Kalle Haatanen

Kalle Haatanen: Käsien valta ja voima

  • 51 min
  • toistaiseksi

Tänään aiheena on käsi - todellakin - käsi. Se saattaa tuntua itsestäänselvältä, mutta ajatellaan vaikka kielikuvia "Onko käden käsite käsittämätön vai kouriintuntuva?" FT Jarkko S. Tuusvuori on yhdessä neurologi Martin Paneliuksen ja anatomi Risto Santin kanssa kirjoittanut kattavan teoksen käsittämättömän laajasta aiheesta. Käden voidaan ajatella erottavan ihmisen muista eläimistä, ja mielenkiintoinen keskustelu käytiin jo antiikissa: onko niin, että aivot vain ohjaavat kättä, vai pitäisikö ajatella, että kädentaidot ovat muokanneet ajatusmaailmaamme ja aivojamme.

Lähetykset

  • to 12.12.2013 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomalaiset vaalivat mielellään itsestään sellaista kuvaa. että heillä olisi jokin erityinen suhde luontoon ja erityisesti metsään. Tietokirjailija Riikka Kaihovaaran mukaan tuo käsitys on melko romanttinen ja sen voi monin tavoin kyseenalaistaa. Luonto on pistetty myös usein palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä.
    Kuvataiteeseen ikuistetuissa kansallismaisemissa toistuvat tietyt samat elementit, vaikka hyvin monenlaisia maisematyyppejä olisi tarjolla. Koskematonta villiä luontoa on kauan pidetty aitona ja ihanteellisena, vaikka sitä on ollut melko vähän siitä lähtien kun metsäteollisuus tuli Suomeen. Toisaalta villi luonto ei ole jossain kaukana erämaissa vaan se on yhtä hyvin kaatopaikoilla, kaupunkien takapihoilla ja ihmisen vatsassa mikrobien ekosysteeminä.

    Riikka Kaihovaaran mukaan luonnon romantisoiminen johtaa helposti ajatukseen, että ihminen ei ole osa luontoa. Ihminen on paha ja luontoon sopimaton mutta luonto itse on hyvä Äiti Maa. Romanttinen käsitys luonnosta johtaa helposti petolliseen moralismiin.

    Riikka Kaihovaara on pohtinut ihmisen ja luonnon monimutkaista suhdetta sekä menneessä ajassa että nykyaikana.

  • Monet kotimaiset keksinnöt ovat muuttaneet merkittävästi suomalaisten arkipäivää. Suomalaisia keksintöjä on leimannut käytännönläheisyys. Kuivauskaapit säästivät perheenäitien työaikaa ja AIV-rehu vähensi raskasta heinätyötä.

    Uudet innovaatiot ovat olleet keskeinen tekijä Suomen modernisaatiossa. Itsenäisyyden ajan alussa Suomi oli vielä köyhä kehitysmaa, jossa elintaso, koulutustaso ja jopa hygienia olivat alhaisella tasolla. Uudet keksinnöt helpottivat monin tavoin työtä ja lisäsivät vapaa-aikaa. Nyttemmin suomalainen innovointi on menestynyt paremmin teollisuuden laitteiden kehittelyssä kuin kuluttajatuotteissa.

    Tietokirjailija Mari Heikkilä on tutkinut innovaatioiden vaikutusta suomalaisten arkeen.

  • Metafysiikka tutkii olemisen merkitystä ja luonnetta. Filosofit ovat jo antiikin ajoista lähtien pohtineet sitä, mitä on olemassaolo ja minkä tyyppisiä asioita ylipäätään on olemassa. Aristoteelinen metafysiikka yritti ymmärtää luontoa ja sen ihannejärjestystä. Uudella ajalla metafysiikka koetti ratkoa myös teologiasta kumpuavia kysymyksiä pohtimalla maailmankaikkeuden alkuperää ja jumalan olemassaoloa.

    Teoreettisen filosofian dosentti Riku Juti on perehtynyt metafysiikan historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Elokuvaohjaaja Erkki Karu perusti Suomen Filmiteollisuus Oy:n Suomi-Filmin kilpailijaksi sen jälkeen kun hän oli joutunut jättämään Suomi-Filmin. Karu sai houkuteltua uuden yhtiön johtoon elokuvasta innostuneen pankkimiehen T. J. Särkän, josta tulikin filmiyhtiön kantava voima.

    Vuonna 1934 perustetusta Suomen Filmiteollisuudesta tuli maan johtava elokuvayhtiö vuosikymmeniksi. Sen tarina loppui vasta v. 1963, kun television suosio murensi kotimaisen elokuvan kannattavuuden. Neljässä vuosikymmenessä yhtiö tuotti 237 pitkää näytelmäelokuvaa. Parhaimmillaan Filmiteollisuudella oli kolme elokuvastudiota eri puolilla Helsinkiä.
    T.J. Särkän linjana oli tehdä riittävästi kepeitä yleisöön meneviä elokuvia, jotta niiden tuotolla saatettiin kustantaa myös taiteellisesti kunnianhimoisempia tuotantoja.
    Kalle Haatasen vieraana on Suomen Filmiteollisuuden vaiheita tutkinut Juha Seitajärvi.

  • -Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun ongelma on se, että tutkimustieto ei juurikaan ohjaa sitä.
    Näin sanoo ekonomisti Heikki Pursiainen. Hän on kirjoittanut kriittisen pamfletin suomalaisesta keskustelukulttuurista otsikolla ”Olette kaikki väärässä”. Pursiaisen mukaan suomalainen dialogi on usein nurkkapatrioottista ja sisäänpäin lämpiävää. Usein keskustelussa tulee esille uskomus, että Suomi on jokin muusta maailmassa erillään oleva itsenäinen saareke. Ulkomainen tutkimus tai ulkomaiset näkökulmat tulevat hyvin harvoin mukaan keskusteluun.

  • USA:n suuri lama 1920-luvulla synnytti miljoonien kulkureiden joukon. Yhdysvaltain ja Kanadan rautateillä matkusti paikasta toiseen sesonkityöläisiä, kerjäläisä ja seikkailijoita. Nämä "hobot" matkustivat pummilla tavaravaunuissa tai junien katoilla.
    Junakulkurien elämäntapa oli toki syntynyt jo 1800-luvulla mutta suuren laman myötä siitä tuli yleinen ilmiö ja hobosta amerikkalainen arkkityyppi.

    Tässä joukossa oli paljon myös amerikansuomalaisia, jotka eivät olleet onnistuneet vaurastumaan uudessa kotimaassaan. Esimerkiksi myöhemmin Suomen pääministeriksi valittu Oskari Tokoi oli Amerikan vuosinaan elänyt kulkurina.
    Vaikka kulkureista on Amerikassakin sepitetty romanttisia tarinoita, oli hobon elämä todellisuudessa rankkaa ja vaarallista. Tuhansia suomalaisiakin kulkumiehiä katosi jäljettömiin tapaturmien tai rikosten uhreina.
    Toimittaja Jenni Stammeier on tutkinut suomalaiskulkureiden kohtaloita USA:ssa ja Kanadassa.

  • Suomen viimeinen pyöveli oli virassaan 1820-luvulla. Entisajan Suomessa pyöveliä pidettiin yhteiskunnan välttämättömänä virkamiehenä mutta toisaalta pyöveleitä myös karsastettiin ja pelättiin. Pyöveleitä vieroksuttiin muun muassa siksi että pyövelin virassa oli usein entisiä rikollisia ja siksi että ajateltiin, pyövelillä on hallussaan mystisiä voimia. 1700-luvulta lähtien pyövelin yhteiskunnallinen asema parani kun kuningas Kaarle XXII paransi asetuksilla pyöveleiden oikeuksia ja statusta.

    Ruotsinvallan aikana mestaukset olivat julkisia ja ne olivat suosittua kansanhuvia. Suomalaisissa mestauksissa yleisöä saattoi olla tuhansia. Myös valtio ja kirkko halusivat, että julkiset mestaukset toimisivat sekä pelotteena ja yhteiskuntarauhan vahvistajana.

  • Digitaalisuus, nopeat tietoverkot ja tekoäly muuttavat koko ajan maailmaa ja arkeamme.
    Tekoälykään ei ole enää mikään tulevaisuuden ihme. Tekoälysovelluksia on jo myynnissä satoja ja teollisuusmaissa tekoälystä on tullut keskeinen tutkimusala.
    Tekoälyyn perehtynyt tietokirjailija Timo Siukonen ei näe tekoälyssä mitään mystistä tai ihmeellistä. Sen käyttöönotto on luonnollinen jatke tieteelliselle evoluutiolle. Tekoäly on väistämätön seuraus aiemmalle tietotekniikan kehitykselle. Vain tekoälyn avulla voidaan käsitellä ja hyödyntää digitalisaation tuloksena kertyviä valtavia tietomassoja. Timo Siukosen mielestä tekoäly on aivan samanlainen ihmisen apuväline kuin Raamatun Daavidin kivilinko.

    Tekoälynkin avulla voidaan kukistaa suurempia yksiköitä pelkästään älyn voimalla. Siukonen ei näe tekoälyä ihmiskunnan uhkana koska ihminen tulee aina hallitsemaan sitä.
    Tietokirjailija Timo Siukonen kertoo Kalle Haatasen ohjelmassa tekoälyn kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä.
    Kuva: EPA

  • Radioaallot keksittiin 150 vuotta sitten. Italialainen Guglielmo Marconi ehti ensimmäisenä hakea patentin radioaaltoja käyttävälle langattomalle lennättimelle 1800-luvun lopussa. Tämä uusi viestintätekniikka mullisti nopeasti kaupankäynnin ja talouden. Langaton lennätin teki mahdolliseksi pitää reaaliaikaista yhteyttä kauppakumppaneihin ja tavaroita kuljettaviin laivoihin. Langaton lennätin mullisti myös sodankäynnin kun joukkojen ja sotalaivojen liikkeitä voitiin johtaa kaukaa ja käskyjä voitiin antaa nopeasti.
    Mutta langaton viestintä muokkaa edelleen taloutta, yhteiskuntaa ja arkipäiväämme. Olemme menossa kohti aikakautta, jolloin jokainen ihminen ja jokainen laite on verkossa tuottaen ja vaihtaen koko ajan informaatiota. Digitalisaatio tarjoaa tulevaisuudessakin uusia yhä parempia tuotteita ja palveluja. Saman aikaan kasvavat myös tietoturvan ongelmat kun jokaisesta ihmisestä kertyvä kaikki data liikkuu tietoverkossa tuntemattomiin paikkoihin.
    Tietokirjailija Petri Launiainen on perehtynyt langattoman viestinnän historiaan ja nykypäivään. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Pohjois-Korea on ainutlaatuinen maa. Se on reaalisosialismin viimeinen ulkomuseo, joka pystyy tehokkaasti kontrolloimaan kansalaisiaan ja harjoittaa häpeilemätöntä diktaattoriensa henkilöpalvontaa.
    Mutta Pohjois-Koreassakin eletään murrosaikaa, sanoo Ylen Aasian kirjeenvaihtajana toiminut Mika Mäkeläinen.
    Valtavat talousongelmat ja 90-luvun nälänhätä ovat pakottaneen Kim Jong-uninkin sallimaan pienimuotoista markkinataloutta. Ja Etelä-Koreasta salakuljetettu kapitalistinen viihde muokkaa väistämättä ihmisten maailmakuvaa, vaikka ulkomaisen viihteen katselu ja kuuntelu ovat ankarasti kielletty.
    Pohjoiskorealaisten arkea on eniten muuttanut kännykkä. Niitä on maassa nykyään paljon ja niillä on suuri merkitys maassa, jossa maan sisäinen liikkuminen on valvottua.
    Vaikka Pohjois-Korea on sulkeutunut diktatuuri, on maalla myös uusia avautumispyrkimyksiä. Maan johto on rakennuttanut uusia turistialueita, joihin se yrittää houkutella kiinalaisia, eteläkorealaisia ja myös länsimaisia turisteja.

  • Maailmanhistoria tuntee paljon suuriksi sankareiksi nostettuja vaikuttajia, joilla on ollut myös pimeä puolensa. Kun menneen maailman sankareista tulee kansallisia merkkihenkilöitä, heidän virheitään ja jopa julmuuksiaan vähätellään tai niistä vaietaan.

    Tietokirjailija Ari Turunen on perehtynyt historian tunnettujen suurten sankarien hirmutekoihin ja muihin häpeällisiin suorituksiin.

    Ari Turunen sanoo, että usein sankaripatsaaksi korotettu kansallissankari onkin jo naapurimaassa kansakunnan vihollinen.

    Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt Tsingis-kaani on Mongoliassa edelleen kunnioitettu sankari, vaikka hän sotajoukkoineen järjesti valtaisia verilöylyjä. Makedonialaisten edelleen ihailema Aleksanteri Suuri murhautti estoitta sekä sotilaita että siviilejä. Kun puhutaan suurmiesten historiasta niin usein hänen uhriensa näkökulma unohtuu.

    Che Guevaran kuvilla varustetut paidat ja julisteet menevät vielä nykyäänkin kaupaksi. Harva tietää, että tämä ihailtu kapinapäällikkö oli myös säälimätön vankien teloittaja.

    Ari Turusen mielestä jokaisen kansakunnan pitäisi suhtautua kriittisesti omiin sankareihinsa ja kertoa heitä myös ikävät tosiasiat.

  • Vuosi 1968 oli nuorison kapinavuosi sekä Euroopassa että USA:ssa. Opiskelijat osoittivat mieltään vanhoja autoritaarisia järjestelmiä vastaan. USA:ssa kansalaisoikeusliike alkoi vaatia äänekkäästi tasavertaisia menestymisen ja osallistumisen mahdollisuuksia myös afro-amerikkalaiselle vähemmistölle. Vietnamin sota synnytti laajan rauhanliikkeen ja hippiliike kyseenalaisti perinteisen kulutukseen perustuvan amerikkalaisen elämäntavan.
    Sosiaalipsykologian professori emerita Anja Koski-Jännes vieraili USA:ssa kesällä 1968 ja haastatteli amerikkalaisnuoria. Tuoreessa teoksessaan Musta ja valkoinen protestisukupolvi hän muistelee tuota koko amerikkalaista yhteiskuntaa muuttanutta murroskautta. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä