Luonto-Suomi.

Luonto-Suomi.: Hunajailta

  • 1 h 56 min
  • toistaiseksi

Mehiläisiin ja hunajaan liittyviin kysymyksiin Luonto-Suomen hunajaillassa vastaamassa on mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä Suomen Mehiläishoitajain liitosta. Toimittajina Maija Elonheimo ja Markus Turunen.

Lähetykset

  • ke 23.10.2013 18.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Luonto elää huhtikuun lopulla voimallista aikaa, metsät ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat lumesta vapautunutta maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

  • Kukkivatko leskenlehdet aikaisemmin vuosi vuodelta? Entäpä kuuluvatko laulujoutsenten keväthuudot jo talven keskellä? Miten käykään, jos mustikat innostuvat kukkimaan ennen kuin pölyttäjät lentelevät? Entäpä jos järvet eivät enää ehdi jäätyä?
    Kevät lämpenee nopeammin kuin kesä. Lyhyin vuodenaikamme on luonnon kannalta tärkeä. Silloin monet kukat kukkivat ja linnut aloittavat pesintänsä. Hyönteisten herääminen vaikuttaa niin linnunpoikasten selviytymiseen kuin kasvien pölyttymiseen. Miten lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa? Kerro havainnoistasi ja kysy meiltä lämpenemisen vaikutuksista.
    Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat erikoistutkija, lintuasiantuntija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina Pirjo Koskinen, Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

    Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita ja reseptejä tarjoillaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta, toimittajina Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

  • Miten Suomen luonnon eliöt pärjäävät? Onko luonnon monimuotoisuus vähenemässä Suomessakin? Miten sitä voidaan tutkia? Ovatko pölyttäjät vähentyneet meillä? Miksi haarapääskyjä ei enää näy niin paljon kuin ennen? Onko keväässä vähemmän linnunlaulua? Miten vaikea on huomata, että lajit vähenevät? Entä mitkä ovat parhaat niksit joilla monimuotoisuutta voi lisätä omassa lähipiirissään? Ja miksi se on tärkeää?
    Luonto-Suomen studiossa olivat asiantuntijoina ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

  • Muurahaiset, metsähiiret, ampiaiset, jauhopukit, turkiskuoriaiset, pulut, oravat, sokeritoukat, lutikat. Moniin rakennuksiin hiipii, ryömii, lentää ja hipsuttelee erilaisia kutsumattomia vieraita, joista osa on melko harmittomia, mutta jotkut voivat olla hyvinkin kiusallisia. Miten toimia tällaisten vieraiden kanssa, kannattaako harkita yhteiseloa vai pikemminkin välitöntä eroa?
    Luonto-Suomen teemaillassa tutustuttiin kotien kiusallisiin vieraisiin. Asiantuntija studiossa oli tuholaistorjuja Tuukka Kupiainen. Juontajina olivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Nyt on hyvä aika lähteä tutkimaan lähiseudun eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi oppia lukemaan?
    Studiossa kysymyksiin olivat vastaamassa lumijälkimiehet Riku Lumiaro ja Marcus Wikman, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Viikon luontoääniä on kuultu radiossa jo vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden osalta sarja käynnistyy maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet jo hoidetuiksi.

    Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Ohjelmassa kuullaan myös kuuntelijoiden tekemiä äänitteitä. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin siitäkin huolimatta lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä.

    Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Lähetyksessä pohditaan talven merkityksestä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

  • Luminen talvi on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain talviretkeilyaika vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin latureiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä. Ja kuten hyvin tiedetään, onnistuneen retken kruunaa retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua.
    Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi eräopas Raija Hentman. Ohjelman toimittajina olivat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

  • Vaipuako horrokseen, käydäkö talviunille vai porhaltaako lumella, siis pinnan päällä tai alla? Kaikkia Suomen nisäkkäitä talven kylmyys ja paksu lumipeite ei miellytä. Esimerkiksi siilille sopii hyvin jättää talvi väliin ja odotella horroksessa kevään lämpöä. Niin tekevät lepakotkin. Karhut ja mäyrät puolestaan vaipuvat talviuneen. Supikoira taas voi nukkua tai olla ulkosalla, riippuen lumitilanteesta ja pakkasesta. Mutta mitä tekevät pikkunisäkkäät?
    Luonto-Suomen teemaillassa Nisäkkäiden talvi pohditaan eläinten talveen viettoon liittyviä keinoja.
    Mikä on esimerkiksi unen ja horroksen ero? Studiossa kysymyksiin vastasivat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Miksi lumi on valkoista? Ovatko kaikki lumikiteet tosiaan eri muotoisia? Kuinka suuria lumihiutaleet voivat olla? Miksi lumi narskuu pakkasella kävelijän askeleista? Millaista on viettää talvea lumen sisällä? Mitä ovat lumikääryleet? Miten lumivyöryt syntyvät? Miten lunta tutkitaan? Miten pakkasenkestävää väkeä lumitutkijat ovat?

    Studiossa ovat johtava hydrologi Bertel Vehviläinen ja professori Matti Leppäranta.
    Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

  • Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Luontovalokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla.

    Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii onnea ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienoja kuvia useammin kuin muut. Millä keinoin kehittyy luontokuvaajaksi, joka osaa haistaa parhaat tilanteet?

    Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla rohkea? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa luontokuvaajat Paavo Hamunen ja Seppo Pöllänen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä