Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa nähdä samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa.

Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä?
Keskiviikkona radioaalloilla luikertelevat lomakyyt, studiossa on asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen. Silloin ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Ohjelman toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Pyöräily poluilla ja kaupunkien kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Työmatka taittuu helposti pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin olla kunnossa, jos mielii matkata vailla turhaa vastusta.

Studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kysymyksiin vastaamassa ovat Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja lähetyksen juontavat atkiivisesti pyöräilyä harrastavat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

Lintujen soidinlaulu aamulla ja päivällä on jälleen hiipumassa pesintäkiireiden alle. Maisema tuntuu hetkittäin, jopa pelottavan hiljaiselta. Tässäkö se voimallisin vuodenaika taas hurahti ohi? Vielä on kuitenkin toivoa, koska iltahämärissä tai yöaikaan monet linnut laulavat tai ääntelevät vielä varsin mallikkaasti. Havaintoja tehdään usein kuuloon perustuen ja lintuja ei päästä silloin näkemään. Monet kerttuset, kehrääjät, kuikat ja pöllönpoikaset jatkavat siitä mihin rastaat, peipot ja pajulinnut äänimaailman jättivät. Minkälaisia yöretkiä ja niihin liittyviä havaintoja on viimeisen viikkojen aikana kertynyt ja onko eteen tullut yllättäviä tilanteita?

Studiossa ovat lintututkija Pertti Koskimies sekä toimittajat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Juhannuksena suomalaiset jalkautuvat mökeilleen ja vesille ihastelemaan keskikesän kauneutta juuri parhaimpaan lintujen pesimäaikaan. Luonto-Suomessa selvitellään, miten lintuja ja luontoa tulisi huomioida vesillä ja saarilla. Miten mökkiläinen ja linnut mahtuvat viettämään keskikesän juhlaa samalle rannalle? Kysymyksiin ovat vastaamassa johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta ja tutkija Ari Saura Luonnonvarakeskuksesta, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Riku Lumiaro

Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä ja vaihtavat tietoja Suomen luolaseurassa.

Suomalainen kallioperä ei ole kaikkein otollisin paikka luolien syntymiselle, mutta vuosituhansien aikana myös kovempi kallio on luonut rotkoja, luolia ja kalliosyvennyksiä retkeilijöiden ihmeteltäväksi.
Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan.

Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Marko Miettinen. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä ruokaa haastavissa retkioloissa.

Tunnetko satakielen, luhtahuitin ja järripeipon? Onko kapustarinta, heinätavi ja kaulushaikara tuttuja? Lintuja voi harrastaa monella tapaa: seurata muuttoa, valokuvata, ruokkia tai rakennella pönttöjä. Monet lintuharrastajat laskevat erilaisia pinnoja, toiset rengastavat ja jotkut vaan ihailevat lintuja. Jotkut osallistuvat erilaisiin linturalleihin, toiset matkustavat niiden perässä ulkomaille. Vaihtoehtoja on paljon.

Mutta miksi kannattaa harrastaa lintuja ja miten niitä oppii tuntemaan. Luonto-Suomen teemaillassa pohdittiin mm. näitä asioita. Studiossa asiantuntijoina olivat Kaisa Välimäki ja Aki Aintila. Suoran lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, lintuharrastaja, eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola ja toimittaja Minna Pyykkö.

Alueella retkeilevät myös toimittaja Juha Laaksonen ja lintuharrastaja Tuukka Kupiainen. He raportoivat lähetykseen illan lintutilanteesta ja kevään tunnelmista. Suomenojan rantapenkereellä lintumaalari Jari Kostet piirtää ja maalaa lintujen kevätpuuhia, ja ohjelmassa seurataan myös hänen töidensä edistymistä.

Linnunlaulujen aamua vietettiin jälleen Lohjalla, Hyvelänjärven tutulla peltoalueella. Paikka on ollut aikoinaan järvi, joka on jo 1800- luvulla kuivattu maanviljelytarkoituksiin. Alue tulvii nykyään keväisin, ja houkuttelee paikalle runsaasti kahlaajia ja muuttolintuja. Suorassa lähetyksessä olivat lintuasiantuntijana Jan Södersved Birdlife Suomesta ja Ylen luontotoimittajat Asko Hauta- aho ja Minna Pyykkö.

Valvo kokonainen yö kanssamme ja koe tässä kootussa tallenteessa kevätaamun taianomaiset tunnelmat!

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa.

Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää.

Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Luonto elää huhtikuun lopulla voimallista aikaa, metsät ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat lumesta vapautunutta maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

Kukkivatko leskenlehdet aikaisemmin vuosi vuodelta? Entäpä kuuluvatko laulujoutsenten keväthuudot jo talven keskellä? Miten käykään, jos mustikat innostuvat kukkimaan ennen kuin pölyttäjät lentelevät? Entäpä jos järvet eivät enää ehdi jäätyä?
Kevät lämpenee nopeammin kuin kesä. Lyhyin vuodenaikamme on luonnon kannalta tärkeä. Silloin monet kukat kukkivat ja linnut aloittavat pesintänsä. Hyönteisten herääminen vaikuttaa niin linnunpoikasten selviytymiseen kuin kasvien pölyttymiseen. Miten lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa? Kerro havainnoistasi ja kysy meiltä lämpenemisen vaikutuksista.
Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat erikoistutkija, lintuasiantuntija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina Pirjo Koskinen, Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Kuva: Pirjo Koskinen / Yle