Perheen aika

Temperamentilla on väliä!

  • 29 min
  • toistaiseksi

Lapsen temperamentilla on vaikutusta kouluarvosanoihin. Varsinkin uransa alussa olevat opettajat sekoittavat lapsen temperamentin piirteitä esimerkiksi tuntiaktiivisuuteen, jota myös arvioidaan todistuksessa. Temperamentti on ihmisen synnynnäinen piirre, joka määrää esimerkiksi sen kuinka me reagoimme yllättävissä tilanteissa. Jos opettaja ei koulussa tunnista oppilaan temperamentista johtuvaa ujoutta, hänen osaamistaan saatetaan arvioida väärin perustein. Haastattelussa Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Lähetykset

  • to 21.3.2013 16.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • "Leikki on toimintaa, jonka avulla pikkulapsesta kehittyy koululainen", sanoo varhaispedagogiikan dosentti ja Leikin käsikirjan toinen kirjoittaja Leena Lummelahti. Toimittajana Kati Keinonen.

  • "Toivoisin, että työnantajat saisivat korvausta siitä, että vanhemmat tulisivat koulupäivän aikana katsomaan kouluun oman lapsensa opetusta. Se olisi iso yhteskunnallinen satsaus perheiden tukemiseen", sanoo Espoon Auroran koulun rehtori Martti Hellström. Suvi Puukankaan vieraana oli myös Vanhempainliiton erityisasiantuntija Tuija Metso.

  • "Lapsen pitäisi päivän aikana kohdata joku aikuinen, jolla on aikaa kuunnella häntä. Se voisi luonnollisesti olla terveydenhoitaja", ehdottaa Meidän perhe -lehden päätoimittaja Tytti Kontula. Suvi Puukankaan haastateltavana myös Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön asiamies Petra Kouvonen.

  • "Lasten maailmasta voisi saada hyviä vihjeitä siihen, miten talousajattelua voisi laajentaa. Miten taloudella voisi tehdä asioita, jotka eivät vaikuta talouden piiriin kuuluvaksi", toteaa Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Minna Ruckenstein. Hänen mukaansa lapset käyttävät rahaa hyvin avoimesti esimerkiksi ystävyyssuhteiden rakentamiseen tai he antavat rahaa niille joilla ei sitä ole. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Oppivelvollisuuden voi Suomessa suorittaa muullakin tavalla kuin käymällä koulua, esimerkiksi opiskelemalla kotona. Suvi Puukangas tapasi kotikoulua 3 vuotta pitäneen Jaana Shelbyn ja kysyi häneltä, miksi heidän lapsensa kävivät koulua kotona.

  • Kasvisruokavalio riittää mainiosti aikuisille, mutta mitä tehdä, kun kasvissyöjäperheeseen tulee lapsi? Suvi Puukankaan vieraana oli Helsingin kaupungin ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen.

  • Perhe on oman onnensa seppä. Vai onko sittenkään? Miten järjestöt ja kansalaistoiminta voivat edistää perheiden arjen onnea ja hyvinvointia? Perheen ajassa keskustelevat Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland. OK-opintokeskuksen 70-vuotisjuhlaseminaarissa heidät tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Lukivaikeudet hidastuttavat ja vaikeuttavat lapsen koulunkäyntiä. Lukivaikeuksiin on kuitenkin olemassa apuvälineitä, jotka helpottavat esimerkiksi tekstin hahmottamista ja auttavat keskittymään luettavaan. "Vanhempien tärkein tehtävä on kannustaa ja rohkaista lasta". sanoo Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n kehitysjohtaja Milja Husu. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kirjastoista on tullut oikeita tapahtumakeskuksia. hiljaiset ja pölyiset hyllyjen välit ovat saaneet väistyä tietokoneiden, pelikonsolien, leikkipaikkojen ja satupiirien tieltä kirjastojen lastenosastoilta. Perheen aika vieraili Espoon Leppävaaran Sellon kirjastossa ja kysyi vieläkö lapset tarttuvat kirjoihin? Haastateltavanan on erikoiskirjastonhoitajalta Satu Nylund. Toimittaja Salla Vuolteenaho. Ohjelmassa kuullaan myös lasten kokemuksia kirjastosta.

  • Ensimmäisen lapsen odottamisen aikana ja syntymän jälkeen moni vanhempi kaipaa vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta. On lohduttavaa kuulla, että oma lapsi ei ole ainoa, joka ei syö kunnolla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhekahvilat tarjoavat tukea ja aikuiskontakteja vanhemmille ja lapsille leikkikavereita. Perhekahvilaohjaaja Stella Salava kertoo Perhekahvilatoiminnasta. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Suomalaista keskustelua hallitsee äidin kotiinjäämisen ihanne, mutta toisaalta pitkät perhevapaat heikentävät äitien asemaa työmarkkinoilla. Terveydenhoitaja Terhi Vaittinen vetää Perhevapaalta työelämään -hankkeen vertaistukiryhmää Tuusulassa. Millaista tukea perhevapailta työelämään palaavat kaipaavat? Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Paluu perhevapailta töihin on iso muutos. Perheessä on järjestettävä arjen käytännöt uudelleen, työpaikka on saattanut muuttua paljonkin ja oma asenne työtä kohtaan on voinut muuttua. Kovin usein keskustelusta kuitenkin unohtuu, että perhevapaansa päättävistä noin puolet ovat vailla työpaikkaa mihin palata. Perheen ajan haastattelussa on tutkija Aino Luotonen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Ehtiikö elämästä nauttia, kun lapset ovat pieniä ja vanhemmat käyvät töissä? Hidasta elämää -sivuston perustaja Sanna Wikström joutui muokkamaan elämänrytminsä uusiksi, kun vauva tuli taloon. Espoolainen kolmen pojan äiti Eva Paukkeri rakastaa leipomista, ruuanlaittoa ja herkuttelua. Se onkin koko perheen yhteinen ilon aihe. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Elina Tanskanen on taaperoikään varttuneen pienen Johnny-pojan äiti, joka ahdistui vauvavuoden aikana sateleviin ylenpalttisiin ja joskus hieman syyllistäviin neuvoihin. Toipuakseen lainsuojattomasta olostaan Tanskanen kirjoitti hieman erilaisen vauvaoppaan nimeltä Jetlagissa - Yhdellä kädellä kirjoitettu opas vauvavuoteen. Tanskanen ruoti Perheen ajassa, kuinka selvitä vauva-ajan haasteista kuten imetyksestä, ruokkimisesta ja nukkumisesta ilman suurempaa syyllisyyden tunnetta. Tanskasta kävi tapaamassa Kati Keinonen.

  • Kuvittele mielessäsi tyypillinen Suomessa asuva maahanmuuttajaperhe. Mieti minkä näköisiä he ovat? Mistä he ovat kotoisin? Aika monelle tulee mieleen somaliperhe, jossa on paljon lapsia. Tämä on kuitenkin ennakkoluulo, joka ei tilastojen valossa pidä paikkaansa. Tiesitkö, että peräti kaksi kolmasosaa Suomessa olevista maahanmuuttajista on muuttanut tänne Euroopan mantereelta? Eli jos otettaisiin valokuva Suomessa asuvasta tyypillisestä maahanmuuttajaperheestä, näyttäisi kuvassa olevat huomattavasti enemmän suomalaisilta kuin afrikkalaisilta. Perheen ajassa puretaankin ennakkoluuloja ja myyttejä ulkomailta Suomeen muuttaneita perheitä kohtaan. Haastateltavana on erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliitosta. Hänen uusi kirjansa Perheet muuttoliikkeessä tarkastelee maahanmuuttajaperheiden elämää tutkimustiedon valossa ja purkaa maahanmuuttoon ja monikulttuurisiin perheisiin liittyviä mielikuvia ja uskomuksia. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Ei liikaa tekemistä lomalle vaan rentoa olemista, näin summaavat Väestöliiton asiantuntijat Anja Saloheimo ja Kari Lankinen lapsiperheen kesäloman rakennusaineksia.

    Usein kuitenkin käy niin, että kesälomaan upotetaan usein kaikki ne odotukset, mitkä pitkän talven jäljiltä on reppuun jäänyt – nyt vietetään tehokasta laatuaikaa! Vieraillaan, puuhataan, rakennetaan ja ollaan iloisella mielellä. Kaikki ei kuitenkaan mene käsikirjoituksen mukaan. Lapset kiukuttelevat, puoliso murjottaa ja vettä sataa – huvipuistoreissustakaan ei siis tule mitään.

    Väestöliiton asiantuntijoiden mukaan lapsiperheen hyvä loma alkaa parhaiten hyvällä suunnittelulla: mitä meidän perhe haluaa lomalta? Ja nyt luvassa on lisää vinkkejä kesäiseen yhdessäoloon.

    Perheen ajassa puhutaan lapsiperheen lomasta - sen karikoista ja mahdollisuuksista. Tiina Lundbergin vieraana ovat pari- ja seksuaaliterapeutti Anja Saloheimo sekä järjestöpäällikkö Kari Lankinen Väestöliitosta. Millainen on hyvä loma lapsen kannalta?

  • Lapset kaipaavat yhteistä kiireetöntä aikaa omien vanhempiensa kanssa. Luonnossa liikkuminen tarjoaa oivat mahdollisuudet leppoisaan yhdessäoloon - aikuisen huomiosta eivät kilpaile facebook, televisio tai kotityöt.

    Päiväntasaajan metsäviikolla lähdetään nyt metsäretkelle ja kuullaan kuka on metsämörri.

    Suomeen Metsämörritoiminta tuli Ruotsista 1980-luvun vaihteessa ensin ruotsinkielisenä Kauniaisiin ja myöhemmin suomenkielisenä.

    Nyt Metsämörrikouluja toimii useissa Suomen Ladun paikallisyhdistyksissä ja Luonnossa kotonaan-päiväkodeissa, lukuisissa muissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja yhdistyksissä.

    Susanna Suutarla on Taiga Child oy:n toimitusjohtaja sekä Metsämörri-kouluttaja. Taiga child ylläpitää luontopäiväkoteja pääkaupunkiseudulla. Tiina Lundberg tapasi Susanna Suutarlan ja lähti hakemaan vinkkejä siihen, mitä metsässä voisi oikein tehdä lasten kanssa.

  • Lapsia ei saa jättää kasvamaan yksin eikä vanhempia pidä jättää kasvatustehtävässään yksin, vaatii lapsiasiavaltuutettu yhteistyökumppaneineen. Kotikasvatuksen tuki on tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä.

    Torstaina 16.6 julkaistu Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2011 "Aikaa lapselle -arvoa kasvatukselle" on päättäjän käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen. Vuosikirja luovutettiin tänään myös uudelle eduskunnalle.

    Nyt Perheen ajassa tavataan lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, joka puhuu muun muassa suomalaisten lasten huolista. Tiina Lundberg haastattelee.

  • Keskiviikkona 8.6.2011 julkaistiin Nuori Suomi -liikuntajärjestön ja ajatushautomo Demos Helsingin yhteinen manifesti 10 teesiä ja 100 lupausta. Manifestin mukaan liikkumattomuudesta on tullut yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista, jonka takia moni asia pitäisi panna uusiksi. Yksi niistä on kieltolinja eli se, että ei saa hyppiä, älä juokse ettet kaadu ja housut mene rikki, heinikossakin voi olla punkkeja ja kiipeilytelineestä voi tipahtaa. Eikä pelatessa saa pitää meteliä ettei naapurin täti hermostu. Karu arvio on, että Suomessa lasten liikkuminen romahtaa murrosiän kynnyksellä jopa enemmän kuin muissa länsimaissa. Lisääntyvä urheiluseuroissa harrastaminen ei ratkaise liikkumattomuutta, sillä suuri osa autojen, hissien ja rullaportaiden keskelle syntyneistä aktiivinuoristakaan ei liiku tarpeeksi. Kaikkien aikuisten pitäisi miettiä esimerkiksi sitä, että kenen ehdoilla ympäristöä suunnitellaan? Onko se aina autoilijoiden ja yritysten näkökulmasta? Demos Helsingin tutkija Olli Alanen sanookin, että jos ulkopuolisen silmin nyky-yhteiskuntaa tarkastelisi, niin tuntuisi että tämä on suunniteltu ja rakennettu tukemaan liikkumattomuutta. Tietokone- ja konsolipelejä pidetään isona syynä siihen, että lapset ja nuoret eivät liiku. Koneen ruudun ääreen jumiutuu helposti eikä liikkumiseen edes jää aikaa. Mutta muutosta on ilmassa. Modz oy:n luova johtaja Salla Koski on ollut mukana suunnittelemassa pelisovelluksia jotka houkuttelevat lapsia liikkumaan. Millaisia nämä pelit voisivat olla? Tiina Lundberg tapasi Salla Kosken.

  • Tänä päivänä pieniä koululaisia ei enää haluta jättää kesälomalla yksin kotiin vanhempien työpäivä ajaksi. Mummot, vaarit ja muut apujoukot asuvat usein kaukana, tai ovat vielä itsekin työelämässä, joten vanhemmat ovat kiperän paikan edessä - mistä puuhaa, seuraa ja turvaa lapselle? Lasten kesäleireille onkin kysyntää. Leirejä järjestävät muun muassa kaupungit, järjestöt, urheiluseurat ja yksityiset tahot. Listasta löytyy niin päivä kuin yöleiriäkin, on musiikkileiriä, liikuntaleiriä, seikkailuleiriä jne. Perheen aika selvitti, mitä kesäleireillä tehdään? Ovatko leirit vain lasten säilytyspaikkoja vai voiko leiriltä saada elämänpituisia muistoja? Millaista toimintaa on tarjolla? Nyt lähdetään Kansallisen Lastenliiton päiväleirille. Leiritoimintaan opastamassa on joukko leiriläisiä sekä toiminnanohjaaja Tapio Rostedt. Tiina Lundberg toimittaa.

  • Suomalaiset ovat mökkeilijäkansaa ja sen huomaa erityisesti kesällä kun perjantaisin autokaravaanit matelevat ulos kaupungeista. Luonnon helmaan on päästävä nauttimaan Suomen suvesta.

    Monia kuitenkin tämä matkanteko ahdistaa ja niinpä haaveena on saada oma siirtolapuutarhamökki läheltä kotia, läheltä palveluita ja helpon matkan päästä. Siirtolapuutarhoissa palstojaan viljelee tällä hetkellä enemmän isoisä ja -äiti-ikäiset kuin nuoret lapsiperheet, mutta trendi on kääntymässä.

    Ajatus siitä, että pääsisi metrolla mökille houkuttaa ruuhkavuosiaan eläviä. Monet pienten lasten vanhemmat haluavat nauttia puutarhatöistä ja omasta sadosta, mutta myös näyttää lapsilleen luonnon ihmeitä. Mutta miten mahduttaa koko perhe samaan mökkiin? Entä mistä puuhaa energisille lapsille?

    Perheen ajassa piipahdetaan Helsingissä Marjaniemen siirtolapuutarhassa. Tiina Lundbergin oppaana on ”Mökki ja pelakuu” -kirjan kirjoittanut Stiina Kiiveri.

  • Keväällä hormonit hyrräävät. Päiväkodeissakin esikouluryhmissä lempi leiskuu ja naimisiinmenoa suunnitellaan naapuripöydän pojan kanssa ja aurinkoisilla pihoilla leikitään pusuhippaa.

    Yläkoulun asfalttitantereilla vilkuillaan, mopojen lisäksi, myös vastakkaista sukupuolta. Unelma rakastumisesta elää nuoren mielessä, kun kiihkeitä nuoria suutelijoita istuu puiston laidoilla ja toisaalla jo kädestä kiinni pitäminen tuntuu jännittävältä ja aikuiselta.

    Oman lapsen seksuaalinen kehitys on vanhemmille hämmentävää. Missä vaiheessa pitäisi aloittaa oikeasti seksistä puhuminen? Pitääkö jo yläkoululaisen poikaystävä päästää yökylään (ja jättää kondomit näkyvästi lavuaarin reunalle)?

    Perheen ajassa puhutaan lasten seksuaalisesta kehityksestä kun vieraana on lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Tiina Lundberg toimittaa.

  • Iso-Britannian kuninkaallisiin häihin on enää hetki, sillä prinssi William ja Kate Middleton sanovat toisilleen tahdon perjantaina 29.4.2011 Lontoon Westminster Abbeyssä. Häitä juhlistetaan ravintoloissa erilaisin häämenuin, pubeissa pidetään hääkatsomoita ja puistoihinkin on laitettu jättiruudut, joilta suurta juhlaa voi katsoa esimerkiksi omasta teltasta. Päiväntasaajan Perheen ajassa Ylen häälähetyksen toinen selostajista, Nora Kajantien kertoi viimeisimmät tunnelmat Lontoon kaduilta päivää ennen häitä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä