Buorre idit Sápmi

Yle, SR ja NRK oktasaš, davviriikkalaš iđitsátta radios. Juohke árgabeaivve 8.00 - 10.00 Suoma áigge. Saamenkielinen aamulähetys, jonka tekevät yhteistyössä Yle, SR ja NRK. Joka arkipäivä 8.00 - 10.00.

Jaksot

  • Lars Miguel Utsi geavahii sáhkavuorusttis Sámedikkis buot sámegielaid, giellajagi gudnin. Isak Saba -guovddážis nannejit várjjagašsuopmana dukkoraddama bokte, muitala Jane Juuso. Anárašgiela searvvi mediabargi Petter Morottaja anársámegiela čállima ovddideaddjin. Boazodoallostivra ja Jovsset Ánde Sara ealugeahpedanášši. Suoma Sámediggái ođđa áššemeannudeddji virggit, dain muitala hálddahusčálli Pia Ruotsala-Kangasniemi. Studios Karen Eira, Outi Paadar (govas) ja Máret Ingá Smuk.

  • Aktivista ja professor Stellan Vinthagen logaldallan sivilajeagatmeahttunvuođas. Duohtavuohta- ja soabadanproseassas Ruoŧas Ingrid Inga kommeanta. Liigeáššiid lokten Suoma Sámedikki áššlistui. Anne Nuorgam ja Tiina Sanila-Aikio leigga hálidit ON olmmošriektekomitea ávžžuhusa gieđahallat, Anu Avaskari vuostálastii. Sámegiella ovdamunnin davviriikkaid gaskasaš ovttasbarggus, dadjá Kárášjoga sátnejođiheaddji Svein Atle Somby. Stáhta kartadoaimmahat dohkkehan sierra sámegielat báikenamaid: Aud Kirsti Pedersen ja Atle Daniel Andersen. Energiajuhkosiin nuorat Simon Tobias ja Johan Klemet Holmestrand. Studios Karen Eira, Outi Paadar ja Máret Ingá Smuk.

  • Garra dálki gaikkodii Apmut Erik Kuoljok stobu Johkamohki duoddariin. Sámedikki čoahkkinbálkkáin Lars Wilhelm Svonni ja Sámeráđi jođiheamis Åsa Larsson Blind. Sabmie ovttatuvvon siiddat lea Siri Broch Johansena lávdedávda man čájeha dál Ohcejogas. Soaittahagas šattai čáhcečeasangilvui, muitala Ellen Agneta Norvang. KEiNo lea veahtaleaddjiid favorihtta musihkkagilvvus, Fred Buljo kommenta. Ruovdegeainnu goittot hálidit eret Suoma davimus geilddaid eanangoddelávas, oaivvildeaba Iiris Mäenpää ja Tauno Ljetoff. Studios Karen Eira, Outi Paadar ja Máret Ingá Smuk.

  • Buorre iđit Sápmi.

    Oassi The Hunger Games muitalusain jorgaluvvo sámegillii. Ulbmilin lea geasuhit eanet nuoraid lohkat sámegielgirjjiid. Leago dát buorre jurdda. Dasa vástida Romssa universitehta vuosttašamanuensa sámi girjjálašvuođas, Lill Tove Fredriksen.

    Suomas guorahallet meahccelappalaččaid kultuvrra. Áššái jearahallon professor Veli-Pekka Lehtola

    Studios Merethe Kuhmunen, Máret Ingá Smuk ja Anneli Lappalainen

  • Buorre iđit Sápmi.

    Riddu Riđđu festivála ohcá artisttaid miehtá máilmmi ja danin festivála jođiheaddji Sandra Márjá West oassálastá stuorra konferánsii Montrealis, Kanádas. Reporttarin áššis Arne Ivvár Johnsen.

    Dáiddár Tomas Colbengtsson almmuha girjji oarjánsámegillii, doaimmaheaddjin áššis Jörgen Heikki.

    Elle Marie Haetta Isaksen áigu ákšuneret Nussira ruvki vuostá, doaimmaheaddjin Ann Mariela Idivuoma. Beaska Niillas oaivvilda ahte maŋemuš sátni ii leat vel daddjon áššis. Su jearahallá Hanna Nutti. Fálesnuori bargiidbellodaga suohkanstivrra áirras Ingar Eira fas lea nuppelot jagi vuordán ahte Nussir ruvkedoaibma boađášii johtui, doaimmaheaddjin áššis Thoralf Balto.

    Makkár áššiid nuortalaččaid giličoahkkimis gieđahallat ja gii sáhttá oassálastit giličoahkkimii? Naba maid bargá nurortalaččatid ovdaolmmoš ja mat leat nuortalašráđit? Daidda gažaldagaide vástida nuortalaččaid giličoahkkima čálli Terhi Harju. Avvillaš Tuomas Kiprianoff muitala maiddái iežas vásáhusain. Doaimmaheaddjin nuortalašgiela giellahárjehalli Erkki Feodoroff.

    Studios Máret Ingá Smuk ja Gabriela Satokangas.

  • Boaldámušvearu loktema váikkuhusaid ealáhusaide árvvoštallá Bertil Inga. Sámi olmmošvuoigatvuođaid searvi ALVA čuollá árbevirolaš bivdorivttiid bealis, muitala sj. Piia Nuorgam. Eámiálbmotbiepmuin ja ealáhusovddideamis kursa, mas diehtá Inger Anita Smuk. Mearraluossačoahkkimis Tromssas Bjarne Johansen. Dáiddadieđáhusas boahtá ovdan dat man bures Sámi dáiddárat birgejit, jearahallojuvvon Niillas A. Somby. Studios Máret Ingá Smuk, Ánne Rávná Állas ja Outi Paadar.

  • Buorre iđit Sápmi.

    Dawn Madahbee Leach muitala nissonsemináras, mas logaldalle eamiálbmotnissoniid dilis.Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff muitala iežas oainnuid Jiekŋameara ruovdegeainnu loahpparaporttas. 30 jahkái ii leat leamaš ná heajos luossajahki Norggas, áššis muitala Henry Henriksen.Sámedikki gulahallanhoavda Jan Roger Østby lea virgáduvvon NRK Sámi ođashoavdan, ja NRK Sámi direkteuvrra Mona Solbakk illuda das.Sámi kultuvrra ja girjjálašvuođa professor Harald Gaski muitala dan birra, go teáhterčájálmasas gullo boares luohti man Olaus Sirma lea dahkan. Studios Máret Ingá Smuk, Anne-Ravna Allas ja Gabriela Satokangas.

  • Rabasvuođa geažil oaččui Anneli Marainen váibmostipeandda. Ruovderaŧŧi plánat Rosvvenjárggas Girkonjárgii eai ovddiduvvo dán vuoro. Buorre diehtu, dadjaba Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ja boazoalmmái Jussa Seurujärvi Muttosjávrri bálgosis. Eenangoddelávvaplánainge ruovdegeainnu livččii sudno mielas buorre fidnet eret. Seastinbáŋku1 čalmmustahttá álgoálbmotgielaid jagi, das muitala Per Olof Persen. Ronald Isaksen Pulk govvida dan mo doaibma duohta-tv ráidu Farmen Kjendis. Loahpas lea sáhka ruoná gaskaomiin álbmotdearvvasvuođas, áššedovdin Robert Greiner. Studios Máret Ingá Smuk, Ánne Rávná Allas, Jouni Aikio ja Outi Paadar.

  • Sápmi Art -stipeanddas sáhka, Per Stefan Idivuoma ja Antaris Rimpi. Anáris ohcet hohpolaččat ođđa sajis gos mánát besset dearvvaslaččat gazzat oahpu, gullat vánhemiid Áile Aikio ja Inker-Anni Linkola-Aikio sihke gielddahoavda Toni K. Laine oaiviliid. Oarjelsaamie giela dahkamin oainnusin, Inger Marit Eira Åhren. Stduos Máret Ingá Smuk, Ánne Rávna Allas ja Jouni Aikio,

  • Reporter Linda Marakatt Johkamohki márkaniin ovttas Inger Marit Eira Åhreniin. Son muitala maid vahkkoean baakoe (vahku sátni) -prošeavtta birra Snoasas. Linda Marakatt muitala maid ođđa radiofálaldaga, Gielllapod birra. 91-jahkásaš Apmot Ivvár Kuoljok almmuhii diktagirjji. Dronnet Sonja galleriijas sámedáiddačájáhus, dáiddár Brita Marakatt-Labba illuda dronneda doaimmaid dihte.
    Anna Morottaja geahččala eallit nu ekologalaččat go sáhttá. Heargegilvvut fas Tromssas, guossin SVL Norgga sj. Mikkel Andreas Eira. Spábbadoašakun lea bivnnut nuoraid, eandalii nieiddaid gaskavuođas Davvi-Suomas, dadjá spábbadoaškunlihtu guovlohoavda Harri Paadar. Studios Jaana Kynkäänniemi ja Jouni Aikio.

  • Ođđa sámeministtar Amanda Lind mieđiha ođđa ráđđehallamiid davviriikalaš sámekonvenšuvnna sisdoalus. Ruoŧa sámedikki stivraságadoalli Per-Olof Nutti čoahkkimasttii ođđa sámeministariin. Sámedikki kulturlávdegotti ságadoalli Ingrid Inga deaivvai ođđa kulturministara vuosttaš geardde. Bossegobi skuvlla Álttás Finnmárkkus ávvuda sámi álbmotbeaivve dušše juohke nuppi jagi, dás gullat vánhen Máret Risten Eira Karlsen, guhte válddiige ikte mánás eret skuvllas ja doalvvui su eará skuvllii vai beasai ávvudit álbmotbeaivve. Anne Ragnhild Porsanger ja Anette Henriksen Margit sámi studeanttaid ávvudemiin. Saara Seipiharju muitala makkár dovdduid álbmotbeaivi sus boktá. Máret Inger Anti lea ráhkadan filmma iežas eatni ja oabbárohki birra.

  • Sámi álbmotbeaivvi iđida álggahit Jiellevári sámedoaluin, dain muitala Rachel Nergåd. Dasto dearvvahusat Sámedikkiid ovdaolbmuin Tiina Sanila-Aikio, Pe Olav Nutti ja Aili Keskitalo. Elsa Laula Renberg muitobácci rahpan Vapstenis, Mildrid Johanne Hendbukt Søbstad muitala. ON ávžžuhusat Suoma stáhttii ja viidásut mearrkkašumi čilge láhkačeahppi Laila Susanne Vars. Kárášjoga sátnejođiheaddji Svein Atle Somby studioguosssin, son ávvuda álbmotbeaivvi ja iežas 50-jagi beaivvi. Sajos Anáris rabas dán ávvubeaivvi nu mánáide go rávvásiiddage, dieđiheaddji Johanna Alatorvinen hástala galledit. Anáris maid bismmameassu odne, girkohearrá Tuomo Huusko muitala. Studios Kjell Marainen, Jaana Kynkäänniemi ja Jouni Aikio.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä