Teemana terveys

Lasten kuorsaamiseen tulisi tarttua heti

  • 17 min
  • toistaiseksi

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että joka kymmenes 6-8-vuotias lapsi kärsii unenaikaisista hengityshäiriöistä. Siinä kun aikuisilla uniapnean suurin syy on ylipaino, lapsilla syy löytyy yleensä rakenteellisista riskitekijöistä.
- Uutta tai yllättävää tässä tutkimuksessa oli, että lapsen ylipainolla tai kehon rasvaisuudella ei ollut mitään merkitystä suhtressa unenaikaiseen hengityshäiriöön. 7-vuotiaalla lapsella korostuvat rakenteelliset tekijät, toteaa Itä-Suomen yliopiston kliininen opettaja, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko. Toimittajana Kimmo Salvén.

Lähetykset

  • ti 19.2.2013 14.42 • Yle Areena

Jaksot

  • Hoitajakeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen ja katse yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen.

    Näillä periaatteilla luodaan uutta hoitokulttuuria Kuopion yliopistollisen sairaalan naisten osaston synnytysvuodeosastolla. Käytännössä tämä näkyy muun muassa perhepesä-toimintamallissa eli mallissa, jossa perhe toimii hyvin itsenäisesti vauvan kanssa koko sairaalassaoloajan. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Kipu on yleinen riesa: yli 40 prosenttia väestöstä kärsii kroonisesta kivusta ja 8 prosentilla kipu on vaikeaa tai sietämätöntä.
    – Kipu on tärkeä suojaava aisti, jonka avulla vältymme kehon vahingoittumiselta. Siinä vaiheessa kun kipu kroonistuu, sillä ei ole enää tätä varoitusmekanismia, vaan se on sairaus sinänsä ja sitä pitää hoitaa, toteaa pitkän uran kipututkijana tehnyt emeritusprofessori Matti Närhi. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Puoli kiloa kasviksia eli viidestä kuuteen kourallista. Näin paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi meidän itse kunkin saada popsittua päivän mittaan. Suurin osa suomalaisista aikuisista ei tähän tavoitteeseen pääse ja tekemistä on myös lasten kohdalla.
    "Kysymys on näiden tuotteiden syömään oppimisesta ja ruokailosta", toteaa lasten ruokakasvatuksen tiimoilta Itä-Suomen yliopistoon väitöstutkimusta tekevä laillistettu ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen.

  • Fyysisen perushoidon aikatauluttamaan vanhustyöhön tarvitaan gerontologista mielikuvitusta, toteaa yhteiskuntatieteiden maisteri Sointu Riekkinen-Tuovinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Hänen mielestään ikääntyminen ja vanhuus pitäisi nähdä nykyistä laajemmin sosiokulttuurisena ilmiönä.
    Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Turvatarkastus lentokentällä ennen koneeseen nousemista on meille jokaiselle tuttu juttu, mutta mitäpä jos myös sairaalaan kuljettaisiin turvatarkastuksen, tarkemmin sanottuna lääkityksen turvatarkastuksen, kautta?

    Suomalaisissa sairaaloissa tämä alkaa olla arkea kun lääkehoidon turvallisuuteen ja järkevyyteen pohjautuva lääkityksen arviointimenetelmä yleistyy.

    Anne Heikkisen haastateltavana apteekkari Jouni Ahonen KYSin sairaala-apteekista.

  • Paljon palveluja tarvitsevat ihmiset eksyvät, uupuvat ja turhautuvat palveluviidakossa.

    "Aika paljon on sellaista kierrettä, että lähetetään asiakas aina uudelle ammattilaiselle, jolle asiakas joutuu uudelleen kertomaan asiaansa. Asiantuntijatkaan eivät aina tunne riittävästi toistensa työtä ja toimintakenttää", toteaa tutkija Anneli Hujala. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Kävely on suomalaisten lempiliikuntamuoto ja sinällään tepsivä lääke osana terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa. Mutta mitä enemmän vuosia kertyy, sitä tärkeämmäksi nousee lihasvoima eli voimaharjoittelun merkitys.

    Tuoreen tutkimuksen mukaan suurempi lihasvoima on yhteydessä paitsi parempaan fyysiseen kuntoon myös vireämpään aivotoimintaan.

    Anne Heikkisen haastateltavana Kuopion liikuntalääketieteentutkimuslaitoksen ja UEFin tutkija Heikki Pentikäinen.

  • Koetapa pidättää hengitystä kahden minuutin ajan? Ja sen jälkeen mieti, jos jopa näin pitkiä hengityskatkoksia tulisi yön aikana pahimmillaan satoja kertoja? Uniapnea on vakava sairaus, joka pitäisi pystyä diagnosoimaan nykyistä tarkemmin. Anne Heikkisen haastateltavana Itä-Suomen yliopiston professori Juha Töyräs.

  • Erilaiset digitaaliset ratkaisut alkavat olla arkipäivää myös erikoissairaanhoidossa. Kansalaiselle näkyvin osa Virtuaalisairaalaa on Internetistä löytyvä Terveyskylä, joka sisältää laajan joukon eri sairauksien hoitoon liittyviä taloja. Pian lääkärin tai hoitajan vastaanotolle voi osallistua myös etänä vaikkapa omalta kotikoneelta käsin. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Auringon UV-säteilylle altistuminen on ihosyövän tärkein yksittäinen aiheuttaja. Ihosyöpää tutkiva LT Hanna Siiskonen kertookin, että ihosyöpien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Hänen tutkimuksensa keskittyy hyaluronaanin rooliin ihosyövissä ja se on avannut uusia näkökulmia ihosyövän hoitoon. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Noin puolet Suomessa sattuvista kuolonkolareista on sairausperäisiä. Alkoholi on mukana joka neljännessä kuolonkolarissa, itsemurhien osuus on puolestaan noin 12 prosenttia kaikista kuolonkolareista.

    "Kuljettajan terveys, mielentila, lääkitykset ja sairaudet eli siis kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa liikenteessä ajokykyä laskevasti ovat ajoterveyden osatekijöitä", kertoo lääkäri Juhani Kalsi. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • "Hyvällä hoidolla voidaan ehkäistä liitännäissairauksia, jotka aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, lyhentävät elinvuosia ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia terveydenhuollossa. Diabeteksen hoito on hyvin yksilöllistä ja kokonaisvaltaista", kertoo LT Reeta Rintamäki.

    Kuuntele kuinka tyypin 2 diabeteksen hoito on tehostunut uusien lääkkeiden myötä. Toimittajana Anne Heikkinen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Suomessa kaikille raskaana oleville äideille tarjotaan mahdollisuus sikiön kromosomipoikkeavuuksien ja vaikeiden rakennepoikkeavuuksien seulontaan raskauden alkuvaiheessa. Tähän seulontaan osallistuu arviolta 90 prosenttia raskaana olevista naisista. LL Jenni Kuljun väitöstutkimuksessa todettiin, että Downin oireyhtymän seerumiseulonta yli 35-vuotiailla on tarkempi kuin nuoremmilla äideillä. - Verikokeen merkkiaineet toimivat yli 35-vuotiailla naisilla merkittävästi paremmin kuin nuoremmilla, tämä tulisi ottaa huomioon seulonnan luottavuuden kannalta, Ranta-Ylikulju toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että potilaille sattuneiden haittatapahtumien määrä lisääntyy samanaikaisesti kun sairaanhoitajan hoitamien potilaiden määrä kasvaa. Sairaanhoitajamäärän lisääminen ei kuitenkaan ole ainoa autuaaksi tekevä asia, vaan kyse on myös sairaanhoitajien työskentelyolosuhteista. - Sairaanhoitajia ja heidän huoliaan pitää kuunnella ja sairaanhoitajien ääni pitää saada kuuluviin sairaalan eri tasoilla, myös johdon tuki on tärkeää, korostaa TtM Saima Hinno. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Harva elintarvike on saavuttanut niin vankkumattoman suosion kuin perinteinen ruisleipä. Täysjyväruisleipä on paitsi hyvää myös terveellistä; saamme jatkuvasti uutta tutkimustietoa ruisleivän terveysvaikutuksista. Ruis laskee kolesterolitasoja, tasoittaa verensokerin heilahteluja ja ehkäisee syöpää. Aivan viimeisimpien tutkimusten mukaan sillä on suotuisia vaikutuksia myös elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. Haastateltavina tutkija Kati Hanhineva ja professori Hannu Mykkänen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Peruspalveluista pihtaaminen voi tuoda kunnille jättilaskun myöhemmin. Näin on käynyt esimerkiksi kouluterveydenhuollon suhteen. Tutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollosta säästäminen näkyy lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarpeen reippaana kasvuna. - Se tietysti hämmentää aina, että miksi lapsen ja nuoren täytyy kärsiä näin vakavasti. Tätä kautta heräsi oma kiinnostukseni aiheeseen ja ajattelin, että tutkimuksella on myös yhteiskunnallista merkitystä, toteaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmää vaikeahoitoisuuden näkökulmasta tutkinut terveystieteiden maisteri Tarja Paakkonen. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Yhä useampi suomalainen mies on tumpannut tupakkansa lopullisesti, mutta sama hyvä kehitys ei näy naisten, eikä etenkään nuorten tyttöjen tupakointitilastoissa. Mikä ihme saa tytöt tarttumaan savukkeeseen? – Ammattikoulussa opiskelevista tytöistä 30, jopa 40 prosenttia tupakoi, kertoo 30 vuotta tupakoinnin vastaista työtä tehnyt erikoislääkäri Hannu Vierola. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Alati niukkenevat resurssit ja kasvava hoidontarve pakottavat terveydenhuollon toimijat miettimään uusia malleja toteuttaa tehokasta, mutta ehdottoman hyvää hoitoa. Yksi jo hyväksi havaituista, tuoreista keinoista on niin sanottu LEIKO-toimintamalli, jossa potilas saapuu leikkaukseen toimenpidepäivän aamuna suoraan kotoa. LEIKO-toiminta sopii monenlaisiin toimenpiteisiin. - Edellytyksenä on että potilas on sen kuntoinen, että voi valmistautua leikkaukseen kotona ja valmistautumiseen ei liity monimutkaisia tutkimuksia tai interventioita, jotka vaativat sairaalaolosuhteita, kertoo apulaisylilääkäri, kirurgian palveluyksikön johtaja Leena Setälä. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Vanhemmuus on kestävyysurheilulaji, jossa ei oikeastaan voi muuta kuin epäonnistua; aina voisi tehdä paremmin, sinnikkäämmin tai perusteellisemmin. Toisaalta vanhemmuus on kysymys, joka herättää harvinaisen paljon intohimoja mielipiteiden äärilaidasta toiseen. Miten suomalaiset määrittelevät tervettä lasta ja hyvää tai huonoa vanhemmuutta? Entä miten lasten alati yleistyvä ylipaino-ongelma näkyy vanhemmuuden laatuun liittyvässä keskustelussa? Tätä selvitti väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Riina Kokkonen. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Itse kukin meistä on kokenut, miten hyvää musiikki, teatteri tai taide - ylipäätään kulttuuri voi tehdä. Entä jos kulttuuria viedäänkin osaksi hoito- ja hoivayhteisöjen arkea, osaksi perushoitoa? Nyt puhutaan kulttuurihoidosta! Keskustelemassa ovat Kuopion kaupungin yhteisötaiteilijat, musiikin, teatterin ja kuvataiteen ammattilaiset, yhteisötaitelija Mari Lindfors, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja Johanna Sorjonen ja kulttuurihoitajana työskentelevä Markus Petsalo. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Matkailijaa varoitetaan superbakteereista, joille voi altistua ulkomaanmatkoillaan. Tartuntaa ei aina huomaa millään lailla. Siksi lääkärin pakeilla tai sairaalaympäristöön joutuessaan tulisikin aina kertoa, mikäli on ulkomailla viimeisen vuoden aikana käynyt, sillä bakteeritartunta voi vaikuttaa hoitoon tai levitä sairaalaympäristössä. – On erittäin tärkeää, että ihmiset kertovat missä ovat matkustaneet, jotta voidaan tehdä tutkimuksia ja selvittää, onko henkilö moniresistentin mikrobin kantaja, toteaa KYSin infektiolääkäri Irma Koivula. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että jopa 40 000 - 60 000 suomalaista olisi jossain vaiheessa kasvattanut kannabista, aktiivikasvattajien määrän arveltiin jäävän alle 10 000. Joka kymmenes suomalainen kertoi tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun kannabiksen kasvattajan. Kotikasvattajat kasvattavat kannabista lähinnä omaan ja lähipiirin käyttöön, mutta ei niinkään myyntiin. – Myyntiä ja rahallista intressiä oli hyvin vähän, rahasummat oli ihan muutaman sataa euroa. Lähes puolet ei ollut koskaan myynyt omasta sadostaan yhtään mitään, toteaa dosentti, osastonjohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Tanssimisesta on tullut yhä suositumpi harrastus. Matti Meikäläiselläkin on nyt lupa heittäytyä samban rytmeihin tai harrastaa puolison kanssa vakiotansseja. Fyysinen kunto kohenee, tanssiminen tuo sosiaalisia kontakteja ja dementiakin pysyy loitolla miettiessä, minne seuraava askelsarja tanssijaa kuljettaa, vastaavat tanssinharrastajat. Anne Heikkinen lähti kuulostelemaan tämän harrastuksen saloja, tanssikavereina ovat tanssinharrastaja ja -opettaja Petri Röytiö Iisalmesta sekä klassisen baletin lehtori Virve Varjos Savonia-ammattikorkeakoulusta.

  • Kotona asuvat ikäihmiset käyttävät runsaasti psyykenlääkkeitä. Erityisen ongelmallista tilanteessa on se, että lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettuja uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään jopa vuosien ajan. Proviisori Maria Rikalan väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että psyykenlääkkeitä eli psykoosi-, masennus- tai uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytti 38 prosenttia kotona asuvista ikäihmisistä. Heistä 60 prosenttia jatkoi näiden lääkkeiden käyttöä jopa yli kolmen vuoden ajan. – Usein ollaan huolissaan siitä, määrätäänkö psyykenlääkkeitä ikäihmisille liikaa tai suositusten vastaisesti, mutta yhtä lailla huolta herättää myös se, jäävätkö iäkkäiden mielenterveyden sairaudet huomaamatta, toteaa proviisori Maria Rikala. Toimittajana Anne Heikkinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä