Tuoteseloste

Vitalis suojaa pakkasilta

  • 12 min
  • toistaiseksi

"Väri, koostumus ja tuoksu on pysynyt 78 vuotta samana, pieniä lainsäädännöllisiä muutoksia lukuunottamatta", kertoo tuoteryhmäpäällikkö Kaisa Tuppura. Vitaliksen takana on taas Valkoinen Risti, jonka perusti kemisti Johan Storgårds vuonna 1926. Yritys on edelleen suvun hallinnassa, nyt jo neljännessä sukupolvessa. Tänään yritystä johtaa Harald Storgårds. Moni muistaa Vitaliken puna-keltaisen voidepurkin, mutta nykyään voide on saanut ympärilleen Paola Suhosen suunnitteleman designpakkauksen. Anu Packalén vieraili Valkoisen Ristin toimitilossa Helsingin Vartiokylässä. Vitaliksen tarinaa valottaa tuoteryhmäpäällikkö Kaisa Tuppura.

Lähetykset

  • ti 4.2.2014 9.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Karhut jalassa on tarvottu latuja, heitetty keihästä ja juostu lujaa niin kilpakentillä kuin lenkkipoluillakin.
    Karhun tarina ulottuu vuoteen 1916, kun Arno Hohenthal kyllästyi ulkomailta tulevaan huonolaatuiseen ja epämääräisiin urheiluvälineisiin. Firma perustettiin nimellä Ab Sport Artiklar Oy - Urheilutarpeita, ja ensimmäisessä tuotekuvastossa oli mm. purhehdushattuja, painikenkiä, pitkäpallomailoja, piikkikengän nastoja ja pesäpalloja. Keihäät ja sukset syntyivät omassa tuotannossa juuri oikeanlaisesta suomalaisesta koivusta.

    "Se oli otollista aikaa firman perustamiselle, sillä Suomi oli juuri itsenäistymässä ja samaan aikaan Suomi oli maailman parhaita urheilumaita. Ritola, Nurmi ja Kolehmainen viillettivät Suomea maailmankartalle", kertoo Karhun original brand manager Jukka Lehtinen.

    Toimittajaja on Anu Packalén.

  • Tuoteselosteessa vieraillaan tänään pensselitehtaassa. Sivellin, pensseli, suti. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sokevan tehtaalla puhutaaan kuitenkin ihan reteesti pensselistä. "Sudit tehdään kiinassa", virnuilee Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.

    Ensimmäinen pensseli valmistettiin Vantaalla 1948, Sokevan nimisssä pensselitoiminta alkoi vuonna1956. Tänään Sokevalla pensseleitä valmistetaan 18 ihmisen voimin niin käsityönä kuin koneinkin.

    "Pensselien pääasiallinen karvamateriaali oli ennen sika. Nykyisin sen osuus on pudonnut siten, että pääasiassa tehdään sekoiteharjaksesta sika/keinokuitu 50/50 suhteella tai 100 % keinokuidusta. Keinokuidun laatu on noussut niin hyväksi, että sillä tulee hyvää jälkeä", kertoo Kärppä.
    Mistä tulee nimi Sokeva? Entä mistä lepakko-logo?

    Sokevan pensselitehtaan saloihin vie toimitusjohtaja Markku Kärppä.
    Tehtaalla pyörähteli myös Anu Packalén.

  • "Aluksi tehtaassa kudottiin ohutta vuorikangasta. Sodan jälkeen kudottiin sitä mistä oli puutetta eli naisten ohuita paita- ja alusvaatekankaita. Vasta myöhemmin tulivat mukaan paksummat painokankaat", kertoo kolmannen polven yrittäjä Anne Berner Vallilasta

    Tuoteselosteessa palataan 90- vuotiaan Vallilan alkuaikoihin. Yrityksen perusti sveitsiläinen Otto berner

    "Otto Berner puhui sveitsinsaksaa eikä koskaan oppinut kunnolla suomea ja ruotsia. Hän kuitenkin pystyi tekemään täällä kauppaa. Hän oli hyvin voimakas persoona. Hänellä oli sisäänrakennettua auktoriteettia, joka antoi hänelle sellaista luontaista karismaa. Hänellä ei ollut kuin oikein ja vääri. Sinä välissä ei ollut mitään. Näillä arvoilla hän pärjäsi, .

    "Tämän rakennuksen tuoksu on jäänyt lapsuudesta voimakkaasti mieleen. Tunnistan sen tuoksun edelleen. Kun avaan ovet, tulvahtaa vastaan teollisuuden, öljyn ja koneiden tuoksu. Ne selvästi istuu meidän seinissä. Nämä tuoksut muistuttaa minua lapsuudesta", tunnelmoi Anne Berner.
    Millainen mies isoisä Otto Berner oli? Toimittaja on Anu Packalén.

    "

  • Suomessa ei ole varmaan yhtään ihmistä, joka ei olisi syönyt edes kerran elämässään Arabian astiasta. Mökeiltä ja mummoloista löytyy usein yksittäisiä kuppeja ja lautasia, jotka ovat joskus kuuluneet kokonaisiin astiastoihin. Nämä astiastot olivat usein perushäälahjoja nuorille, kotiaan perustaville pareille.

    Vanhat, piippuleimalliset Arabian astiat, kipot ja kupit ovat kirppareilla ja huutokaupoissa hinnoissaan.

    Tämänpäiväisessä Tuoteselosteessa vieraillaan Arabian tehtaalla, jossa työskentelee tänään yli sata ihmistä. Viime vuosisadan alussa, kun tuotanto pääsi todenteolla vauhtiin, työntekijöitä oli useampi tuhat. Tehdas järjesti työntekijöilleen asunnot, lastenseimit ja harrastusmahdollisuudet.

    "140 vuotta sitten tehtaalla tehtiin käyttöesineitä ja -astioita ihmisten arkeen. Hiukan myöhemmin tuli mukaan taidekeramiikka. Arabiassa on aina yhdistetty taidetta ja keramiikkaa", kertoo destinaatio manager Taina Grönqvist.

    Mistä nimi Arabia?

    Anu Packalén pääsi tehdaskierrokselle katsomaan kuinka lautanen syntyy. Oppainaan työnjohtaja Arja Kejonen ja destinaatio manager Taina Grönqvist.

  • Suomalaiset rakastavat jäätelöä. Suomessa syödään vuosittain jäätelöä eniten koko Euroopassa. Maailmanlaajuisesti Suomi on jäätelönkulutustilastoissa kolmonen. Nautiskelemme jätskiä vuodessa peräti 13 litraa per henki.

    Helsingin jäätelötehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja. Tehtaan perustivat italialaiset Magi-suvun veljekset vuonna 1922.

    Tänään jätskitehdasta pyörittävät jo kolmannen polven yritttäjät eli Annette Magi ja Tina Magi miehineen. Toimittaja on Anu Packalén.

  • Tuoteselosteessa pureudutaan pesuaineeseen, jonka tuoksun tuntee varmasti jokaikinen suomalainen. Mäntysuovalla on pesty mattoja jo yli 90 vuoden ajan, joten voi jo sanoa että mäntysuopa ja kesä kuuluvat yhteen.

    "Vuonna 1913, eli sata vuotta sitten, Insinööri Alfons Hellström keksi kuinka mäntyöljyä voi tislata mäntysellun seasta. Mäntysuovalle avattiin oma tehdas Kotkassa 1920", kertoo brändivastaava Tiina Nieminen Henkeliltä.

    Seuraavaksi ääneen päästetään hyväntuulisia ja iloisia matonpesijöitä. Pukinmäen matonpesupaikalla pyöröhti Anu Packalén.

  • Tuoteselosteen syynissä tänään jopo, joka syntyy käsityönä Helkaman Hangon tehtaalla.
    Helkama on vuonna 1905 perustettu suomalainen perheyhtiö, jonka ohjaustanko on yhä tiukasti kotimaisissa käsissä.

    Jopon tarina puolestaan alkaa 1960-luvulta, jolloin Eero Helkamalla oli unelma. Hän halusi luoda polkupyörän, jolla voisivat ajaa kaikki ihmiset ikään, kokoon, sukupuoleen katsommatta.
    "Meillä on tehtaan puolella töissä 40 ihmistä, jotka kaikki tavalla tai toisella vaikuttavat pyörän syntyyn, sen pakkaamiseen ja maailmalle lähettämiseen", kertoo Helkama Veloxin toimitusjohtaja Jari Elamo."Meillä yksi ja sama henkilö kokoaa pyörän alusta loppuun. Saatuaan sen valmiiksi hän leimaa pyörän takuupaperit omalla nimellään".

    Kuinka jopo syntyy? Mistä nimi jopo? Nyt pääsemme tahdaskierrokselle, oppaana toimitusjohtaja Jari Elamo. Pyörätehtaalla vieraili Anu Packalén.

  • Erittäin Hieno Suomalainen- shampoo on kuulunut osana suomalaista saunaa jo 40 vuotta.

    "Kaiki alkoi siitä, että haluttiin tehdä suomalaisille jotain todella hienoa. Sen aikaisille, sodan kokeneille, ihmisille oli hienoa mm. kerma ja kermamaisuus. Niinpä shampoosta kehiteltiin kermamaisen helmiäinen", kertoo markkinointijohtaja Johanna Lunkka.

    Miten shampoo syntyi ja mitä tekemistä Kirsti Paakkasella on shampoon kanssa?

    Anu Packalén lähti Espooseen Cederrothille tapaamaan markkinointijohtaja Johanna Lunkkaa ja tuoteryhmäpäällikkö Margit Forssia.

  • Ensimmäinen maalitehdas perustettiin Englannissa vuonna 1790. Täällä koto-Suomessa syksyllä 1861, kun Tikkurilan rautatieasema valmistui, anoi everstiluutnantti Munsterhjelm luvan perustaa myllynsä yhteyteen öljynpuristamon. Lupa heltisi ja siitä sanotaan Tikkurilan toiminnan alkaneen. Varsinainen teollinen maalien ja lakkojen tuotanto alkoi Tikkurilassa vuonna 1919.

    Paljon on vettä virrannut Kervanjoessa näiden reilun 150 vuoden aikana; nimi on muuttunut moneen kertaan ja maalit ovat kehittyneet. Tänään Tikkurila on pörssiyhtiö, jolla on tehtaita Suomen lisäksi ainakin Venäjällä, Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa.

    Kuinka maalia tehtaillaan vuonna 2014? Siitä ottaa selvää Tuoteseloste. Anu Packalén pääsi tutustumaan Tikkurilan Monicolor tehtaaseen oppainaan tuotanpäällikkö Petri Karhu ja teknisen tuen päällikkö Rami Kuparinen.

  • Retkeillään sitten talvella tai kesällä, niin eväät maistuvat luonnon helmassa taivaalliselle. Punainen termari on monen retkeilijän vakiovaruste. Täytyy muistaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, joten eväät ja termospullo ovat monelle ihan arkipäivää.

    Jollain saattaa olla kaappien kätköissä vanha termari, jossa on vielä alkuperäinen tammikorkki. Aikojen saatossa kutistunutta ja kulunutta korkkia on täytynyt hieman tiivistää kääräisemällä korkin ympärille liuska voipaperia. Nykyään tammi on muuttunut muovikorkkiiin.

    "Termospullon lämmönpitävyys perustuu edelleen samaan tekniikkaan kuin 80 vuotta sitten", kertoo Airamin markkinointijohtaja Kari Niemenmaa. Toimittaja on Anu Packalen.

    Kuva: Airam

  • Tuoteselosteen syynissä Korrek-autovaha, joka näki päivänvalon 1963. Se oli aikaa, jolloin Suomessa autoistuminen vasta alkoi. Autot olivat harvassa ja sen vuoksi niitä hoidettiinkin erityisellä hartaudella. Niitä pestiin, huolettiin ja korjattiin ihan itse. Toisin on tänään, harjapesuautomaatit huolehtivat pesusta ja vahauksesta. Koska sinä olet viimeksi itse vahannut auton

    "Autojen maahantuominen oli vielä 50- luvulla säännösteltyä toimintaa. Autoistuminen pääsi vauhtiin vasta 60- luvulla. Auto oli harvinainen ja kallis investointi, siitä pidettiin erittäin hyvää huolta. Kun puoli päivää vahasi autoa, niin kyllä siitä hyvä tuli", kertoo tuotekehityskemisti Kim Lindqvist Berneriltä.

    Helsingin Herttoniemessä Bernerin tiloissa vierailee Anu Packalén.

  • Tuoteselosteessa vieraillaan Suomen lasimuseossa Riihimäellä. Ensimmäinen Ilves-tölkki näki päivänvalon vuonna 1951-52. Ilves-tölkin syntyaika oli sitä sodanjälkeistä niukkuuden aikaa, jolloin kesän sadon säilöntä oli lähes pakollista puuhaa. Ruoka ei yksinkertaisesti olisi riittänyt koko talveksi.

    "Ilves-tölkki oli oman aikansa moderni tuote, sillä se valmistettiin täysautomaattisella puhalluskoneella. Sen hienouden avulla tölkkejä voitiin tehtailla todella suuria sarjoja", kertoo intendentti Kaisa Koivisto Suomen lasimuseosta.

    Ilves-tölkin historiaa valottaa intendentti Kaisa Koivisto. Suomen lasimuseossa Riihimäellä vieraili Anu Packalén.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä