Luonto-Suomi: Tuhannen luolan maa
- 1 h 56 min
- toistaiseksi

Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista.
Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä ja vaihtavat tietoja Suomen luolaseurassa. Suomalainen kallioperä ei ole kaikkein otollisin paikka luolien syntymiselle, mutta vuosituhansien aikana myös kovempi kallio on luonut rotkoja, luolia ja kalliosyvennyksiä retkeilijöiden ihmeteltäväksi.
Vieraina lähetyksessä ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.
Lähetykset
- ke 18.6.2014 18.03 • Yle Radio Suomi
Jaksot
-
Luonto-Suomen muurahaisilta
Mistä muurahaiset tietävät että on kevät? Mitä ne tekevät horroksesta herättyään? Muistavatko ne jotain talven jälkeen edelliskesästä? Miten muurahaiset suunnistavat? Kuka keossa päättää asioista? Kuinka rakennetaan toimiva muurahaiskeko? Miten muurahaiskeon elämään voi tutustua paremmin? Mikä on muurahaisten menestyksen salaisuus?
Kysy muurahaisten elämästä tai kerro omia muurahaismuistojasi. Studiossa asiantuntijoina muurahaistutkijat Heikki Helanterä ja Jouni Sorvari. Toimittajina Minna Pyykkö ja Markus Turunen.
-
Kalatarinoiden ilta
Keväinen aurinko kiipeää yhä korkeammalle horisontissa ja jakaa sieltä elvyttäviä säteitään. Järvien jäät täyttyvät vielä hetken pilkkijöistä, mutta kesäkauden kalastusretkiä suunnitellaan jo täysillä.
Monet kalajutut liittyvät saaliiseen ja sen pyytämiseen, mutta osa tarinoista tulee tapahtuman kehyksestä, olosuhteista, sääoloista ja rantojen ja metsien omasta tunnelmasta. Nuotion ympärillä myös kaveriporukalla on merkitystä tunnelman luomisessa.
Luonto-Suomessa syvennyttiin kalajuttujen ihmeelliseen maailmaan, kun tietokirjailija Erkki Norell ja kalastusopas Markku Tiusanen avasivat tarinoita vuosikymmenien varrelta. Toimittajina suorassa lähetyksessä olivat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. -
Luonto herää kevääseen
Miten kevät etenee huhtikuun alussa ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Luonto herää kevääseen- lähetyksessä kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja leskenlehtien ilmestymisestä. Studiossa kuuntelijoiden havaintoja ottaa vastaan Juha Blomberg ja huhtikuisessa lumimyräkässä tilannetta seurailivat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.
-
Geologiailta
Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja?
Kuuntelijoiden kysymyksiin olivat vastaamassa yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. -
Miten opin tuntemaan linnut?
Lintujen kevätmuuton ensimmäiset tahdit on lyöty. Moni haluaisi harrastaa lintuja, mutta ei oikein tahdo päästä alkuun. Jo kiikarien ja kaukoputkien valinta tuottaa hankaluuksia, mutta nekään eivät auta, jos lintuja ei vain tunne. Luonto-Suomessa yritetään opastaa lintuharrastuksen alkuun. Miten lintuja oppii tuntemaan? Millaisiin tuntomerkkeihin tulee kiinnittää huomiota, miten lintujen ääniä voi opiskella? Voiko lintujen koon arviointia tai ulkomuodon hahmottamista harjoitella?
Miten lintuharrastuksessa pääsee alkuun ja vieläpä sutjakkaasti eteenpäin. Soita ja kysy linnuista, lintuharrastuksesta, välineistä tai kerro mikä lintujen tunnistamisessa on vaikeaa. Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa Tuukka Kupiainen ja Mikko Kataja. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.
-
Lumijälki-ilta
Nyt on hyvä aika lähteä tutkimaan lähiseudun eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi oppia lukemaan? Luonto- Suomen studiossa asiantuntijoina ovat lumijälkimiehet Marcus Wikman ja Riku Lumiaro. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.
-
Luonnonäänien ilta
Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji kesykyyhky on jo äänessä radioaalloilla. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Petri Rinne.
-
Luonto-Suomen talvi
Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä.
Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Luostolta Pirkka-Pekka Petelius sekä Asko Hauta-aho ja studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Petri Rinne.
-
Vihattu luonto
Mistä lajista et pidä, minkä lajin kannat ovat liian suuret, mikä suomalaisessa luonnossa ei miellytä? Professori Heikki Setälä ja nisäkäsharrastaja Riku Lumiaro yrittävät keventää tunteitasi. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.
-
Kalojen talvi
Ohjelmassa keskustellaan kalojen talvikäyttäytymisestä. Syövätkö ne mitään, liikkuvatko ne lainkaan, entä mitä jos happi loppuu? Miksi osa kaloista kutee talvella? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaavat kala-ammattilaiset Ari Saura ja Jukka Ruuhijärvi, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.
-
Lintujen talvi
Lintujen talvisia puuhia on mukava katsella lähietäsyydeltä, kun lukuisat ruokintapaikat täyttyvät talven kylmimpinä kuukausina. Lumisella oksalla linnut ovat tavallista upeamman näköisiä niiden pörhistellessä höyhenpeitettään kylmyyttä vastaan. Miten lintujen talvipäivä sujuu ja millaisella ohjelmalla se on täytetty? Luonto-Suomessa syvennytään lintujen talviseen elämään. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa lintututkija Pertti Koskimies ja ohjelman toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.
Kuva: Juha Blomberg
-
Luonto taiteessa
Luonto-Suomi lähetetään suorana Ateneumin von Wright- veljesten näyttelystä. Paikalla ovat Wrightien elämään perehtyneet luonnontuntijat dos. Torsten Stjernberg ja professori Juhani Lokki. Näyttelystä kertoo Ateneumin amanuenssi Anne Pennonen. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuvassa Ferdinand von Wright: Näköala Haminalahdelta (1853). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Klipit
-
Luonto-Suomen jääilta
-
Luonto-Suomen perhosbaari
Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.
-
Kalastuksen historiaa: Perhot 16.3.2011
Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho. -
Suomen linnuston uhainalaisuustilanne 16.3.2011
Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander. -
Pakina: Juotavan hyvä Päijänne 16.3.2011
Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.
-
Saariston allit ja haahkat 16.3.2011
Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.
-
Pakina: Mitä löytyy luontokuvan takaa 16.2.2011
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.
-
Jäälakeuden äärellä 16.2.2011
Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.
-
Kanahaukka-kojulla 16.2.2011
Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa. -
Jigit sekä muut pyyntivälineet 16.2.2011
Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.
-
Luonto-Suomen tarinailta 26.1.2011
Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.
-
Luonto-Suomen äänimaisemassa Utön ristisorsat 19.1.2011
Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.