Politiikkaradio

Jörn Donner (r): Suomi on omituinen maa

  • 29 min
  • toistaiseksi

RKP:n kansanedustaja Jörn Donner kummeksuu Suomessa esiintyvää nationalismia. Donnerin mukaan liiallinen kansallismielisyys vaivaa erityisesti maamme liian kireää pakolaispolitiikkaa.

”Valtio on päättänyt sallia 500 syyrialaisen tulon Suomeen. Ruotsi vastaanottaa ainakin 15 000 syyrialaista. Ja siellä on aivan itsekkäät syyt. Ja meilläkin pitäisi olla. Koska meillä huoltosuhde pahenee ja me tarvitaan maahanmuuttajia. Tämä on vain yksi detalji tässä.”

”Suomi on, sanotaan nyt suoraan omituinen maa”, sanoi Donner Politiikkaradion haastattelussa.

Kansallismielisyyttä Donner sanoo sietävänsä tiettyyn rajaan saakka.

”Se että meillä on oma, kuinka sen sanoisi, oma reviiri, oma Suomi, niin se on hyvä juttu. Mutta meidänhän on pakko ja pitää katsoa pitemmälle kuin oma nenämme. Mehän ollaan täysin riippuvaisia muusta maailmasta. Mitä tulee meidän tuotteidemme kysyntään ja kaikkeen.”

”Jos ei suomalaiset ymmärrä sitä, niin jotain on vialla.”

”Mutta sellainen terve itsetunto, se on vain hyvä. Ei ole pakko panna överiksi, tämmöiseen yliöpäiseen nationalismiin”, sanoi Donner Politiikkaradiossa.

Lähetykset

  • ke 26.2.2014 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Miten Suomi varautuu uuteen koronavirusepidemiaan, johon on Kiinassa kuollut jo 132 ihmistä?

    Haastateltavana lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Kiinan koronavirusalueelle. Euroopan komissio päätti eilen tiistaina, että Kiinasta lennätetään EU-kansalaisia Kiinan Wuhanista viruksen vuoksi. Yhdysvaltain ulkoministeriö päätti jo sunnuntaina evakuoida konsulaattinsa.

    Millaisia toimia Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt uuden korona-viruksen takia? Mitä opittiin aiemmista virusepidemioista?

    Laiton villieläinkauppa on usein syy virusepidemioihin. Virolainen-Julkunen varoittaa syömästä matkoilla villieläinten lihaa.

    "En söisi villieläimen lihaa missään päin maailmaa. Se on milloin tahansa aivan turha riski", hän kertoo.

    Uutta koronavirusta vastaan kehitellään jo rokotetta. Virolainen-Julkunen arvioi, että rokote ei voi olla valmis vielä noin puoleen vuoteen, ja todennäköisesti virus ehtii sitä ennen leviämään jonkin verran. Hän kuitenkin arvioi, että virusepidemia saadaan kuriin muilla keinoin ennen rokotteen valmistumista.

    Virolainen-Julkusen mukaan globalisaatio on aiheuttanut sen, että virusepidemiat leviävät nopeammin.

    "Se on tuntien ja vuorokausien asia että virukset leviävät tännekin", hän totaa.

    Kiinan kommunistinen puolue on pyrkinyt monin keinoin estämään uuden koronaviruksen leviämisen. Yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki Wuhan on suljettu karanteeniin ja liikkumista rajoitettu monin tavoin.

    Onko diktatuurissa helpompi tai vaikeampi toimia viruksia vastaan kuin demokraattisilla valtioilla?

  • Vuonna 2019 Suomessa näki päivänvalon 45 597 lasta. Ennakkotietojen mukaan kyse on koko mittaushistorian alhaisimmasta määrästä suomalaisia taaperoita. Syntyvyys on painunut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Mikä syntyvyyden laskua selittää?

    Miksi syntyvyys on laskenut, vaikka muu kehitys Suomessa on taloudellisesti tai tasa-arvotekijöiden suhteen kelvollista?

    Eivätkö suomalaiset löydä parisuhdetta, vai eivätkö parisuhteet johda perheiden perustamiseen? Miten miesten ja naisten välinen kohtaanto-ongelma kurotaan umpeen?

    Syntyvyyden laskua analysoi THL:n tutkimusprofessori sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

    Hiilamon mukaan syntyvyyden lasku on seurausta taloudellisista tekijöistä, tasa-arvotekijöistä ja kulttuurisista muutoksista. Esimerkiksi sukupuolten välisen koulutusepätasa-arvon kääntyminen ylösalaisin vaikuttaa syntyvyyteen. Aikaisemmin miehet olivat koulutetumpia. Nykyisin naiset ovat selvästi koulutetumpia kuin miehet. Sillä on vaikutusta kumppanien löytämisen kannalta, arvioi Hiilamo Politiikkaradiossa.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Sote-palveluita yksityistetään kovaa vauhtia siitä huolimatta, että hallituksen sote-uudistus nojaa julkisiin palveluihin. Onko Suoma siis sittenkin valtaamassa markkinamalli, jossa yksityiset terveysjätit pääsevät yhä suurempaan rooliin?

    Studiossa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Viime viikolla uutisoitiin Päijät-Hämeen päätöksestä valmistella yhteisyritystä yksityisen terveydenhuoltoalan toimjan kanssa. Yhteisyritys vastaisi sosiaali- ja terveyslaan peruspalveluista yli 120 000 asukkaalle Lahdessä ja Kärkölässä.

    Nergin mukaan Päijät-Hämeen suunnitelma ei välttämättä ole lain mukainen.

    "Uskon, että tulee vielä moneen kertaan selvitettäväksi se, onko tämä malli lainmukainen. Järjestämisvastuuta ei voi siirtää pois julkiselta", Nerg kertoo.

    Varhila korostaa, että yksityisten terveysyhtiöiden kanssa toimisessa kyse on siitä, miten sopimus kirjoitetaan.

    "Tämä on hankinta- ja sopimusjuridiikkaa. Sinne sisältyy monia trikkereitä, joita voidaan käyttää hyvässä ja pahassa", Varhila kertoo ja avaa Politiikkaradiolle, millaisia riskejä tähän voi sisältyä.

    Varhila ja Nerg pitävät Suomen terveydenhuollon mallia monista ongelmista huolimatta parempana kuin sitä mallia, jossa suurin osa maailman maista on: täysin riippuvaisia yksityisistä yrityksistä.

    "Eikö me olla myöskin maailman onnellisin ja korruptoimattomin maa. Meillä on hyvä hallinto ja oikeustoimi. Ulkomailta katsottuna me olemme rakentaneet mallin, joka toimii ja nyt katsotaan pystytäänkö me rakentamaan sitä myöskin seuraavat 100 vuotta tai 10 vuotta eteenpäin", Nerg pohtii.

    Hänen mielestään Suomen sote-järjestelmää ei ole syytä kokonaan romuttaa, vaan paremminkin hienosäätää.

    Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sorvaa sote-uudistusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla. Miksi tämä hallitus saisi soten paremmin ja nopeammin kasaan kuin Jyrki Kataisen (kok.) tai Juha Sipilän (kesk.) hallitukset?

    "Meillä on poliittinen päätöksentekokyky pahasti vaurioitunut jos tätäkään ei saada maaliin", Varhila toteaa.

    Nerg uskoo, että Marinin hallituksella on paremmat edellytykset saada sote maaliin kuin edellisillä hallituksilla.

  • Mitä uusimmista puoluegallupeista voi päätellä? Entä keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin lausunnosta, että keskustan onnistuminen edellyttää hallituksen onnistumista?

    Miksi sisäministeriön kansliapäällikkönimitys on lehdistön hampaissa? Miksi puhutaan "härskistä" poliittisesta virkanimityksestä?

    Mitkä ovat seuraukset jos perussuomalaisten eduskuntaryhmä estää kansanedustaja Juha Mäenpään asettamisen syyteprosessiin?

    Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikkaa ja politiikan uutisia.

  • Ilman Thatcherin ja Reaganin harjoittamaa talouspolitiikkaa, ei olisi brexitiä eikä Trumpia, väittää Totuudenjälkeinen talouspolitiikka -kirjan kirjoittaja Christer Lindholm. Lindholmin mukaan Thatcherin ja Reaganin talouspoliittiset uudistukset, jotka nojasivat yksityistämiseen, veronalennuksiin ja markkinoihin, selittävät kansallismielisyyden nousun sekä Iso-Britanniassa että Yhdysvalloissa.

    Mihin kansallismielisen populismin vaalivoitot nojaavat eri puolin Atlanttia? Mitkä äänestäjäryhmät ovat tukeneet kansallismielistä vaihtoehtoa niin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa kuin Euroopassa? Miten harjoitettu talouspolitiikka selittää kansallismielisyyden nousua?

    Vieraana on Totuudenjälkeinen talouspolitiikka -kirjan tekijä, tietokirjailija ja kauppatieteiden tohtori Christer Lindholm.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla teki raportin, jossa esiteltiin kolme skenaariota Suomen hiilipäästöjen kehitykselle. Mikä skenaario on todennäköisin?

    Studiossa Etlan tutkija Ville Kaitila ja Aalto Yliopiston professori Peter Lund.

    Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Etlan mukaan tavoite on kova. Onko se liian kova, vai voidaanko siihen jollain keinoilla päästä?

    Sanna Marinin hallitus aikoo valmistella kestävän kehityksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu kevään kehysriiheen mennessä. Mitä tuolta tiekartalta pitää vaatia? Voidaanko ilmastonmuutos taittaa verotuksella?

    Kaitila korostaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten pitäisi nyt nähdä mahdollisuudet uusien teknologioiden kehittämiselle, koska niillä on kasvavat maailmanmarkkinat.

    Lundin mukaan suuri osa Suomen hyvinvoinnista tulee jatkossa insinööriosaamisesta ja ilmastonmuutokseen liittyvistä innovaatioista.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Virkarikosoikeudenkäynti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan senaatissa alkaa. Vasta kolmannen kerran Yhdysvaltain historiassa senaatti saa eteensä presidentin virkarikossyytteen ja muuttuu valtakunnanoikeudeksi.

    Syytekohtia on kaksi. Virkarikostutkinnassa edustajainhuone päätyi syyttämään Trumpia virka-aseman väärinkäytöstä ja kongressin tekemän rikostutkinnan haittaamisesta. Trumpin epäillään painostaneen Ukrainan presidenttiä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin perheen toimia. Syytteen mukaan Trump haki itselleen Yhdysvaltain ulkopolitiikasta henkilökohtaista etua painostamalla Ukrainaa.

    Miltä virkarikossyytteen poliittiset ja juridiset lähtökohdat näyttävät: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

    Entä mistä virkarikossyytteessä on kyse: poliittisesta vai oikeudellisesta prosessista, vai molemmista?

    Mikä merkitys virkarikossyytteellä on tulevien presidentinvaalien kannalta?

    Trumpin virkarikossyytettä analysoivat johtava asiantuntija Vesa Lehtonen Ulkoministeriöstä sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miksi Venäjän hallitus erosi ja mitä seuraavaksi tapahtuu?

    Studiossa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova.

    Taustalla on Lassilan mukaan Venäjän hallituksen saamattomuus ja presidentti Putinin laskenut kannatus. Kangaspuron mukaan oppositio on onnistunut luomaan vaaleille merkityksen haastamalla epäsuositun valtapuolueen.

    Millaisia muutoksia Venäjällä on tapahtumassa kun perustuslakia muutetaan?

    Kopylova arvioi, että Venäjällä ollaan luomassa suurta järjestelmän muutosta, ja tavoitteena voi olla Neuvostoliiton tyyppinen ratkaisu.

    Kangaspuro arvioi, että mallia uuteen poliittiseen järjestelmään voidaan ottaa myös Kiinasta.

    "Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus esimerkiksi yhdistettynä parlamentin puheenjohtajuuden rooliin - tai pääministerin rooliin muodostaisi melkoisen valtakeskittymän", hän kertoo.

    Lassilan mukaan Venäjällä voi olla edessä myös vuoden 1993 tyyppinen tilanne, jossa ollaan perustuslaillisessa kriisissä.

    Ovatko kaikki langat Vladimir Putinin käsissä vai ei?

    Entä kuka on Venäjän uusi pääministeri Mihail Mishustini ja mikä on väistyvän pääministerin Dimitri Medvedevin rooli?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Perussuomalaisten perustaja ja suomalaisen populismin veteraani Timo Soini kirjoitti kirjan populismista. Teoksessa avataan populistin pelikirja ja metodit kansan kosiskelemiseksi. Soinin teesien ytimessä on oletus tavallisesta kansasta, jota populisti ihannoi. Missä ovat ne tavalliset ihmiset tai tavallinen kansa?

    Kansaa ja kansalaisia puhuttelee myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Oliko puhe populistinen, jos Timo Soinin mittareita käytetään?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen. Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

    Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen rinnastaa Euroopan Green Dealin merkityksen ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Von der Layenin mukaan ohjelma vaatii suuria panostuksia, mutta vakuuttaa, että on kalliimpaa jättää muutokset tekemättä.

    Kuinka suuresta askeleesta Euroopan Green Dealissä on kyse? Mistä Green Dealiin laitetut miljardit eurot tulevat: veronmaksajilta vai yksityiseltä sektorilta?

    Onko vihreän talouden kasvumalleista fossiilitalouden kasvumallien korvaajiksi? Kuinka Euroopan talouden ja teollisuuden kilpailukyky turvataan, jos Kiina, Yhdysvallat ja muu maailma eivät siirry samalla tahdilla irti fossiilisista polttoaineista?

    Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) ja Ville Niinistö (greens/efa).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat alkaneet. Miksi kunta-alalla pitäisi saada korkeammat palkankorotukset kuin vientisektorilla?

    Keskustelemassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. JUKO:n hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen osallistui keskusteluun lyhyessä puhelinhaastattelussa.

    Nyt neuvotellaan yli 400 000 kuntatyöntekijät työehtosopimuksista. Pöydällä on palkat, työaika ja erityisesti kiky-tunnit, joista työntekijät haluavat päästä eroon. Työnantajan mukaan kiky-tunnit on sovittu pysyviksi.

    Rytkönen ihmettelee, miksi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtjaa Minna Helle on sanonut, että muiden alojen ei ole syytä nostaa palkkoja enempää kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa saadussa sovussa päätettiin.

    "Tämä on kyllä liittokierros, ei mikään tupo. Tuntuu että Etelärannassa yritetään tehdä tupoa uusissa vaatteissa," Rytkönen toteaa.

    Markku Jalonen korostaa, että kuntatalous on "historiallisen huono", joten palkankorotuksia on vaikea antaa.

    Päivi Niemi-Laine pitää ongelmallisena, jos kuntatyöntekijöiden roolia Suomen bruttokansantuotteen nostamisessa ei arvosteta.

    "Kaikki osaaminen tulee koulutuksen kautta, ja se lähtee varhaiskasvatuksesta", Niemi-Laine toteaa.

    Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat vasta alkaneet. JUKO:n Olli Luukkaisen mukaan kentällä puhutaan lakosta, ja lakkovalmius on korkealla tasolla.

    Kilpailukykysopimuksessa sovitut 24 lisätyötuntia eli kiky-tuntia on Luukkaisen mukaan jättänyt pahat arvet kuntatyöntekijöihin. Rytkönen kuvailee, että kiky-tunneista tullut haava ei ole edes arpeutunut.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä.

    Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio?

    Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla?

    Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä?

    Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

Klipit

  • Kiina on yrittänyt suojautua koronavirusta vastaan eristämällä kokonaisia kaupunkeja ja rajoittamalla joukkoliikennettä. Kiina on myös kieltänyt kaiken villieläinten kaupan toistaiseksi. Kykeneekö diktatuuri parempaan virustorjuntaan kuin demokratia? Politiikkaradiossa lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Vuonna 2019 Suomessa näki päivänvalon 45 597 lasta. Ennakkotietojen mukaan kyse on koko mittaushistorian alhaisimmasta määrästä suomalaisia taaperoita. Syntyvyys on painunut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Mikä syntyvyyden laskua selittää?

    Politiikkaradiossa syntyvyyden laskua analysoi THL:n tutkimusprofessori sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mitä Sanna Marinin hallituksen pitäisi tehdä ilmastotavoitteen saavuttamiseksi? Ilmastoaktivisti Greta Thunberg arvosteli Davosissa puoluepolitiikkaa. Mitä poliitikalla voidaan tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Politiikkaradion studiossa Etlan tutkija Ville Kaitila ja Aalto Yliopiston professori Peter Lund. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Virkarikosoikeudenkäynti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan senaatissa alkaa. Miltä virkarikossyytteen poliittiset ja juridiset lähtökohdat näyttävät: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

    Entä mistä virkarikossyytteessä on kyse: poliittisesta vai oikeudellisesta prosessista, vai molemmista?

    Politiikkaradiossa Trumpin virkarikossyytettä analysoivat johtava asiantuntija Vesa Lehtonen Ulkoministeriöstä sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miksi Venäjän hallitus erosi? Politiikkaradiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: AOP

  • Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Politiikkaradiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Lähteekö Timo Soini presidenttikisaan? Entä mikä on populistin vastuu? Miksi ruma kielenkäyttö vetoaa ihmisiin? Soini vastaa näihin Politiikkaradion haastattelussa. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Jos lapsen etu vaatii äidin auttamista, onko lapsen etu ensisijainen? Entä jos äidit eivät anna lapsiaan, niin eikö lapsiakaan tuoda?

    Politiikkaradion al-hol välikysymyskeskustelussa hallituksen linjauksesta keskustelivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Kuva: Ahmed Mardnli / EPA

  • Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministerin vaihtumisen myötä? Oliko Antti Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista, jotka liittyivät esimerkiksi hallituksen linjaan työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa. Politiikkaradiossa kysymykseen vastaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Sanna Marin (sd.) on astuessaan Suomen pääministeriksi maailman nuorin pääministeri. Kovassa nosteessa oleva Marin keräsi kevään vaaleissa yli 19 000 ääntä. Millainen on Sanna Marinin poliittinen linja ja miten se eroaa edeltäjänsä Antti Rinteen (sd.) linjasta?

    Politiikkaradion Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat Marinin nousua uudeksi pääministeriksi.

  • Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Samalla päättyi Rinteen hallituksen taival. Kuinka EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoivat tietoja Rinteen erosta?

    Rinteen ero liittyy posti-kohun aiheuttamaan epäluottamukseen. Missä määrin poliittisesti ylilyövät työmarkkinakysymykset selittävät syntynyttä hallituskriisiä?

    Onko Suomi muuttunut vaikeasti hallittavaksi maaksi?

    Hallituskriisistä ja pääministeri Antti Rinteen erosta ja sen taustoista keskustelevat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Keskustelu on äänitetty ennen Rinteen eron virallista vahvistusta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EU on päättänyt maksaa Turkille kahdeksan miljardia euroa, jotta se ei päästä maassaan olevia kolmea miljoonaa Syyrian pakolaista Eurooppaan. Onko tämä hyvä sopimus vai suostumista kiristykseen?

    Turkin poliittista tilannetta 1980-luvulta lähtien seurannut kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen kertoo Politiikkaradiossa, miten EU pärjää Turkin kanssa. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä