Kalle Haatanen

Perjantaisin klo 10.00, Yle Radio 1

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Jaksot

  • 1600-luvulla elänyt Malin Matsintytär oli niitä harvoja Ruotsin valtakunnassa eläneitä naisia jotka poltettiin elävältä roviolla. Malinin rikos oli noituus. Laajamittaiset noitavainot alkoivat Ruotsissa vasta 1600-luvulla. Malin Matsintytär oli muuttanut Pohjanmaalta Tukholmaan.

    Tampereen yliopiston pohjoismaisen historian dosentti Marko Lamberg on tutkinut nuoren suomalaisnaisen traagista tietä noitaroviolle. Malin Matsintyttären antoivat ilmi hänen omat tyttärensä, joita itseään oli jo aiemmin syytetty noituudesta ja vierailuista Kyöpelinvuorella.

  • Monet väistämättömät globaalit kehityskulut muuttavat merkittävästi elinolosuhteitamme ja elintapojamme. Ihmiskunnan suuria haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos, väestökehitys, eriarvoistuminen ja digitalisaatio.
    Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen arvioi, että moni arkipäiväinen asia muuttuu radikaalisti jo lähi vuosikymmeninä. Esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen kehityksessä on vielä paljon tehtävää.
    Liikkuminen todennäköisesti automatisoituu monin eri tavoin ja varsinkin liikenteen sujuvuutta yritetään parantaa uusilla teknologioilla. Robotisaatio etenee monilla arjen alueilla, esimerkiksi hoivatyössä. Robottien lisääntyminen ei kuitenkaan pelkästään vie työpaikkoja. Robottien etäohjaaminen voi tarjota aivan uudenlaisia töitä esimerkiksi vammaisille tai henkilöille jotka haluavat tehdä töitä kotonaan.
    Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on perehtynyt elämää ja arkeamme muuttaviin megatrendeihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand on vaikuttanut merkittävästi monien yritysjohtajien ja myös taloustieteen tutkijoiden ajatteluun. Rand oli kuitenkin oikealta ammatiltaan elokuvakäsikirjoittaja ja romaanikirjailija Ayn Rand oli puhtaan kapitalismin puolestapuhuja, ja hänestä tuli USA:ssa oikeiston tärkeä talousvaikuttaja. Hänen talousajattelustaan on ruvettu puhumaan myös Suomessa etenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
    Randin ajattelussa korostui individualismi. Hän näki kaiken julkisen vallankäytön haitallisena ja jopa sortona yksilönvapautta vastaan. Niin sanottu ”yövartijavaltio” oli hänen ihanteensa.

    Filosofian tohtori Jussi Jalonen on perehtynyt Ayn Randin elämään, ajatteluun ja vaikutukseen.
    Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuhannet suomalaiset muuttivat Neuvosto-Karjalaan.
    Suomalaisia punaisia pakeni rajan taa sisällissodan jälkeen. Myöhemmin Karjalaan matkasi vapaaehtoisia sosialismin rakentajia sekä Amerikasta että Suomesta. Myös Lapuan liike muilutuksineen työnsi suomalaisia Neuvostoliittoon.
    Aloitteleva neuvostovalta tarvitsi loputtoman paljon uutta työvoimaa, sillä Venäjä oli maailmansodan, vallankumouksen ja sisällissodan jäljiltä rappiotilassa. Niinpä amerikansuomalaisia suorastaan houkuteltiin muuttamaan Karjalaan ihan kampanjoiden avulla.
    Amerikansuomalaiset saivatkin Karjalassa paljon aikaan. He toivat mukaan koneita, laadukkaita työkaluja ja moderneja työtapoja. Heidän ansiostaan metsätyön ja maatalouden tuottavuus nousivat selvästi. Amerikansuomalaiset kunnostautuivat myös rakentajina ja teollisuuden kehittäjinä.
    Suomalaiset pääsivät merkittäviin asemiin myös v. 1923 perustetun Karjalan autonomisen neuvostotasavallan johdossa.
    Suomalaisten ponnistelu sosialismin hyväksi sai kuitenkin traagisen lopun. Stalinin vainoissa tuhansia Karjalan suomalaisia pidätettiin ja teloitettiin. Tekaistujen syytteiden aiheena oli usein vakoilu tai sabotaasi. Tutkijoiden arvioiden mukaan nelisen tuhatta suomalaista teloitettiin 1930-luvun aikana Karjalassa.
    Tietokirjailija Ossi Kamppinen on tutkinut suomalaisten vaihteita Neuvosto-Karjalassa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Kautta aikain on kerrottu tarinoita naissotureista ja jopa naisista armeijoiden päälliköinä. Koska historiaa ovat useimmin kirjoittaneet miehet, leimaa naissoturitarinoita ja –myyttejä usein ihmettely siitä, miten nainen kykenee miehille varattuihin tehtäviin ja rooleihin.

    Tunnetuin naissoturimyytti on antiikin tarinoissa esiintyvät amatsonit. Ei ole varmuutta siitä, perustuvatko amatsoni tarinat johonkin oikeaan historialliseen naissoturiperinteeseen. Arvellaan, että tarinoiden esikuvana voisivat olla muinaiset skyytit. Skyyttinaisten tiedetään osanneen ratsastaa ja metsästää ja he osallistuivat myös taisteluihin.
    Antiikin Kreikan amatsonitarinoissakin korostetaan toiseutta eli sitä että amatsonit olivat kerta kaikkiaan erilainen kansa kuin kreikkalaiset. Amatsonit esitettiin barbaareina, jotka olivat sivistyneen Kreikan vihollisia. Antiikin amatsonitarinat ovat voimakkaasti vaikuttaneet länsimaiseen populaarikulttuuriin aina meidän päiviimme asti.
    Tietokirjailija Karolina Kouvola on tutkinut eri maiden naissoturitarinoita ja –myyttejä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Käsitys ”pimeästä keskiajasta” on säilynyt ihmeen kauan sekä populaarikulttuurissa että myös jossain määrin tutkimuskirjallisuudessa. Pimeydellä on tarkoitettu sivistymättömyyttä ja väkivaltaisuutta.
    Keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio sanoo, että näissä käsityksissä on mukana sekä virheellistä tietoa että oikean tiedon murusia. Keskiajan pimeys keksittiin jo renessanssin aikana, jolloin aiempina vuosisatoina kirjoitettua latinan kieltä alettiin pitää rappeutuneena ja rumana.
    Myös valistusajalle keskiaika oli hyvä vihollinen, koska sieltä löytyi hyviä esimerkkejä kirkon harjoittamasta sorrosta.
    Tahkokallion mukaan yksi keskiaikaa koskeva myytti on se, että koko Eurooppa olisi elänyt pienten ruhtinaskuntien harjoittamassa feodaalitaloudessa. Feodalismin aikakausi oli lyhyt eikä se koskenut koko Eurooppaa. Toinen virheellinen käsitys on että keskiaika olisi ollut erityisen väkivaltaista aikaa. Yhtä väkivaltaisia ajanjaksoja on ollut ennen keskiaikaa ja myös sen jälkeen. Tietysti nykyajan Euroopan tilanteeseen nähden väkivallan tekoja tehtiin paljon.
    Jaakko Tahkokallion on perehtynyt keskiaikaa koskeviin virheellisiin käsityksiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suomen kannalta ensimmäinen maailmasota oli harjoitus toista maailmansotaa varten, sanoo Suomen itsenäisyyden ensi vuosikymmeniä tutkinut Risto Volanen. Sotien lähtökohdat ja lopputuloksetkin näyttävät Suomen suunnasta katsottuna samanlaisilta. Saksalaiset tulevat joka tapauksessa, mitä tehdään? Saksa hävisi sodan, mitä tehdään? Nuori Suomi joutui itsenäisyytensä alkuvuosina toimimaan hyvin epävakaassa ja huonosti ennustettavassa ympäristössä. Suurvaltojen turvallisuuspolitiikkaa oli hyvin vaikea ennakoida. Esimerkiksi yllättävä käänne oli se, että entiset veriviholliset Saksa ja Neuvosto-Venäjä aloittivat sotilasyhteistyön jo 1920-luvulla.
    Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on uusimmassa kirjassa tutkinut Suomen turvallisuuspoliittista pelitilaa ja ratkaisuja sotien välisenä aikana.

  • Antiikin kreikassa psykopatia tarkoitti sielun kärsimystä. Vaikka käsitykset psykopatian luonteesta ja olemuksesta ovat muuttuneet paljon vuosisatojen aikana, on tämä kärsimyksen ajatus säilynyt siinä meidän päiviimme asti. Nykyäänkin ajatellaan että psykopatia aiheuttaa kärsimystä joko yksilölle itselleen tai yhteiskunnalle tai usein jopa molemmille.

    Psykopatia on aina ollut hyvin yhteiskunnallinen termi, sanoo tutkija Katariina Parhi. Se on vetänyt rajaa normaalin ja sairaan ihmisen välille.

    Suomessa psykopatian käyttö diagnoosien terminä lopetettiin vuonna 1968. Psykopatia-termin tieteellisyyttä alettiin kyseenalaistaa jo 1940-luvulla. Monet psykiatrit pitivät psykopatia-diagnooseja potilaita leimaavina tai hyödyttöminä.

    Psykopatiaa käytettiin psykiatriassa joskus ”kaatoluokkana”, johon heitettiin kaikki potilaat, joihin eivät muut diagnoosit päteneet. Toisaalta usein psykopatialle annettiin myös hyvin tarkkarajaiset määritykset.

    Vaikka psykopatia on poistunut tautiluokituksena, termi elää edelleen sekä kansan suussa että asiantuntijapuheessa.

    Tutkija Katariina Parhi on perehtynyt psykopatian historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Donald Trump on muuttanut radikaalisti USA:n politiikan kieltä ja toimintatapoja. Trumpin kausi on vaikuttanut paljon myös republikaanisen puolueeseen. Toimittaja Markus Tiittulan mukaan Trump on muuttanut puolueen herrakerhosta ääriliikkeeksi, jonka taktiikat muistuttavat fasistien toimintatapoja. Trump on saanut luotua republikaaniseen puolueeseen pelon ilmapiirin, jossa kukaan ei uskalla vastustaa häntä. Kaikki pelkäävät Trumpin uudelleen valintaa, jonka jälkeen vastustajat menettäisivät asemansa. Uskonnollisen oikeiston suhtautuminen Trumpiiin on muuttunut. Viime vaaleissa uskovien mielestä rivosuinen Trump oli pienempi paha kuin Hillary Clinton. Nyt uskonnollinen äärioikeisto ihailee Trumpia estoitta.

    Toimittaja Markus Tiittula on seurannut USA:n äärioikeiston nousua Trumpin presidenttikaudella. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suomalaiset vaalivat mielellään itsestään sellaista kuvaa. että heillä olisi jokin erityinen suhde luontoon ja erityisesti metsään. Tietokirjailija Riikka Kaihovaaran mukaan tuo käsitys on melko romanttinen ja sen voi monin tavoin kyseenalaistaa. Luonto on pistetty myös usein palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä.
    Kuvataiteeseen ikuistetuissa kansallismaisemissa toistuvat tietyt samat elementit, vaikka hyvin monenlaisia maisematyyppejä olisi tarjolla. Koskematonta villiä luontoa on kauan pidetty aitona ja ihanteellisena, vaikka sitä on ollut melko vähän siitä lähtien kun metsäteollisuus tuli Suomeen. Toisaalta villi luonto ei ole jossain kaukana erämaissa vaan se on yhtä hyvin kaatopaikoilla, kaupunkien takapihoilla ja ihmisen vatsassa mikrobien ekosysteeminä.

    Riikka Kaihovaaran mukaan luonnon romantisoiminen johtaa helposti ajatukseen, että ihminen ei ole osa luontoa. Ihminen on paha ja luontoon sopimaton mutta luonto itse on hyvä Äiti Maa. Romanttinen käsitys luonnosta johtaa helposti petolliseen moralismiin.

    Riikka Kaihovaara on pohtinut ihmisen ja luonnon monimutkaista suhdetta sekä menneessä ajassa että nykyaikana.

  • Monet kotimaiset keksinnöt ovat muuttaneet merkittävästi suomalaisten arkipäivää. Suomalaisia keksintöjä on leimannut käytännönläheisyys. Kuivauskaapit säästivät perheenäitien työaikaa ja AIV-rehu vähensi raskasta heinätyötä.

    Uudet innovaatiot ovat olleet keskeinen tekijä Suomen modernisaatiossa. Itsenäisyyden ajan alussa Suomi oli vielä köyhä kehitysmaa, jossa elintaso, koulutustaso ja jopa hygienia olivat alhaisella tasolla. Uudet keksinnöt helpottivat monin tavoin työtä ja lisäsivät vapaa-aikaa. Nyttemmin suomalainen innovointi on menestynyt paremmin teollisuuden laitteiden kehittelyssä kuin kuluttajatuotteissa.

    Tietokirjailija Mari Heikkilä on tutkinut innovaatioiden vaikutusta suomalaisten arkeen.

  • Metafysiikka tutkii olemisen merkitystä ja luonnetta. Filosofit ovat jo antiikin ajoista lähtien pohtineet sitä, mitä on olemassaolo ja minkä tyyppisiä asioita ylipäätään on olemassa. Aristoteelinen metafysiikka yritti ymmärtää luontoa ja sen ihannejärjestystä. Uudella ajalla metafysiikka koetti ratkoa myös teologiasta kumpuavia kysymyksiä pohtimalla maailmankaikkeuden alkuperää ja jumalan olemassaoloa.

    Teoreettisen filosofian dosentti Riku Juti on perehtynyt metafysiikan historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä