Metsäradio.

Soiden hyötykäytön ympäristöhaitat

  • 7 min
  • toistaiseksi

Suomen soilla harjoitettu turvetuotanto saattaa liata paikalliset vesistöt hyvinkin pahasti. Professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen puhui siitä, voisiko turvetuotantoa harjoittaa niin, että haitat vesistöille olisivat nykyistä pienemmät. Toimittajana oli Maija Elonheimo. Kuva: Metla

Lähetykset

  • ke 20.3.2013 23.37 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Metsät ovat monille suomalaisille erittäin tärkeitä ympäristöjä. Ne pitävät mielen virkeänä ja tarjoavat monipuoliset harrastemahdollisuudet. Myös oululainen biologian ja maantiedon opettaja Markku Hukkanen on metsien ystävä ja moninaiskäyttäjä. Hukkanen on kulkenut metsissä lintujen perässä koululaisesta saakka ja nykyäänkin tulee suuri osa vuodesta vietettyä erityyppisissä metsissä kun pääpaino on petolintujen rengastuksessa ja uhanalaisten lintujen seurannassa. Toimittajana oli Juha Laaksonen.

  • Puiden vuosirenkaisiin eli lustoihin liittyy käsittämätön määrä tietoa. Sitä pitää vain osata lukea. Ja Suomessa osataan. Meillä on lustotutkimusta harjoitettu liki sata vuotta, ensin perinteisin menetelmin, mutta sittemmin muun muassa niinkin vallankumouksellisella tavalla kuin sukeltamalla. Yksi lustotutkimuksen suurista innovaatioista oli se, että keksittiin sukeltaa lampien ja järvien pohjista niissä tuhansiakin vuosia maanneita runkoja. Jopa alkoi tietoa karttua menneiden vuosituhansien takaa. Tutkijoille ovat selvinneet maapallon kylmät ja lämpimät kaudet, sateet ja kuivat ajanjaksot ja ylipäätään se, että säiden suurikin vaihtelu on ollut luonnollinen asia. Niinpä monet lustotutkijat suhtautuvat puheeseen ilmastomuutoksesta kyseenalaiseen valoon. Näin tekee Luken vanhempi tutkija Mauri Timonenkin, joka tekee työtään Rovaniemellä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tapaamassa Timosta nyt kun Floridaa pudistellut hirmumyrsky tulvineen on ollut kaikkien mielissä selvänä todisteena ilmastonmuutoksesta.

  • Yksi vuosi, kuusi haastetta. Uudessa sarjassa Mikko Peltsi Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja toivottavasti itsensä ylittämisen euforisia hetkiä. Syyskuussa alkoi ensimmäinen urakka merimelonta, päivän tunnelmia suorassa Metsäradiossa Mikko Peltolalta kysyi Heikki Tikkanen. Kuva: Yle

  • Riistakamerat ovat kehittyneet viime vuosina valtavin harppauksin. Muistikortille tallentuu mitä erikoisempia kulkijoita ja kortin purkuvaiheessa tietokoneen ruudulle avautuu koko pihapiirin elämä. Erkki Salonen asuu Järvistenkylällä Lahdessa ja naapureita ei siellä ole lähellä, mutta monet eläimet jättävät jälkensä pihalle ja muistikortille. Asko Hauta-aho lähti Järvistenkylälle selvittelemään näitä asioita ja tietysti yllätyksiäkin tämän harrastuksen parissa on jo tullut. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomessa on peräti yhdeksän miljoonaa hehtaaria suota, josta noin prosentin verran on turvetuotannossa. Nyt mielenkiinnon kohteena on kuitenkin rahkasammal, josta on tulossa kokonaan uusi suosta saatava raaka-aine. Sammaleen monet hyvät ominaisuudet olivat jo ammoin vanhan kansan tiedossa, mutta tehokkaiden keruulaitteiden puute on ehkäissyt tämän uusiutuvan raaka-aineen kaupallisen hyödyntämisen.
    Elämme kuitenkin muutoksen aikoja tässäkin suhteessa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki lähti käymään Kihniön suurilla suoaavoilla, joilla jyrisee maailman ensimmäinen sammalenkeruukone, jolta nyt odotetaan paljon. Kone on pitkällisen kehityksen tuloksena syntynyt prototyyppi. Sen tuotekehittelystä vastaa Eco Moss Oy, jonka toimitusjohtaja Heikki Rantanen oli Metsäradion haastateltavana.
    Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Melkein kotkan kokoisen kalasääsken viisikuinen pesimäkausi päättyy syyskuussa, kun koiras ja poikaset lähtevät kohti Länsi-Afrikkaa. Naaraat lähtivät jo elokuun alkupuolella. Pertti Koskimies on tutkinut kalasääskiä itärajalla yli 40 vuotta ja tarkastaa Taipalsaarelta Tuupovaaraan sata pesää. Päivittäin hän seuraa pihaltaan Parikkalan Siikalahdella viittä pesää, siinä on elämän väkevää tuntua. Mutta mieli on kaihoisa, kun enää kauniina muistoina soivat koiraan soidintanssi taivaalla valkoselkätikkalehdon päällä, naaraiden hätäilyt pesän luona, poikasten kiihkeät ruoankerjuut. Lopulta uljas petolintu heittää haikein vihellyksin ystävälleen hyvästit tältä kesältä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa pureuduttiin hunajan rakenteeseen ja mm. siihen millainen on tämän päivän tyypillinen mehiläistenhoitaja. Suomen mehiläishoitajien Liiton puheenjohtaja Janne Leimi oli hyvillään siitä, että alalle on viime vuosina tullut paljon nuoria mukaan. Suomessa elantonsa hunajasta saa noin 100 ihmistä eli heille hunaja on pääelinkeino. Keskimääräinen sato on 40 kg vuodessa tai siis paremminkin sanottuna kesässä, kertoo Janne Leimi. Kuva: Petri Rinne / Yle

  • Nyt tarvitaan bioalan asiantuntijoita, ja kaikesta päätellen yhä enenevässä määrin. Bio- ja kiertotaloudesta odotetaan paljon ja aiheesta tunnutaan puhutavan kuin ruisleivästä, mutta onko biotalous edes terminä kaikille tuttu. Ja mitä se pitää sisällään, mitä sillä tarkoitetaan. Karelia -ammattikorkeakoulussa Joensuussa on kehitelty uusia mahdollisuuksia biotalouden opiskeluun. Tarjolla on täysin virtuaalinen Biotalousasiantuntijan osaamissalkku. Tämä opinto-ohjelma on tarkoitettu kaikille biotaloudesta kiinnostuneille aiemmasta koulutuksesta riippumatta. Näkökulmia biotalouteen on täysin virtuaalinen opintojakso, jolla opiskelija etenee omaan tahtiinsa ja kaikki tapahtuu verkossa.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Pohjois-Karjalaan suuntautuneella ohjelmantekomatkallaan opintojakson toisen suunnittelijan Helena Puhakka-Tarvaisen Karelia ammattikorkeakoulusta.
    Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä