Sari Helin

Kirjailija Katri Manninen: Äitiys ruokkii syyllisyyttä

  • 53 min
  • toistaiseksi

Mannisen mukaan meissä suomalaisissa syyllisyydentunnot ovat vielä erityisen tiukasti kiinni. Äidit usein ajattelevat, että jos en tunne syyllisyyttä, niin sittenhän mä vasta huono äiti olenkin. Moni tuntuu pelkäävän olevansa suorastaan psykopaatti, jos hän ei luovu syyllisyydentunteestaan. Suomessa jotenkin kierolla tavalla arvostetaan syyllisyyden tuntemista ja joka ei avoimesti tunnusta syyllisyyttään, häntä pidetään arveluttavana tyyppinä.

Ihminen näkee usein oman tulevaisuutensa vääristyneenä, liian optimistisena. Ja kun epärealistiset toiveet eivät toteudu, siitä seuraa syyllisyydentunteita.
- Minä olen ”kaoottinen ihminen”, jolla on usein koti epäsiisti. Siitä olen tuntenut syyllisyyttä, kun perheenjäsenet ovat tulleet sotkuiseen kotiin, tunnustaa Katri Manninen.
- Aiemmin olin myös jojo-laihduttaja ja repsahdukset aiheuttivat syyllisyydentunteita.

Ei tarvitse olla hyvä äiti

Katri Manninen sanoo, että äitiys nosti syyllisyyskertoimet aivan moninkertaisiksi. Se johtuu varmaan siitä, että vanhempana on vastuussa lapsen fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista.

- Olin toivonut lasta jo vuosikausia ja minulla oli järjettömän idealisoitu käsitys itsestäni äitinä. Ajattelin, että minä en ikinä hermostu lapsille ja laitan heille hyvää ruokaa. ja käytän kestovaippoja. Sitten kävikin niin että esikoinen valvoi yöt ja nukkui päivät ja minä tuli järkyttävän väsyneeksi. No siinä tilassa ei pestä kestovaippoja. Samaan aikaa meni yksi käsikirjoitus uusiksi ja sen kanssa tuli kiire. Tunsin koko ajan syyllisyyttä siitä, että saanko työni tehtyä ja hoidanko lasta tarpeeksi hyvin.

Kun Katri Manninen muutti perheineen USA:han opiskelemaan, sekä hänen että hänen lapsensa univaikeudet jatkuivat ja toimeentulo oli vaikeaa.

- Silloin ajattelin, että nyt mä lähden tästä perheestä koska mun lapsi ei ansaitse näin huonoa äitiä.

Pahimmillaan väsymys johti raivokohtauksiin ja ajatuksiin tappaa oma lapsi. Nyt olen oppinut ymmärtämään, että tällaiset ajatukset eivät kerro siitä, että voisin vahingoittaa lasta vaan siitä, että olen vain hyvin väsynyt ja paniikissa.

Mannisen amerikkalainen opettaja sai kuitenkin ymmärtämään, että hän ei ole hyvä tai huono äiti vaan äiti, joka on joskus stressaantunut ja väsynyt. Opettaja sanoi, että pitää opetella olemaan kiitollinen hyvistä hetkistä ja maltillinen silloin kun tulee heikko hetki.

- Vapauttavaa oli tajuta se, että minun ei tarvitse olla huono äiti tai hyvä äiti.

Syyllisyys opitaan ihan pienennä kun lapsi tajuaa että hän voi tehdä pahaa äidille, sanoo lääkäri ja stressitutkija Heimo Langinvainio. Suomessa on nykyään aika syyllistävä ilmapiiri, sanoo Langinvainio. Meillä on aika vaativat standardit sekä työssä että perhe-elämässä.

Katri Manninen ja Heimo Langinvainio vierailivat Yle Radio 1:n Sari Helin -ohjelmassa.

Lähetykset

  • ti 4.3.2014 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ennen vanhaan suomalainen neito teki juhannuksena taikoja sulhasen löytämiseksi. Mutta mitä tekevät nykyajan Suomi-neidot tulevaisuutensa eteen? Vieraina ovat Lenita Airisto ja kirjalija Laura Paloheimo.

  • Tähän aikaan vuodesta tuhannet nuoret saavat opintonsa päätökseen ja edessä on työuran rakentaminen. Sari Helinin ohjelmassa keskustellaan siitä, mitä työnsaannin ja työuran varmistamiseksi kannattaa tehdä?
    Ja miksi niin moni koulutettu suomalainen ei millään pääse tukevasti kiinni työelämään? Ja voiko uran ja perhe-elämän yhdistää onnistuneesti? Vieraina ovat viestinnän tekijä Sari Tomperi ja kauppatieteiden tohtori Miia Kosonen.

  • Pertti Kurikan Nimipäivien Euroviisumenestys nosti Suomen suvaitsevaisuuden maailmankartalle, mutta vammaisen arki ei silti ole vammattomien kanssa tasaveroista. Kehitysvammaisten laitosasumista puretaan pikku hiljaa, mutta asuntoja ei riitä vielä likikään kaikille. Tuhannet kehitysvammaiset ihmiset kykenisivät palkkatyöhön oikeanlaisen tuen avulla. Nyt monella paikakkunnalla kehitysvammaisille tarjotaan avotyötä, josta ei makseta palkkaa. Valvira keräsi viime vuonna ensimmäistä kertaa tilastoa siitä, kuinka usein Valviran luvalla toimivissa kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä toteutetaan pakottava toimenpide.Tulos oli 39 700 kertaa vuodessa. Pyörätuolissa ei pääse joka paikassa edes äänestyskoppiin, saati kaupan sovituskoppiin. 
    Millainen on vammaisen asema Suomessa ja millaista on vammaisperheen arki?
    Vieraina ovat vammaisten lasten vanhemmat Leena Tyynilä ja Ilkka Liekari.

  • Pojat menestyvät koulussa huonommin kuin tytöt. Pisa-tutkimuksen mukaan tytöt ovat kaikissa kouluaineissa parempia kuin pojat. Tyttöjen parempi menestys jatkuu lukiossa ja myös yliopistossa.
    Miksi pojat eivät viihdy koulussa? Kumman pitäisi muuttua: koulun vai poikien? Tästä puhutaan Sari Helinin ohjelmassa. Hänen vierainaan ovat erityisluokanopettaja Kirsi Ihalainen ja opetusneuvos Martti Hellström.

  • Alkoholihaitat aihettuvat Suomen julkiselle sektorille noin miljardin euron lisälaskun vuodessa.
    Miksi Suomessa edelleen suositaan kännäämiskulttuuria ja miksi alkoholin haittoja ei saada vähennettyä? Pitäisikö myös niin sanottujen kohtuukäyttäjien vähentää juomistaan? Sari Helinin vieraina ovat päihdetyöntekijä Eija Nyman-Janatuinen ja erikoistutkija Pia Mäkelä.

  • Useimmille ihmisille kevät ja lisääntyvä valon määrä on iloinen asia mutta paljon on myös niitä, joille kevään herääminen on painajainen.
    Itsemurhia ja itsemurhan yrityksiä tapahtuu eniten juuri kevään kynnyksellä ja alkukesästä. Kevätmasennus on vakava sairaus, joka voi vaatia hoitoa.
    Miksi kevät masentaa ja miten masennusta pitäisi hoitaa? Sari Helinin vieraina ovat toimittaja Päivi Storgård ja tutkimusprofessori Timo Partonen.

  • Nyky-Suomessa terveys on suosittu puheenaihe. Lehdissä terveysjutut ovat keskeinen juttuaihe ja netissä keskustellaan joka päivä vilkkaasti sairauksista ja niiden hoidosta.
    Terveyspalveluja myös mainostetaan ahkerasti. Onko terveydestä tullut meille pakkomielle? Tyrkytetäänkö meille hoitoja joita emme oikeasti tarvitse? Hoidetaanko meitä jo liikaa? Näitä kysymyksiä pohditaan tänään Sari Helinin ohjelmassa. Sari Helinin vieraina ovat terveydenhoidon tutkija Iris Pasternack ja terveystoimittaja Ulla Järvi.

  • Lapset istuvat erilaisten pelien ääressä jopa viisi tuntia päivässä, vaikka aikuisia patistetaan istumisen sijaan tekemään töitä muissa asennoissa. Mitä jatkuva istuminen tekee kasvavalle ihmiselle? Entä miten saada lapsi koukutettua koneen seurasta liikuttamaan itseään? Teknologian parissa kasvavien lastemme tulevaisuudesta ovat nyt keskustelemassa kasvatustieteilijä ja pelitutkija Mikko Meriläinen sekä erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista.

  • -Vanha totuus on että laihduttaminen lihottaa, sanoo lihavuustutkija professori Aila Rissanen. Rissasen mukaan rankat ja nopeat laihdutuskuurit eivät johda pysyvään laihtumiseen mutta ne voivat olla terveydelle vaarallisia, koska niillä on haitallisia vaikutuksia luustoon ja lihaksiin.
    Rissasen mukaan liian tiukka laihdutuskuuri johtaa lähes aina ahmimiseen.
    Ahmiminen on ihmiseen biologiaan liittyvä luontainen reaktio nälkiintymiseen. Ahmimiskyky on ominaisuus joka on ollut ihmiselle aivan välttämätön.
    Laihtuminen onnistuu varmemmin jos pysyy muuttamaan hitaasti omaa arkea siten että liikunta lisääntyy ja syöminen vähenee. Liian raju laihdutus johtaa ahmimiseen, josta seuraa taas huono omatunto, jota paikataan entistä tiukemmalla dieetillä. Tästä tulee helposti kierre, jossa raju laihdutus ja ahmimisjaksot seuraavat toinen toistaan eikä paino pysy kurissa. On myös muistettava, että laihtuminen on yksilöllistä. Eri ihmiset laihtunut eri tahtiin ja jotkut voivat joutua odottaman tuloksia jopa vuosia. Tavoitteita ei kannata asettaa liian korkealle. Vähäinenkin liikunta ja jokainen poistunut gramma edistää terveyttä, professori Aila Rissanen muistuttaa.
    Sari Helinin vieraina olivat lihavuustutkija, professori Aila Rissanen ja laihduttaja Katri Pirinen.

  • Miksi feminismiin suhtaudutaan epäluuloisesti tai jopa pelokkaasti? Suomessa sukupuolten välisellä tasa-arvolla on vankka kannatus, mutta silti monet vierastavat feminismiä. Ruotsissa feminismi on näkyvämmin esillä julkisessa keskustelussa. Mihin feminismiä tänä päivänä tarvitaan? Miksi aate on niin usein pilkan kohteena? Sari Helinin vieraina ovat Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg ja Euroopan historian professori Laura Kolbe.

  • Suomalaiset ovat olleet Euroopan ahkerimpia lukijoita. Mutta nyt sekä kirjojen ostaminen että lainaaminen ovat kääntyneet laskuun. Miten käy kirjallisuuden? Tappaako sosiaalinen media lukuharrastuksen? Sari Helinin vieraina ovat kustantaja Leena Majander ja kirjailija Minna Lindgren.

  • Tuoreen tutkimuksen mukaan naisten ja miesten palkkaero on viime vuosina vain kasvanut varsinkin nuorilla ja koulutetuilla naisilla. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan naisten palkat jäävät jälkeen miesten palkoista vaikka naisten koulutustaso on keskimmärin korkeampi.
    Onko naisen euro oikeasti pienempi kuin miehen euro? Eikö Suomessa vieläkään makseta samasta työstä samaa palkka?
    Sari Helinin ohjelmassa puhutaan tänään palkkatasa-arvosta. Vieraina ovat EK:n työmarkkina-asiantuntija Eeva Korolainen ja Naisasialiitto Unionin hallituksen puheenjohtaja. Katju Aro.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä