Romano mirits

Tiistaisin klo 18.00, Yle Radio 1

Ajankohtaista asiaa romaneista. Sisältää romaninkieliset uutiset.

Jaksot

  • “Olen joutunut menettämään paljon rehellisyyden sekä oikeiden ja parempien valintojen vuoksi,” sanoo 34-vuotias Sari Lindberg. Yksi tällaisista asioista on ystävyys. Sarin elämänpiiriin ei voi kuulua enää tiiviisti niitä ihmisiä, joiden kanssa hänellä on ollut yhteisiä kokemuksia. He ovat ihmisiä jotka ovat kulkeneet rinnalla, olleet ymmärtäjiä Sarin entisessä elämässä. Hän tietää, että juuri ne rakkaat ystävät voivat olla ovi maailmaan, johon hän ei enää tahdo palata. Hän etsii paikkaansa elämässään joka päivä. Sari Lindberg on nyt saanut elämänsä raiteilleen ja opiskelee mielenterveys- ja päidealan ammattitutkintoa auttaakseen muita. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • "Ihminen kestää paljon vaikeissakin olosuhteissa. Sodastakin selvittiin, vaikka menetyksiä oli.”
    Romano miritsin tämänkertainen vieras Otto Koivisto on jalasjärveläinen romanimies, joka on syntynyt vuonna 1932. Hänet tunnetaan taitavana hevosmiehenä. Nuorena aikuisena hevonen oli hänen kumppaninaan metsätöissä. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa alkoi raviurheilu – ensin ajettiin karvalakki päässä ja niillä varusteilla, joita saatavilla oli. Jalasjärven "Kivistön oikoosella" ajetuista kyläkisoista siirryttiin vähitellen raviradoille ja ammattimaisempaan harrastamiseen. Mukaan raviurheiluun tulivat ensin poika Olavi Koivisto ja myöhemmin pojanpoika Ville Koivisto.

    Otto Koivisto muistaa sotavuodet vaikeana aikana, jolloin kansakunta oli kuitenkin yhtenäinen. Hänen kolme veljeään oli rintamalla, yksi myös jäi sille tielle. Haastattelun lopuksi kuullaan vielä Otto Koiviston suhteesta musiikkiin. Otto Koiviston tapasi Jalasjärvellä toimittaja Jaakko Laakso.

  • Yhteiskuntamme aikuisia piinaava kiire näkyy nuorten elämässä turvattomuuden tunteena. Yksinäisyys ja osattomuus saavat aikaan nuoren vetäytymistä. Ne luovat toivottomuutta ja johtavat elämään ilman unelmia tai tulevaisuuden suunnittelua. R3 Maahanmuuttajien tuki ry tekee työtä näiden nuorten parissa. R3 on lyhenne yhdistyksen arvoista: respect, rights, responsibility. Vastuu, oikeudet ja velvollisuudet ovat pelisääntöjä, jotka koskevat sekä nuoria että aikuisia. Romaninuori -hankkeen työntekijät tarjoavat tuen tarpeessa oleville nuorille mahdollisuuksia toteuttaa näitä arvoja arjessaan. Käytännössä tämä merkitsee tukea, aikuisen läsnäoloa sekä mielekästä yhdessä tekemistä. Tämän kertaisessa Romano miritsissa R3 Romaninuori -hankkeen työntekijät Aino Tiitta ja Tamara Åkerlund kertovat työstään romaninuorten parissa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

  • Romaniasuun pukeutuneita naisia tekisi mieli katsoa pitkään, mutta se on epäkohteliasta. Muotokuviin sen sijaan liittyy kulttuurissamme kunnioittava katsomisen tapa. Ehkäpä siksi, että niissä on yleensä esitetty ylhäisöä, varakkaita kauppiaita, aatelisia ja korkeassa virassa olevia henkilöitä. Valokuvataiteilija Irmeli Huhtala halusi kuvata eri ikäisiä romaninaisia maalattujen muotokuvien tyyliin. Muotokuvaa voi katsoa rauhassa, se ei reagoi, ei kiusaannu, eikä katso takaisin. Saa katsoa - romaninaisia muotokuvissa -näyttely on esillä Strasbourgissa Euroopan neuvoston tiloissa 2-12. huhtikuuta osana Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Irmeli Huhtala toivoo, että näyttely löytäisi paikkansa myös Suomesta. Häntä haastatteli Maria Friman.

  • Etelä-Pohjanmaan alueella toimii lukuisia romanitaustaisia vartijoita. Toimittaja Jaakko Laakso ryhtyi selvittämään, mikä on saanut näin monet romanimiehet innostumaan turvallisuusalalle. Romano miritsin jaksossa kuullaan turvallisuusalan koulutuksesta, työstä ja esimerkiksi siitä, millaisia ominaisuuksia on hyvällä vartijalla. Aiheesta kertovat alan ammattilaiset Petri Kuusisto, Rainer Salojensaari ja Markus Kuusisto. Toimittajana on Jaakko Laakso.

  • Bulgarialaisessa Sredetsin kaupungin romanikylässä asuu noin 5000 romania ja suurimmassa osassa hökkeleitä ei ole sähköä, vettä, lämpöä tai edes ikkunoita. Kun tässä slummissa 5-henkinen perhe kuolee tulipalossa, palokunta tulee paikalle kaksi tuntia myöhemmin ilman vettä. Tällaiset, julkisuudessa näkymättömät elämänkohtalot herättivät hauholaisen Seppo Lindgrenin lähtemään avustustyöhön Bulgarian romaniväestön puolesta. Seppo perusti Toivon lähde -yhdistyksen, joka tekee yhteistyötä eri järjestöjen sekä yritysten kanssa. Sen lisäksi, että alueelle viedään aineellista tukea, lapsia laitetaan kouluun ja paikallisille annetaan välineitä osallistua itse oman tilanteensa parantamiseen. Seppo näkee, kuinka avun saaminen saa aikaan vilpitöntä kiitollisuutta. Tämä auttaa jaksamaan raskaiden tilanteiden edessä.

    Tämänkertaisessa Romano miritsissa Seppo Lindgren kertoo elämästä slummimäellä, ihmeistä sekä toivosta. Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Sattumuksia ja haaveita, toteutuneita ja toteutumattomia unelmia. Kaikkea sitä, mitä ei koskaan suunnitellut. Sellaista voi löytää lapsuuden kirjoituksista ja pienenä tyttönä kirjoitetusta kirjeestä aikuiselle itselleen. Sellaiseen törmäsi Rosita Lindgren, joka pohtii nyt nuoren naisen elämää ja sitä, millaisen kirjeen kirjoittaisi nyt tulevalle itselleen. Romano Miritsissä puhutaan tänään elämästä. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Aili Lindeman on Porissa asuva 68-vuotias romaninainen. Hän toivoo, että romaninuoret saisivat tulevaisuudessa tasaveroista kohtelua ja aidosti samat mahdollisuudet pääväestön nuorten kanssa niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla. Lindeman muistelee Romano miritsin haastattelussa, millaista romanilapsen elämä oli 1950-luvun Suomessa ja kertoo, miten olot ovat vuosikymmenten varrella muuttuneet. Lindemanin tapasi kotonaan Porissa toimittaja Jaakko Laakso.

  • Suomen romanit ovat olleet täällä kansakunnan syntyajoista asti ja ovat siksi suomalaisempia kuin Katri-Helena tai Seppo Räty. Itäinen Suomi ja Tohmajärvi sen mukana liitettiin Suomeen vasta myöhemmin. Näin kärjistää Åbo Akademin tutkija Matti Kankaanniemi, joka uudessa kirjassaan käsittelee myös romanien asemaa suomalaisuudessa. Heitä ei pidä myöskään verrata muihin vähemmistöihin, jotka ovat tulleet Suomeen vuosisatoja myöhemmin. Historiantutkija Matti Kankaanniemi korostaa myös romanien positiivista merkitystä kulttuurissamme esimerkiksi maatalouden ylimääräisenä työvoimana vuosisatojen aikana. Tällaisia näkökulmia ei nykyisessä tutkimuksessa tai yhteiskuntakeskustelussa tuoda riittävästi esiin, väittää Kankaanniemi. Häntä haastattelee Miriam Schwartz.

  • Romano Miritsissä puhutaan tänään heistä, jotka elävät vähemmistönä vähemmistöyhteisön sisällä. Heidän asemansa ja tilanteensa on moninverroin muita haavoittuvaisempi. Mutta kuinka edistää asiaa, josta ääneen puhuminenkin on kiellettyä. Tätä on pohtimassa ihmisoikeusaktivisti Janette Grönfors.

    Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Länsi-Suomen Romanit Ry. on Satakunnan alueella toimiva romanikulttuurin yhdistys, joka on perustettu keväällä 2017. Yhdistyksen kantavia voimia on Lindemanin pariskunta, joista Allan Lindeman toimii yhdistyksen puheenjohtajana ja Tamara Lindeman hallituksen jäsenenä. Porissa asuva pariskunta pohtii Romano miritsin haastattelussa yhdistystoiminnan merkitystä. Allan Lindeman kertoo myös työstään lastensuojelun parissa ja siitä, kuinka hän oli nähnyt monien huostaanotettujen lapsien hyötyvän tukiperheiden luona vierailemisesta. Tästä syntyi ajatus, että Lindemanit voisivat toimia tukiperheenä huostaanotetuille romanilapsille, jotka lastensuojelun seurauksena joutuvat kasvamaan ilman oman kulttuurisen viiteryhmänsä tukea. Pariskunta myös pohtii, mitä romaniperheellä olisi annettavanaan pääväestön lapselle, joka saisi tukiperheekseen romaniperheen.

    Toimittajana Jaakko Laakso.

  • Anette Åkerlund on 36-vuotias vantaalainen romaninainen ja hänelle musiikki merkitsee ennen kaikkea tunteiden kokemista sekä välittämistä. Nainen valmistui hiljattain Sibelius-Akatemiasta kansanmusiikin aineryhmästä musiikin maisteriksi. Anette erikoistui opinnoissaan flamencoon ja mustalaismusiikkiin, joissa tärkeää on tunteiden ilmaisun lisäksi tarinankerronta.

    Anette vietti opintojensa aikana vuosia Espanjassa hankkimassa lisäoppia ja vuodet sisälsivät monenlaisia kokemuksia sekä ammatillista kasvua. Tämänkertaisessa Romano miritsissa Anette Åkerlund kertoo opinnoistaan sekä tulevaisuudensuunnitelmistaan. toimittaja Miriam Schwartz.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä