Julkinen sana

Riskillä leimatut

  • 29 min
  • toistaiseksi

Lasten ja nuorten tekemien rikosten uutisointi antaa niiden luonteesta ja määrästä todellisuutta synkemmän kuvan. Nuoret nähdään turvallisuutta uhkaavana riskinä ja yksittäiset ääritapaukset leimaavat mediakeskustelua. Dosentti Timo Harrikari on tutkinut, millaista on julkinen keskustelu lapsista ja nuorista. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. Lopuksi mediakommentti, jonka toimittaa Juha Kulmanen.

Lähetykset

  • to 19.5.2011 10.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Juha Kulmanen ja Rax Rinnekangas keskustelevat Rinnekankaan urasta ja uusimmasta elokuvasta, Maailman viimeinen kirjakauppa, joka esitettiin Rakkautta ja Anarkiaa - elokuvafestivaalilla Helsingissä. Katoaako kyky lukea vaativia kirjoja informaatiotuvan keskellä?

  • Helsingin Sanomien alku on nuorten idealististen miesten aatteen paloa. Nuorsuomalaisten journalismi törmäsi kuitenkin nopeasti talouden lainalaisuuksiin. Kun lehti alkoi kannattaa, rahanjakajia riitti ja kilpailu vallasta alkoi, kunnes se paaluttui Erkon suvulle.

    Helsingin Sanomien yrityshistorian kirjoittaneet historiantutkijat Elina Kuorelahti ja Niklas Jensen-Eriksen kertovat, miten miljardijätti syntyi.

    Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Tänä vuonna keskustan Seppo Kääriäinen tuli olleeksi 30 vuotta eduskunnassa ja samalla rapsahti ministerin arvonimi. Juha Kulmanen oli seuraamassa Kääriäisen nousua eduskuntaan ja kysyy nyt häneltä mikä onkaan muuttunut politiikan julkisuudessa.

  • Kun yhtiö joutuu negatiiviseen mediapyöritykseen, avuksi rientävät viestintäkonsultit, ja yksi sellainen on Harri Saukkomaa, jolla on pitkä ura suomalaisessa mediassa.

    Saukkomaa on ollut tutkiva journalisti, päätoimittaja, mediapomo ja yrittäjä. Hän tuli tunnetuksi paljastaessaan Kouri-kaupat. Jutun seurauksena KOP:n johtaja Jaakko Lassila sai lähteä.

    Julkisessa sanassa kysytään Harri Saukkomaalta miten journalismi on muuttunut ja millainen on viestintätoimistojen rooli mediamaisemassa.

    Ohjelman toimittaa Anna-Liisa Haavikko.

  • Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen on tullut tunnetuksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Toimittajana on Juha Kulmanen.

  • Viestintäjohtaja Markku Mantilan tulokulma mediaan muuttui kolme vuotta sitten, kun hän siirtyi Kalevan päätoimittajan paikalta valtioneuvostoon. Nyt hän on jättämässä virkamiehen työn ja lähtee yrittäjäksi.

    Mantilan kolmeen vuoteen valtioneuvostossa mahtuu tietovuotoja, sotea ja ministerien mediakangertelua. Julkisessa sanassa kysytään, miten asioista kertomisen tapa on muuttunut Markku Mantilan aikana valtioneuvostossa.

    Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Miten ammattitoimittaja harjoittaa lähdekritiikkiä kun lähteenä ovat amerikkalaiset uutiskanavat ja USA:n itärannikon sanomalehdet? Mitä uusi Ylen Yhdysvaltainkirjeenvaihtaja lähtee maassa selvittämään? Puheena on myös presidentti Donald Trumpin ja median välinen sodankäynti.

    Keskustelijoina ovat kokeneet ulkomaantoimittajat Rauli Virtanen ja Yle Uutisten seuraava Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila.

  • Arvioitaan ja kokemuksiaan venäläisen mediakentän kehityksestä antavat toimittajat Polina Kopylova ja Jussi Niemeläinen. Mihin voi luottaa ja miten Suomi näyttäytyy itänaapurimme uutisoinnissa?
    Ohjelman toimittaa Janne Junttila.

  • Nuori pääministeri Mauno Koivisto oli taitava median kanssa. Rusettikaulainen ministeri hurmasi Jatkoaika -viihdeohjelmassa ja perhe esiintyi julkisuudessa. Kun Mauno Koivistosta tuli presidentti, median odotukset olivat korkealla. Kekkosen ajan vaikenemisesta haluttiin eroon. Julkisuus ei ollut aina Koivistollekaan helppoa, mutta hän tarvitsi keskustelukumppaneiksi toimittajia, vaikka nimittikin heitä sopuleiksi.

    Julkisessa sanassa puhutaan Koiviston ja median suhteista eläkkeellä olevan politiikan toimittajan Arto Astikaisen kanssa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
    Ohjelma on toinen lähetys toukokuulta 2017.

  • "Toimittaja on vastuussa jutun synnyttämästä mielikuvasta", "Median pitäisi tukea yhteiskunnan myönteisiä hankkeita" ja "Tiedon voi julkaista vain jos taustalla on kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä". Kolme kokenutta toimittajaa ruotii journalismin kipupisteitä. Keskustelun pontimena toimivat väitelauseet.

    Keskustelijat ovat Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth, Lännen median politiikan toimittaja Lauri Nurmi sekä Jussi Pullinen, joka on Tampereen yliopiston journalistiikan uusi vierailuprofessori.

    Ohjelman toimittaja on Janne Junttila.

    Keskustelun ensimmäinen osa kuultiin 5.7.2017 ja löytyy Areenasta.

  • Kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989, Eurooppaa jakanut rautaesirippu alkoi rakoilla ja elätettiin toiveita yhtenäisyydestä. Monien yllätykseksi Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät nopeasti ja väkivallattomasti. Tuolloin kaksi hyvin erilaista päätöksentekokulttuuria liittyi yhteen. Suljettu ja avoin talous kohtasivat, mutta mitä tapahtui medialle. Mitä jäi mediaan itäsaksalaisuudesta jäljelle, kun länsi oli talouden ja hallinnon veturi? Ulkomaantoimittajana ja myöhemmin lehdistöneuvoksena Saksojen kehitystä seurannut Leo Riski kertoo, miten sulautuminen muokkasi mediaa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • "Yleisöllä on oikeus tietää rikoksen tekijän etninen alkuperä", "Nimettömiä lähteitä käytetään journalismissa epämääräisesti" ja "Media ajojahdin kohteeksi joutuvat aina keskustalaiset tai perussuomalaiset". Kolme kokenutta toimittajaa ruotii journalismin kipupisteitä. Keskustelun pontimena toimivat väitelauseet.

    Keskustelijat ovat Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth, Lännen median politiikan toimittaja Lauri Nurmi sekä Jussi Pullinen, joka on Tampereen yliopiston journalistiikan uusi vierailuprofessori.

    Ohjelman toimittaja on Janne Junttila.

    Keskustelun toinen osa on kuultavissa 19.7.2017

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä