Politiikkaradio

Vasemmisto ja oikeistohegemonia

  • 29 min
  • toistaiseksi

Politiikkaradiossa puhuttiin tänään vasemmistosta suomalaisessa politiikassa. Pyysin vieraaksi vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan. Kontulalta ilmestyi viime viikolla aiheesta kirja: ”Kirjeitä oikeistolle”.

 

Vuosi on 1966 ja SDP:n Rafael Paasio nousee pääministeriksi. Demarien ja SKDL:n yhteenlaskettu paikkaluku eduskunnassa on 96 edustajaa. Demareista irrottautunut Työväen ja Pienviljelijäin Sosiaalidemokraattinen Liitto saa seitsemän paikkaa. Vasemmistolla on eduskunnassa parlamentaarinen enemmistö, yhteenlaskettuna 103 paikkaa.

 

Paasion hallituksen päivistä on tultu aika lailla toisenlaiseen maailmaan.  Demarien kannatusluvut ovat historiallisen alhaisella tasolla, Vasemmistoliitto on pitemmän aikaa paininut eduskunnan pikkupuolueiden sarjassa. Mitä mättää?

 

Duunarit identiteettikriisissä

 

Ovatko duunarit hylänneet vasemmiston? Anna Kontulan vastaus oli, että se on hautausmaa eikä duunarien selänkääntö, mikä on vienyt vasemmistolta kannatusta. Ja että nykypäivän duunarit ovat murroksessa: ”työväki on menettänyt identiteettinsä valtavan elinkeinorakenteen muutoksen myötä”. Kontula myös väittää, että ”uusi työväestö” ei ole onnistunut luomaan suhdetta mihinkään poliittiseen ryhmään.

 

Jos markkinoit tuotetta tai palvelua, joka ei mene kaupaksi, syytätkö kuluttajia identiteettikriisistä? Jos syytät, harjoitat destruktiivista markkinointia. Jos politiikassa uskot äänestäjiesi identiteetin olevan kateissa, kannattaisikohan mukauttaa omaa identiteettiä äänestäjien suuntaan? Jos et tätä tee, hyvin ei käy.

 

Näyttää siltä – laajemminkin – että globalisoituvassa maailmassa vasemmistolla on pallo hukassa. Identiteettikriisissä eivät ole äänestäjät, identiteettikriisissä on vasemmisto. Itsetutkiskelua on harjoitettu, muttei ilmeisimmin riittävästi. Itsetutkiskelun kriittisyystasokaan on tuskin ollut aivan tappiin asti viritetty.

 

Kuten Kontula antaa ymmärtää, oikeiston hegemoniassa vasemmiston arvot eivät myy. Toisaalta yhteiskunta edelleen keskiluokkaistuu ja kehitys näyttäisi tukevan poliittista oikeaa. Nekin, jotka siis vielä antavat äänensä nykyvasemmistolle, eivät tietenkään tee näin automaattisesti jatkossa.

 

Poliittinen konsensus ja vasemmisto

 

Suomalaista politiikkaa on leimannut kautta linjain konsensushenki – hyvässä ja pahassa. Politiikan toimittamisen näkökulmasta konsensus näyttäytyy usein ongelmallisena, toimittajat kun tunnetusti rakastavat vastakkainasetteluja. Jos meikäläisten vasemmisto nähdään - kuten Kontula tekee sulkemalla ulkopuolelle demarit - alle kymmenen prosentin porukkana, voidaanko heittää lopulliset hyvästit poliittisten ideologioiden yhteentörmäyksille?

 

Vasemmistoliitto on tänään hallituspuolue. Sopii vielä kysyä, kuinka vakuuttavana etenkin nuoremmat  vassariäänestäjät pitävät perinteistä broileri-perustelua koskien sitä, että hallituksessa kannattaa sittenkin olla, koska sieltä käsin pystyy paremmin vaikuttamaan asioihin – oman puolueohjelman uhraamisen kustannuksella?

 

Sinänsä Anna Kontulaa ei voi syyttää selkärangattomuudesta. Hän on edelleen sitä mieltä, kuulemma ainoana eduskuntaryhmänsä edustajana, ettei vasemmistoliitto kuuluu nykyhallitukseen.

 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

Lähetykset

  • to 20.3.2014 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Nykyisen Euroopan parlamentin viimeinen istuntoviikko on istuttu: mistä Euroopan parlamentin kausi tullaan muistamaan?

    Mihin suuntaan poliittinen tilanne Euroopassa, Euroopan unionissa ja Euroopan parlamentissa on liikkunut? Peittääkö puhe populisteista alleen sen mitä muuta poliittisesti Euroopassa on tapahtunut?

    Millaisia muutoksia brexitin myötä on edessä liittyen Euroopan unionin tulevaan budjettiin?

    Minkälaista Eurooppa-politiikkaa Suomen tulevan hallituksen pitäisi harjoittaa EU-puheenjohtajakaudella?

    Euroopan parlamentissa Strasbourgin studiossa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.), Nils Torvalds (r.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Maailmanpolitiikan murros, suurvaltapolitiikan paluu, voimapoliittinen jännite. Tällaisen maailman juuri eduskuntaan valitut kansanedustajat kohtaavat päättäessään Suomen ulkopolitiikasta, turvallisuuspolitiikasta ja Eurooppa-politiikasta.

    Minkälaisella ulko- ja turvallisuuspolitiikan pelikirjalla Suomen etua puolustetaan? MInkälaista ulkopolitiikkaa tilanne vaatii? Minkälaista geopoliittista pelisilmää maailmanpolitiikan nykytilanne Suomelta vaatii?

    Vieraana on Poutasään jälkeen -kirjan kirjoittaja, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Kuka voi parhaimmalla syyllä julistautua eduskuntavaalien voittajaksi? Olivatko voittajia vasemmisto ja vihreät? Vai Perussuomalaiset? Voittivatko kaikki muut paitsi keskusta?

    Vai oliko vaalien suurin voittaja sittenkin naiset ja feminismi? Miksi erityisesti vihreät naiset pärjäsivät paremmin kuin koskaan? Miksi kaikki eduskunnasta pudonneet nimekkäät vihreät kansanedustajat olivat miehiä?

    Minkälaiseen poliittiseen tilanteeseen eduskuntavaalien tulos Suomen jättää?

    Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat eduskuntavaalien tulosta ja vaalien jälkeisiä asetelmia.

  • Koskaan aikaisemmin ei eduskuntavaalien suurin puolue ole saanut alle 20 prosentin kokonaiskannatusta. Nyt eduskuntavaalien voittajan SDP:n kannatus jäi vain17,7 prosenttiin.
    Politiikkaradion vaaliextrassa eduskuntavaalien tulosta analysoivat SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm (sd.) ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.). Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen haastattelevat.

  • Mikä on eduskuntavaalien tulos ja merkitys? Mikä on politiikan suunta eduskuntavaalien jälkeen? Politiikkaradion vaaliextrassa eduskuntavaalien tulosta analysoivat politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja valtio-opin tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen haastattelevat.

  • Politiikkaradion vaaliextrassa eduskuntavaalien tulosta analysoivat toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

  • Minkä pitää olla politiikan suunta Suomessa vaalien jälkeen? Vaalitentissä Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho. Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

  • Minkä pitää olla politiikan suunta Suomessa vaalien jälkeen? Vaalitentissä Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

  • Minkä pitää olla politiikan suunta Suomessa vaalien jälkeen? Vaalitentissä Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

  • Kristillisdemokraatit ehdottavat 1000€:n vauvarahaa sekä 1000 uuden hoitajan ja poliisin palkkaamista. Puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan Kristillisdemokraatit on perhepuolue, jolle lapsiköyhyyden vähentäminen on tärkeää. Perhevapaamallissa Kristillisdemokraatit korostavat perheiden valinnanvapautta ja sen lisäämistä.

    Vaalitentissä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

    Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

  • Vihreät haluaa leikata yritystukia, parantaa hiilinieluja ja lisätä feminismiä. Fossiilisille polttoaineille puolue asettaa eräpäivän. Suomalaisille Vihreät lupaavat koulutusmiljardin, joka rahoitetaan leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia. Puheenjohtaja Pekka Haaviston mukaan puolue ajaa ekologista reformia, joka ei laske suomalaisten elintasoa, mutta muuttaa kulutustottumuksia.

    Vaalitentissä Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

    Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

  • Minkä pitää olla politiikan suunta Suomessa vaalien jälkeen? SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne uskoo, että sosialidemokraattien toimenpiteillä päästään talousennusteita parempaan kasvuun ja työllisyyteen. Nato-jäsenyys lisäsi Rinteen mukaan riskejä siitä, että Suomea tulkitaan väärin.

    Vaalitentissä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

    Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Klipit

  • Politiikkaradion Puheet päreiksi -kaksikko dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat vaalikeskustelua ja sitä, miten hallitus-oppositio -asetelman katoaminen päivän politiikan kartalta vaikuttaa eduskuntavaaleihin ja puolueiden kannatukseen.

  • Yhdysvaltain presidenttikandidaatit Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa suorassa tv-väittelyssä. Debatin jälkikäteisarvioissa Clinton arvioitiin selkeäksi voittajaksi: Clinton osasi asiat, oli valmistautunut.

    Trump sen sijaan on poliitikkona pikemminkin katutappelija: arvaamaton persoona, joka haastaa piittaamatta käytöstavoista tai faktoista. Väittely Clintoninkin kanssa muistutti Trumpin osalta enemmän tosi-tv sirkusta kuin poliittista debattia.

    Mitä äärimmilleen viritetty ja paineistettu tv-debatti poliitikoista puristaa esiin? Mikä ratkaisee, jos sanoilla ja faktoilla ei ole merkitystä?

    Kuva: EPA/Andrew Gombert

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä