Lintujen muuttoreittien selvittämisessä vapaaehtoisilla harrastajilla on suuri merkitys. Joka kevät ja syksy Itämeren saarten lintuasemilla harrastajat rengastavat lintuja ja seuraavat muuton etenemistä. Monet odottavat myös harvinaisuuksia. Ja toisinaan niiden muisto voi kantaa vuosikymmenten taakse.
Minna Pyykkö kävi Nokialla tapaamassa luontokartoittaja Pekka Rintamäkeä. Hän on tänä keväänä ryhtynyt skannaamaan tuhansia valokuviaan Lågskärin saarelta jossa hän vietti pitkiä aikoja kolmisenkymmentä vuotta sitten. Muistot ovat edelleen hämmästyttävän elävinä mielessä. Kuva: Pekka Rintamäen kuva-arkisto

Kimalaiskuningattaret ovat nyt juuri liikkeellä. Ne ovat superäitejä jotka etsivät parhaillaan kuumeisesti uutta pesäpaikkaa tulevalle yhteiskunnalle jonka sitten perustavat. Niiden karvaisilla harteilla onkin paljon, esimerkiksi tulevan mustikkasadon suuruus!
Onneksi kimalaiset ovat myös hämmästyttävän älykkäitä. Minna Pyykkö juttelee kahden kimalaistutkijan professori Dave Goulsonin ja tutkijatohtori Olli Loukolan kanssa siitä, miten hämmästyttäviä kavereita kimalaiset oikein ovatkaan.
Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Yle Luonto osallistui toukokuussa legendaariseen, Irlannin yleisradioyhtiön RTÉ Radio 1:n luomaan The Dawn Chorus- lähetykseen. Sen ideana on seurata linnunlaulun alkua eri puolilla Eurooppaa.
Suomen osuus toteutettiin Lohjalta, Hyvelänjärven peltoalueelta. Paikka on ollut järvi, joka on jo 1800- luvulla kuivattu maanviljelytarkoituksiin. Alue tulvii nykyään keväisin, ja houkuttaa paikalle kahlaajia ja muuttolintuja. Paikalla olivat lintuasiantuntijana Jan Södersved Birdlife Suomesta ja Ylen luontotoimittajat Asko Hauta- aho ja Minna Pyykkö.

Näihin aikoihin aamut alkavat taas täyttyä linnunlaulusta. Mutta tiesitkö että linnutkin voivat laulaa murteilla? Että ne kuuntelevat ja oppivat toisiltaan, ja että niiden laulua voi yrittää itsekin opetella?
Minna Pyykkö kävi biologi Heidi Björklundin kanssa linturetkellä Espoossa harjoittelemassa lintujen äänten matkimista. Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2018. Kuva: Pinja Syyrilä

Luonto on kirjailija Eeva Kilvelle tärkeä. Hän on kirjoittanut siitä paljon: tähtitaivaista, ampiaisista, sudenkorennoista, perhosista, puista, metsistä, luonnon arvosta- ja meistä ihmisistä luonnon osana.
Minna Pyykkö tapasi kirjailijan sillä hetkellä kun hän oli juuri saanut käsiinsä tuoreimmat teoksensa Sininen muistikirja. Siinäkin luonto on vahvasti mukana. Kuva: Anna-Riikka Carlson

Professori Tomas Roslin on ryhmineen tutkinut Koillis- Grönlannissa jo 10 vuoden ajan ravintoketjuja ja verkkoja. Siis sitä kuka syö ketäkin. Tutkimus vaatii oveluutta ja sitkeyttä, ja samalla kun keräilee maastosta kakkanäytteitä tutkittavaksi tai tarkkailee hämähäkkien elämää, pitää muistaa välillä vilkuilla ympärilleen jääkarhujen varalta!
Mutta miksi ihmeessä on tärkeää tutkia tällaisia työläästi selvitettäviä kokonaisuuksia? MItä hyötyä siitä on? Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta Ruotsin maatalousyliopiston hyönteisekologian professorin Tomas Roslinin kanssa. Kuva: Tom Versluijs

Juuri nyt on hyvä aika laittaa linnunpönttö puuhun. Minna Pyykkö kävi Ylöjärvellä kirjailija Jyrki Vainosen kanssa putsaamassa pönttöjä, laittamassa uutta puuhun ja juttelemassa siitä lintujen maailmasta, johon linnunpönttöjen kautta pääsee osalliseksi. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kotimaiset rupikonnat ja sammakot lähtevät pian taas liikkeelle. Sitä odotellessa on hyvä hetki pohtia maailman sammakoiden ihmeellistä monimuotoisuutta. Suomalaisilla sammakoilla menee toistaiseksi vielä aivan hyvin, mutta maailman sammakkoeläinten tilanne on paljon heikompi. Nykyarvioiden mukaan joka kolmas tunnetuista sammakkolajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Minna Pyykkö käy retkellä Ruissalossa kasvitieteellisen puutarhan sammakkonäyttelyssä Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön tutkija Varpu Vahteran kanssa. Sammakkoretkellä selviää mm. missä sammakon korvat ovat ja miten pieni on maailman pienin sammakko.

Veikko Kilkki alkoi tehdä 1970- luvulla elokuvaa saimaannorpasta vaikka ei ollut nähnytkään koko lajia. Hänellä on paljon juttuja siitä, miten he oppivat aikanaan kantapään kautta saimaannorpan elämästä. Hän kuuli silloin myös hurjia tarinoita norppavihasta ja vainosta. Kilkki on ollut mukana suojelemassa norppia jo vuosikymmenten ajan. Hän kirjoitti myös aikanaan Juha Watt Vainolle tarinan norpasta ja yksinäisestä Nestorista. Minna Pyykkö kävi Mikkelissä Veikko Kilkin luona kuuntelemassa näitä norppatarinoita vuosien varrelta. Ohjelma oli uusinta heinäkuulta 2018. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Missä linnut kaupungissa yöpyvät? Miten erikoisissa paikoissa ne voivat pesiä? Laulavatko talitiaiset tosiaan lyhyemmin kaupungin metelissä?
Minna Pyykkö lähti lintututkija Timo Vuorisalon kanssa linturetkelle Turkuun illan hämärtyessä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tuore Suomen eliölajien uhanalaisarvio ns Punainen kirja julkaistiin perjantaina. Sen mukaan Suomen luonto köyhtyy edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9% oli uhanalaisia, ja jopa kolmannes Suomen linnuista ja sammalista. Arviosta löytyy kuitenkin myös joitain positiivisia muutoksia: esimerkkejä siitä, miten sitkeä suojelutyö kannattaa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa Suomen lajien uhanalaisuudesta ja niiden tutkimisen haasteista ympäristöneuvos Esko Hyvärisen, vanhemman tutkijan Ulla- Maija Liukon ja kalatutkija Ari Sauran kanssa. Kuva: Riku Lumiaro

Laskiaissunnuntain kunniaksi Minna Pyykkö jutteli tieteenhistorian dosentin Osmo Pekosen kanssa Olaus Magnuksen kirjasta Pohjoisten kansojen historia. Teos ilmestyi vuonna 1555, oli ensimmäinen kokoava kuvaus pohjoisen oloista, ja Osmo Pekosen mukaan "vei Pohjolan maailmankartalle". Teoksessa pohjoisen talviset olot kuvataan varsin hurjiksi: pakkanen halkaisee kiviä, sudetkin menettävät joskus näkönsä- ja vain sankarilliset ihmiset pärjäävät näissä äärimmäisissä oloissa!
Kuva: Minna Pyykkö / Yle