttää pohtimaan, olemmeko sittenkin yksin kaveripiireistä ja työyhteisöstä huolimatta. Tummasävyisillä kuvillaan Heikura haluaa kertoa tarinoita, joiden outous jättää tilaa katsojan mielikuvitukselle. Jouni Koutonen tapasi arvoituksellisuudesta pitävän Heikuran Salossa. (kuva. Hannes Heikura, Helsinki 14.11.2011 12:09, sarjasta We Walk Alone)

Lähetykset

  • pe 18.1.2013 15.50 • Yle Areena

Jaksot

  • ”Väärä häpeän tunne eristää muista ihmisistä – nujerra se näillä keinoilla”. Näin nimetty artikkeli löytyy Yle Uutisten nettisivuilta. Häpeä on voima, joka saa myös Kallen Kantapöydän tällä kertaa keskustelemaan.

    Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa on kirjoittanut aiheesta kirjan nimeltään "Hirveä häpeä!". Hänen mukaansa Suomessa suuret ikäluokat kasvatettiin häpeällä. Nykyiset nuoret on puolestaan kasvatettu täysin toisin. He ovat tottuneet siihen, että heidän näkemyksellään on väliä.

    Mutta vieläkö meitä aikuisia hävettää ja helpottaako se iän myötä? Kantapöydässä häpeästä puhumassa Kalle Talosen kanssa ekaa kertaa kantiksena mukana oleva Kimi Kärki sekä Niina Repo ja Roope Lipasti.

  • Mediatutkija Veijo Hietala, 67, haluaa ryhtyä ”life coachiksi” jäädessään eläkkeelle Turun yliopistosta. Hän kertoo olevansa valmis auttamaan muita unelmien toteuttamisessa, koska on itse saavuttanut kaikki ne asiat, joista nuorena haaveili.

    Nyt eläkkeelle lähtiessä omien sanojensa mukaan työntekoa harrastava Veijo Hietala kertoo näistä toteutuneista haaveistaan. Yksinäisenä lukiolaispoikana elokuvateatterin pimeydessä oli vaikeaa kuvitellakaan, että elokuvaa ja televisiota voisi oikeasti opettaa yliopistossa tai että savolaispoika voisi koskaan päästä käymään Havaijilla.

    Hietala kertoo Kalle Talosen haastattelussa myös mm. kiinnostuksestaan parapsykologiaan ja ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Käsitellyksi tulevat myös turkulaisten elokuvatutkijoiden sekä Peter von Baghin ja muiden helsinkiläisten elokuva-entusiastien ristiriidat. Lopuksi Hietala kertoo välähdyksenomaisesta turkulaistumisestaan kauniina kesäiltana Turun Kauppatorilla, joka muistutti häntä helluntalaisten kokemuksista: "Turkulaisuuteen kääntyminen oli kuin uskoon tulo minulle".

  • Lounais-Suomen ihme tarkoittaa sitä, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa olisi nyt työtä tarjolla. Varsinkin teollisuudessa: esimerkiksi Turun telakalla ja Uudenkaupungin autotehtaalla. Vienti vetää, talous kasvaa ja pöhinää riittää. Mutta tiedetäänkö tästä kaikesta tarpeeksi muualla Suomessa, josta työvoimaa tarvittaisiin?

    Ex-pääministeri Esko Aho on Lounais-suomen positiivisen rakennemuutostyöryhmän selvityshenkilö. Hänen mukaansa valtakunnanmedia, joka operoi yleensä Helsingistä käsin, ei kerro kansalle tästä positiivisesta asiasta. Negatiiviset uutiset menevät Ahon mielestä paremmin läpi.

    Kallen Kantapöydässä pohditaan tätä Esko Ahon väitettä ja Lounais-Suomen ihmettä. Kalle Talosen kanssa Kantapöydässä viestintäyrittäjä Anna Sorainen, ex-uusikaupunkilainen mentalisti Pete Poskiparta ja ohjelmatekopäivänä eläkkeelle Turun yliopistosta jäänyt mediatutkija Veijo Hietala.

  • Puhelut kaiuttimen kautta yleisillä paikoilla, autojen parkkeeraaminen hiekkakentällä kahden metrin välein, mätitahnatuubin puristaminen keskeltä, lentokoneen käytävällä seisten odottaminen heti koneen laskeuduttua tai pastillien maiskutus.

    Elämässä on monia pikkuasioita, jotka eivät varsinaisesti vaikuta juurikaan elämään, mutta ottavat kuitenkin aika vakavasti pattiin. Kantapöydässä annettiin tällä kertaa vertaistukea näiden asioiden tiimoilta.

    Roope Lipastia ärsyttää aikuisten tetris eli tiskikoneen väärin täyttäminen. Satu Rasila ei pidä kassajonossa takana puhisevista kiireisistä ihmisistä. Marko Laihisen naapuri haisee.

    Kantapöydän isäntänä (ärsyttävine maneereineen?) Kalle Talonen, jonka mielestä lounaslinjastossa haarukoiden ja veisten pitäisi olla vasta ruoan ottamisen jälkeen.

  • Kenkien kiillotus viskillä ei ole suurten massojen hommaa, mutta Turun Herrainpukimon yrittäjä Tuukka Simonen harrastaa tätä mindfulness-henkistä toimintaa myös vapaa-ajallaan. Prosessi voi kestää useamman tunnin, jonka aikana saa täydellisen spitshinen lisäksi myös omat ajatukset koottua.

    Kalle Talonen antoi kirpputorilta ostamansa juhlakengät asiantuntevaan viskikäsittelyyn.

  • Aikaisemmin kun todellisuus tuntui liian raskaalta vedettiin kaksin käsin viinalla tai huumeilla päät sekaisin. Nykyään keksitään fantasioita, ja se jonka fantasiat ovat levottomimpia, saa vaaleissa äänivyöryn.
    Näyttää siltä, että 1700-luvulla alkanutta valistuksen aikakautta kammetaan oikein porukalla jalustalta.
    Johtajikseen kaivataan mahdollisimman levottomia puhuvia ihmisiä. Jorman järeissä Jorma Tuominen pohtii, mikä todellisuudessa on vikana, kun se ei enää jaksa kiinnostaa.

  • Ihminen on ihmiselle susi. Tuttu sanonta, mutta oletko miettinyt miksi ihmisen ja suden roolit sekoittuvat tällä tavalla? Jorma Tuominen kertoo susista ja susikuvitelmista.
    Talvisin hirvet kerääntyvät laumoiksi ja popsivat suihinsa erityisen mielellään nuoria vesakoita. Metsänomistajalle keväällä paljastuvat vahingot voivat olla järkytys. Luonnossa on kuitenkin yksi voima, joka panee talvellakin liikettä sorkkiin ja pelastaa taimikot täystuholta. Metsien suojelija on susi. Moni ei tätä tiedä, koska asiasta ei uskalleta puhua. Jorma Tuominen kertoo Jorman järeissä muitakin vaiettuja asioita susista.

  • Pelottelua tai toiveajattelua, käteisen dramaattisesta lopusta on jaksettu puhua
    jo vuosikymmeniä. Monesta lompsasta löytyy kaksi muovikorttia. Jompikumpi ainakin toimii. Pelastusrenkaana on varaseteli siltä varalta, että mikään ei toimi. Jorma Tuominen pohtii Jorman järeissä, onko näin hyvä vai pitääkö palvellua kehittää.

  • Presidentti Donald Trumpin uusi harrastus on kauppasotien aloittaminen. Jorma Tuominen esittää Jorman järeissä maailmanpoliittisia spekulaatioita, jotka eivät välttämättä toteudu, ja valitsee Suomen ilmavoimille seuraavan hävittäjän, mihin hänellä ei ole valtuuksia eikä rahoja. Näillä varoituksilla lähdetäänpä rohkeasti miettimään kannattaako ottaa riski ja lähteä hävittäjäostoksille Valkoiseen Taloon.

  • Pitäisikö koulujen kesälomia siirtää alkamaan myöhemmäksi ja jos niin kuinka paljon?

    Viikko, kaksi viikkoa? Juhannuksesta tai heinäkuusta alkaen? Elinkeinoministeriön selvityksen mukaan kesälomien siirtäminen kahdella viikolla toisi Suomeen noin 220 miljoonaa euroa lisää matkailutuloja. Kuinka paljon koulun tehtävä on palvella elinkeinoelämää? Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan koululaisten lomien siirtämisestä pitäisi neuvotella viimeistään ensi hallitusneuvotteluissa ja laajempaa kansalaiskeskustelua pitäisi kädä nyt, joten Kantapöytä keskustelee!

    Kalle Talosen kanssa ja kevätkauden viimeisessä Kantapöydässä Sinikka Svärd, Niina Repo ja Pete Poskiparta.

  • Liikenne herättää suuria tunteita ja erityisesti jos joku uskaltautuu liikenteeseen polkupyörällä. Nuo härvelit keksittiin tarpeeseen Napoleonin sotien jälkeen, kun hevoset olivat kuolleet sodissa tai ne oli syöty. Polkupyöräilijät meillä on aina keskuudessamme, mutta joka kerta kun pyöräily lisääntyy niin se on toisille järkytys.Jorma Tuominen kehottaa Jorman järeissä tekemään kuten Darwin neuvoi ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

  • Syytän sua Elisabeth Rehn, lauloi Popeda 25 vuotta sitten. Nyt Rehnin ajatushautomo ehdottaa asevelvollisuusjärjestelmään perustuslakiin paremmin sopivaa täysremonttia, joka laulattaa ainakin puolustusministeri Jussi Niinistöä. Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Näin on tuomarinohjeissa seissyt jo viisisataa vuotta. Yhdenvertaisuus vie helposti kohtuuttomuuksiin maanpuolustuksessa, Jorma Tuominen toteaa Jorman järeissä. Sillä elämänalueella kivaa ja mälsää kun on vaikea jakaa tasan.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Mikko Jokinen on vaikuttanut pari viime vuotta Laosin pääkaupungissa Vientianessa. Kaakkois-Aasian valtio on ympäristöhaasteiden keskellä, koulutettuja ihmisiä on vähän ja luonnonvaroille monen sortin ottajia kärkkymässä. Jorma Tuominen tapasi Turun entisen ympäristöjohtajan hänen puutarhassaan 36 asteen varjossa.

  • Kuinka löytää rikosromaaneja, jotka eivät tihkuisi verta ja seksiä? Kirjastonhoitaja Antti Impivaara vinkkaa, että netistä löytyy passeli palvelu kirjasampo.fi, joka helpottaa löytämään omaan makuun sopivaa lukemista. Jouni Koutosen vieraana Impivaaralta kyseltiin myös, kuinka kirjastojen Vaski-järjestelmässä saa lainojen myöhästymisvaroitukset toimimaan.

  • Turun Radion Toriparkissa puhuttivat tällä kertaa isot ja pienet yksiköt sekä Turun telakan saama suuri tilaus. Kalle Talosen isännöimässä toriparlamentissa istuivat kirjailija Roope Lipasti, lastenlääkäri, entinen Turun apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala sekä mediatutkija Veijo Hietala. Aluksi keskustelun kohteena oli Turun Hirvensaloon suunniteltu jättimäinen koulu, johon sijoitetaan noin 800 ala- ja yläkoululaista sekä 150 päiväkotilasta.

  • 80 vuotta täyttävä emeritusarkkipiispa John Vikström näkee Suomen vastakkainasettelun maana. Yhteiskunnassamme lisääntynyt eriarvoistuminen huolestuttaa emeritusarkkipiispaa. Arvot ovat koventuneet, mutta ilokseen Vikström on huomannut, että myös solidaarisuus on noussut uudeksi keskustelun aiheeksi. Petra Ristola haastattelee.

  • Brändi on tärkeä ja rahanarvoinen asia tuotteille ja yrityksille, mutta nykyään myös paikoille. Kaupungit ja kunnat brändäävät itseään entistä innokkaammin, jopa kokonaisia maita ja maanosiakin voidaan nykyään brändätä! Brändäämisellä tavoitellaan paitsi uusia asukkaita, myös yrityksiä ja sijoittajia. Etenkin kulttuuria käyttää moni pitäjä keppihevosenaan, mutta Turussa tämä on luonnollisesti viety pisimmälle kulttuuripääkaupunkivuoden myötä. Markkinoinnin tutkijatohtori Ulla Hakala ja tohtorikoulutettava Janne Lindstedt kävivät Kalle Talosen ja Jouni Koutosen haastattelussa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä